Pitääkö kaasulla kotiaan lämmittävän tai kaasuliesi­kokkaajan olla huolissaan Venäjän kaasuvirran katkeamisesta? ”Melko epätodennäköistä”, toteaa kaasujärjestö

Venäjä saattaa katkaista kaasutoimitukset Suomeen parin viikon päästä. Kaasun tulon katkeaminen vaikuttaa etenkin teollisuuteen. Kotitalouksien ja kaasuliesillä kokkaajien ei tarvitse olla huolissaan kaasun katkeamisesta, kaasuyhdistyksistä kerrotaan.

Kotitaloudet ovat suojattuja asiakkaita, joten heidän kaasunsaantinsa pyritään turvaamaan mahdollisimman pitkälle.

6.5. 2:00 | Päivitetty 6.5. 10:10

Suomea voi parin viikon päästä odottaa sama kohtalo kuin Puolaa ja Bulgariaa, joilta Venäjä katkaisi kaasutoimitukset.

Hallitus on linjannut, ettei valtion omistama kaasuyhtiö Gasum saa suostua Venäjän uusiin sopimusehtoihin kaasutoimituksissa. Sen seurauksena Venäjä saattaa tehdä päätöksen lopettaa kaasun toimittaminen Suomeen.

Maakaasuhanojen katkeaminen tietää vaikeuksia etenkin teollisuudelle, mutta Suomessa on jonkin verran myös maakaasulla lämpiäviä kotitalouksia.

Maakaasun käyttö kotitalouksissa on Suomessa melko harvinaista, kun taas muualla Euroopassa se on sangen yleinen lämmitysmuoto.

Energiayhtiö Gasumin mukaan viime vuonna noin kymmenen prosenttia kaikesta lämmityksestä tuotettiin maakaasulla, mutta suurin osa koostuu kaukolämmön­tuotannosta.

Kotitalouksien kaikesta energiankäytöstä maakaasun käyttö muodostaa vain noin 0,5 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.

Suomen Kaasuyhdistyksen mukaan vuonna 2019 tällaisia kaasulla lämpiäviä pientaloja oli noin 4 000 ja rivi- ja kerrostaloja noin 1 100. Lisäksi maakaasulla lämmitettiin noin 1 200 palvelu- tai kauppatilaa ja 21 kasvihuonetta.

Kaasuputki tulee helsinkiläisen rivitalon pannuhuoneeseen.

Kotitaloudet ovat suojattujen asiakkaiden piirissä, eli kaasutoimitukset niille turvataan niin pitkään kuin mahdollista, Suomen Kaasuenergiasta kerrotaan. Varautumista koordinoi ja hallitsee Huoltovarmuuskeskus, ja siitä on säädetty velvoitevarastointilaissa.

Kaasuntulon lakkaaminen kotitalouksille olisi Suomen Kaasuenergian mukaan ”melko epätodennäköistä”.

Suojatuilla asiakkailla tarkoitetaan kaasunjakeluverkkoon liittyneitä kotitalousasiakkaita.

Suomeen tulee kaasua Venäjältä Imatran kautta ja Baltiasta Suomen ja Viron välisen Baltic Connectorin kautta. Lisäksi Suomessa tuotetaan jonkin verran biokaasua.

Vaikka kaasuntulo Venäjältä lakkaisi, on yhteys Baltiaan yhä auki Baltic Connectorin kautta.

Mikäli kaasun maahantulo kuitenkin lakkaisi niin Imatran kuin Baltic Connectorinkin suunnalta, kaasun käyttöä rajoitettaisiin suojattuihin asiakkaisiin. Jos kaasua ei olisi tarpeeksi saatavilla kattamaan kaikkea kysyntää, pitäisi kaasunmyyjien rajoittaa niiden asiakkaidensa kulutusta, jotka eivät velvoitevarastoinnista maksa. Tähän kuuluu muun muassa teollisuus.

”Jos asiakkaillemme menisi normaalisti määrä X kaasua, mutta saisimme Suomeen kaasua vain määrän Y, ohjaisimme kaasun kulutuksen asiakkaillamme tasolle Y”, selittää Suomen Kaasuenergian markkinointijohtaja Maria Huusko.

Ääritapauksessa suojattujen asiakkaiden kaasun saanti voidaan turvata verkkoon höyrystetyn nesteytetyn maakaasun ja biokaasun avulla.

Varapolttoaineiden hankkiminen suojatuille asiakkaille on markkina­toimijoiden vastuulla. Siirtoverkonhaltija Gasgridillä taas on kaksi lng-höyrystintä, jotka voidaan liittää jakelujärjestelmään.

”Velvoitevarastoinnin alla oleva kaasun­hankinta on laissa säädetty näille markkina­toimijoille, ja me vastataan osaltamme siitä, että heillä on teknisesti kyky poikkeus­tilanteessa syöttää lng-peräistä kaasua järjestelmään”, kertoo Gasgridin johtaja Janne Grönlund.

Lng-pohjaisten ratkaisujen käyttäminen on Gasgridin Mäntsälän syöttöpisteellä teknisesti mahdollista vasta, kun järjestelmän painetaso on laskenut riittävän alhaiseksi.

Gasgrid turvaa siis suojattujen asiakkaiden kaasunsaannin tarvittaessa putkilinja­varastostaan, kunnes järjestelmän painetaso sallii lng-pohjaisen kaasun syöttämisen verkkoon.

Kotien lämmittämisen lisäksi kaasua käytetään ruoanlaittoon. Suomen Kaasuyhdistyksen viimeisimmän tilaston mukaan Suomessa on noin 25 000 kaasun liesikäyttäjää.

Tilastokeskuksen mukaan maakaasua kuluu kotitalouksien kaasuliesissä noin 20 terajoulea, kun sähköä kuluu noin 2 870 terajoulea.

Venäjän kaasun katkaisu ei vaikuta liesikäyttäjien kaasun saantiin, vakuuttaa kaasuyhdistyksen toimitusjohtaja Hannu Kauppinen.

”Liesikäyttäjät ovat suojattuja asiakkaita eli kaasun saanti ei lakkaa tässäkään tapauksessa. Vaikka liesikäyttäjien lukumäärä on suuri, on niiden tarvitsema kaasumäärä hyvin pieni”, Kauppinen sanoo.

Nesteytetty maakaasu on eri asia kuin esimerkiksi grillikaasuna käytettävä nestekaasu, jota saadaan öljynjalostuksen sivutuotteena. Nestekaasun käyttäjät ovat itse vastuussa omasta varautumisestaan.

Baltic Connectorin kaasu on peräisin Baltiasta, jonne kaasu taas tulee nesteytetyn maakaasun eli lng:n muodossa muun muassa Yhdysvalloista, Norjasta ja Qatarista.

Vappuna otettiin käyttöön Puolan ja Liettuan yhdistävä GIPL-siirtoputki. Putki yhdistää Suomen ja Baltian Euroopan kaasu­markkinaan.

Suomi on päättänyt vahvistaa kaasu­toimitusten huoltovarmuutta myös vuokraamalla Viron kanssa yhteisen lng-terminaalialuksen.

Lisäksi Haminassa otetaan syksyllä käyttöön ensimmäinen kaasuverkkoon kytketty lng-terminaali. Sen kapasiteetti on kuitenkin aluksi pieni suhteessa markkinan kokonais­kysyntään.