Suomen Pankki: Kotitalouksien kiihtynyttä velkaantumista pitää hillitä entistä järeämmin keinoin

Kotitalouksien velkaantuminen on ennätyksellisen suurta, ja se on kasvanut pitkään. Uudet asuntolainat ovat Suomen Pankin mukaan aiempaa suurempia ja yhä yleisemmin tavanomaista 25 vuoden laina-aikaa pidempiä.

Suomen pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykäsen mielestä kotitalouksien pitäisi varautua korkojen kohoamiseen, menojen kasvuun ja epävarmuuteen työmarkkinoilla.

4.5. 11:00 | Päivitetty 4.5. 11:10

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa horjuttaa maailmantaloutta ja sen vaikutukset heijastuvat myös rahoitusjärjestelmään.

Suomen Pankki arvioi keskiviikkona julkaisemassaan katsauksessa Suomen rahoitusjärjestelmän pysyneen vakaana, mutta siihen kohdistuneiden riskien kasvaneen.

Riskejä kasvattavat talouden heikentyneet näkymät, energian kallistuminen, korkojen odotettu kohoaminen ja rahoituksen hankkimisen vaikeutuminen. Siksi Suomen Pankki vaatii velallisten, pankkien ja maksujärjestelmän kestävyyden vahvistamista.

Kotitalouksien mittava velkaantuminen on Suomen Pankin mukaan riski rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

Kotitalouksien velkaantuminen on ennätyksellisen suurta, ja se on kasvanut pitkään. Uudet asuntolainat ovat Suomen Pankin mukaan aiempaa suurempia ja yhä yleisemmin tavanomaista 25 vuoden laina-aikaa pidempiä.

”Kotitalouksien kannattaa arvioida lainanhoitokykynsä siten, että se kestää korkojen nousun, arkimenojen kasvun ja mahdollisen epävarmuuden työmarkkinoilla”, sanoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Euroopan keskuspankki nostanee ohjauskorkoaan viimeistään syksyllä. Viime viikkoina markkinoilla pidetään kuitenkin entistä todennäköisempänä, että rahapolitiikan kiristäminen alkaisi jo kesällä kuluttajahintojen kallistumisen eli inflaatio kiihtymisen takia.

Lue lisää: Euroalueen inflaatio kiihtyi aavistuksen huhtikuussa – Suomessa kuluttajahintojen kallistuminen hidastui

Suomeen on suunnitteilla uusia makrovakausvälineitä, joilla hillitään kotitalouksien velkaantumista. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan asunto- ja taloyhtiölainojen pituusrajoitusta sekä taloyhtiölainojen lyhennysvelvoitetta ja lainakattoa.

Suomen Pankin mukaan uudistukset ovat tarpeellisia ja kannatettavia, mutta keinot ovat puutteellisia. Se myös huomauttaa, että uudistukset eivät riitä hillitsemään kotitalouksien velkaantumisen kasvua.

Hallituksen esittämien keinojen lisäksi tarvitaan Suomen Pankin mukaan ”velkakatto”, joka tarkoittaa velkojen tai velanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa lainanhakijan tuloihin.

Rahoitusjärjestelmän riskit eivät rajoitu ainoastaan kotitalouksien kasvaneeseen velkaantumiseen.

Pankkien haavoittuvuuksia lisäävä pankkisektorin suuri koko ja keskittyneisyys, katsauksessa todetaan. Lisäksi rahoitusjärjestelmän ulkopuoliset tapahtumat, joista sota ja pandemia ovat tuoreita esimerkkejä, voivat uhata Suomen rahoitusvakautta.

”Haavoittuvuudet edellyttävät pankeilta hyvää kriisinkestävyyttä kaikissa oloissa. Viranomaisten tulisi voida varmistaa nykyistä paremmin, että pankeilla on riittävät puskurit pahan päivän varalle. Pankkien pääomapuskureita tulisi voida vahvistaa nykyistä monipuolisemmin”, Nykänen sanoi.

Sodan aiheuttama epävarmuus aiheuttaa myös uhkakuvia, joista Suomen Pankki mainitsee mahdolliset verkkohyökkäykset sekä maksu- ja selvitysjärjestelmien haavoittuvuudet, koska maksaminen on yksi yhteiskunnan välttämättömistä toiminnoista.

”Rahoitustoimiala on osa huoltovarmuusketjua, joka ei saa katketa edes poikkeusoloissa. Mikäli järjestelmien käyttö jostain syystä estyy, on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön maksaminen pystyttävä hoitamaan”, Nykänen arvioi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita