Venäjää uhkaa liki väistämättä maksu­kyvyttömyys, mutta onko sillä enää mitään väliä?

Sijoittajat ovat varautuneet jo sodan alusta lähtien siihen, että Venäjä ei noudata maksusitoumuksiaan. Siksi maksukyvyttömyys tuskin aiheuttaa häiriöitä rahoitusmarkkinoille.

Venäjä on eristetty länsimaisilta rahoitusmarkkinoilta pakotteilta. Maksukyvyttömyyden välttäminen ei helpottaisi valtion rahoitusvaikeuksia.

4.5. 14:29 | Päivitetty 4.5. 14:59

Venäjää uhkaa länsivaltioiden määräämien pakotteiden takia maksukyvyttömyys, vaikka se on viime hetkellä maksanut 650 miljoonan dollarin arvosta erääntyviä joukkolainojaan ja niiden korkoja.

Venäjän valtion joukkolainojen hinnat ovat romahtaneet, mikä on merkki siitä, että sijoittajat pitävät maksukyvyttömyyttä hyvin todennäköisenä ja ovat siihen jo varautuneet.

Suomen Pankin rahapolitiikan toteutus -osaston päällikön Niko Herralan mielestä on vain ajan kysymys, milloin Venäjä jättää valtionlainojensa lyhennyksiä tai korkoja maksamatta.

”Maksukyvyttömyydestä ei ole odotettavissa isoa häiriötä rahoitusmarkkinoilla, koska maksukyvyttömyyteen on varauduttu markkinoilla sodan alkamisesta lähtien ja länsimaisten pankkien ja sijoittajien altistuminen Venäjän valtion velalle on vain kohtalaista”, Herrala sanoo.

Valtio ei voi mennä konkurssiin.

Herrala pitää mahdollisena, että Venäjä jossain vaiheessa vain päättää olla maksamatta lainojensa korkoja ja lyhennyksiä, koska sen ei ole järkevää käyttää niihin ulkomaisia valuuttavarantojaan.

”Venäjä on pakotteilla jo eristetty länsimaisilta rahoitusmarkkinoilta. Jos se pitäisi kiinni velvoitteistaan ja välttäisi maksukyvyttömyyden, siitä ei olisi välttämättä juuri hyötyä, koska pakotteiden takia Venäjä ei kuitenkaan pysty hankkimaan uutta rahoitusta länsimaisilta pankeilta ja sijoittajilta”, Herrala sanoo.

Venäjä on toistaiseksi korostanut, että sillä on riittävästi varoja ja myös halua maksaa erääntyvät lainat ja korot. Herrala uskoo tämän olevan pääasiassa politiikkaa, jolla Venäjää yrittää keinotekoisesti olla menettämättä kasvojaan rahoitusmarkkinoilla. Siitäkin huolimatta, että monet yritykset ja sijoittajat ovat omaehtoisesti vetäytyneet Venäjältä vastalauseena hyökkäyssodalle.

”Maksukyvyttömyyden välttäminen tuskin parantaa lainkaan länsimaiden kansalaisten tai sijoittajien silmissä käsitystä Venäjästä. Venäjällä ehkä kuvitellaan, että maksukyvyttömyyden välttäminen parantaisi sen asemaa rahoitusmarkkinoilla, kun sota on ohi. Mielestäni on epätodennäköistä, että läntiset rahoitusmarkkinat avautuisivat Venäjälle pitkään aikaan sodan päättymisen jälkeen.”

Venäjän valtion suurin tuloerä on energian tuotannosta ja viennistä kannettavat verot.

Valtioiden maksukyvyttömyydestä seuraa yleensä pitkiä oikeudenkäyntejä.

Valtion maksukyvyttömyys on eri asia kuin yrityksen maksukyvyttömyys.

Yrityksen tilapäinen maksukyvyttömyys johtaa yleensä yrityssaneeraukseen ja pysyvä maksukyvyttömyys konkurssiin. Konkurssi tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että tuomioistuimen päätöksellä velallisen omaisuutta muutetaan rahaksi velkojen maksamiseksi.

Valtio ei puolestaan voi mennä konkurssiin, koska ei ole olemassa tuomioistuinta eikä säänneltyä menettelyä, joka voisi muuttaa valtion omaisuuden rahaksi velkojen maksamiseksi.

Valtioiden maksukyvyttömyydestä seuraa yleensä pitkiä oikeudenkäyntejä, joissa pyritään saamaan aikaan sovinto siitä, kuinka paljon valtio laiminlyömistään veloistaan lopulta maksaa.

Valtioiden joukkolainat solmitaan yleensä Englannin lain alaisuudessa, mikä tarkoittaa, että niiden riidat ratkaistaan brittiläisissä tuomioistuimissa.

Rahoitusmarkkinoihin perehtynyt oikeustieteen tutkija Klaus Tuori arvioi myös, että Venäjän maksukyvyttömyydellä ei ole suurta merkitystä.

”Markkinat ovat varautuneet maksukyvyttömyyteen jo pitkään, joten on vaikea kuvitella, että seurauksena oli mitään paniikkia rahoitusmarkkinoilla. Vaikuttaa siltä, että pakotteet ovat toimineet siten kuin niiden on suunniteltu toimivan ja tämän sijoittajat myös tietävät”, Tuori sanoo.

Tuori korostaa, että maksukyvyttömyyden jälkeen tutkitaan joukkolainojen ja luottoriskijohdannaisten sopimusehtoja. Luottoriskijohdannainen on vakuutus, jolla lainaa myöntänyt ostaa turvaa velallisen maksukyvyttömyyden varalta.

”Venäjän ulkomaiset lainat on suurelta osin solmittu Englannin lain alaisuudessa. Joukkolainojen ja luottoriskijohdannaisten sopimusehtojen tulkinnasta seuraa pakotteiden takia lähes varmasti monimutkaisia oikeudenkäyntejä, joissa selvitetään ehtojen täyttymistä”, Tuori sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita