Yhdysvaltojen keskus­pankki teki poikkeuksellisen päätöksen: kohottaa korkoa jopa 0,50 prosentti­yksikköä – osakkeet kallistuivat tuntuvasti

Edellisen kerran ohjauskorkoa on nostettu kerralla 0,50 prosentti­yksikköä 22 vuotta sitten.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell vihjasi 0,50 prosenttiyksikön koronnostosta jo maaliskuun lopussa.

4.5. 21:03 | Päivitetty 4.5. 23:20

Yhdysvaltojen keskuspankki päätti keskiviikkona nostaa ohjauskorkoaan 0,50 prosenttiyksikköä hillitäkseen kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota.

Päätös on historiallinen, sillä edellisen kerran ohjauskorkoa on nostettu yhdellä kerralla 0,50 prosenttiyksikköä vuonna 2000. Keskiviikkona ohjauskorko asetettiin 0,75–1,00 prosentin vaihteluväliin.

Rahapolitiikasta päättävän avomarkkinakomitean päätös oli yksimielinen, ja se myös vastasi ekonomistien ja sijoittajien ennakko-odotuksia.

”Työllisyys on lisääntynyt viime kuukausina voimakkaasti, ja työttömyysaste on supistunut huomattavasti. Inflaatio on edelleen voimakasta, mikä heijastaa pandemiasta johtuvaa tarjonnan ja kysynnän epätasapainoa, korkeampia energian hintoja ja laaja-alaisempia hintapaineita”, avomarkkinakomitea toteaa lausunnossaan.

Perimmäinen syy poikkeuksellisen voimakkaaseen rahapolitiikan kiristämiseen on inflaation sitkeä voimistuminen.

Inflaatiovauhti kiihtyi Yhdysvalloissa maaliskuussa 8,5 prosenttiin, mikä on voimakkainta yli 40 vuoteen. Keskuspankki aloitti rahapolitiikan kiristämisen jo maaliskuussa, jolloin ohjauskorkoa nostettiin 0,25 prosenttiyksikköä. Silloin se myös ennakoi, että tänä vuonna ohjauskorkoa nostetaan useasti.

Pääjohtaja Jerome Powell sanoi keskiviikkona lehdistötilaisuudessa kohtalaisen suorasanaisesti, että näillä näkymin suunnitteilla ei ole 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa.

Lausunto oli helpotus osakemarkkinoille, sillä osa sijoittajista uskoi 0,75 prosenttiyksikön koronnoston olevan mahdollista. Helpotuksen takia osakkeet kallistuivat keskiviikkona Yhdysvalloissa kolme prosenttia.

”Jos mitään yllättävää ei tapahdu, uskoisin keskuspankin nostavan ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä vielä ainakin kahdessa seuraavassa avomarkkinakomitean kokouksessa, koska inflaatiopaineet ovat suuret”, sanoo finanssiyhtiö Nordean päästrategi Jan von Gerich.

Keskuspankin tavoitteen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla keskimäärin kaksi prosenttia pitkän ajan kuluessa. Yhdysvalloissa se on ollut yli kaksi prosenttia maaliskuusta 2021 lähtien.

Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on kiihdyttänyt entisestään energian kallistumista helmikuun lopusta lähtien ja samalla inflaatio kiihtyminen on muuttunut laaja-alaisemmaksi ja pysyvämmäksi. Pitkään kestäneet häiriöt kansainvälisissä toimitusketjuissa ovat myös voimistaneet inflaatiovauhtia.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa valtavia inhimillisiä ja taloudellisia vastoinkäymisiä. Vaikutukset Yhdysvaltojen talouteen ovat hyvin epävarmoja. Hyökkäys ja sen seuraukset aiheuttavat lisäpaineita inflaatioon ja todennäköisesti rasittavat taloudellista toimeliaisuutta. Lisäksi koronaviruspandemian rajoitukset Kiinassa todennäköisesti pahentavat toimitusketjujen häiriöitä”, avomarkkinakomitea ilmoitti.

Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Voimakas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Keskuspankki asetti ohjauskoron 0–0,25 prosentin vaihteluun väliin keväällä 2020, jolloin koronaviruspandemia kärjistyi. Samalla se aloitti uudestaan liittovaltion joukkolainojen ja asuntovakuudellisten arvopapereiden ostamisen markkinoilta lisätäkseen rahan tarjontaa ja estääkseen taloudellisia vahinkoja.

Ostot lakkautettiin alkuvuonna ja keskiviikkona keskuspankki ilmoitti päinvastaisesta päätöksestä: se aloittaa taseensa supistamisen eli eli arvopapereiden myymisen.

Kesäkuun alusta lähtien liittovaltion joukkolainoja myydään kuukausittain enintään 30 miljardin dollarin arvosta ja syyskuun alusta lähtien enintään 60 miljardin dollarin arvosta.

Asuntovakuudellisia arvopapereita se myy kesäkuun alusta lähtien kuukausittain 17,5 miljardin dollarin arvosta ja syyskuun alusta 35 miljardin dollarin arvosta.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi suhdannekatsauksessaan inflaatiovauhdin kiihtyvän tänä vuonna Yhdysvalloissa 7,4 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna 2,9 prosenttiin. Elintasoa mittaavan bruttokansantuotteen IMF ennustaa kasvavan kuluvana vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan