Fennovoimalle jäi Hanhi­kivestä miljardi­­velat – Säteily­turva­keskus tyrmää toiveet laitos­toimittajan vaihtamisesta nopeasti

Säteilyturvakeskuksen mukaan laitostoimittajan vaihtuminen tarkoittaisi palaamista lähtöruutuun.

Periaatepäätös Fennovoimasta tehtiin vuonna 2014. Kuvassa Fennovoiman ydinvoimalatyömaan rakennusvaiheen asuinrakennuksia Pyhäjoen Hanhikivenniemessä maaliskuussa 2022.

3.5. 17:29 | Päivitetty 3.5. 17:40

Energiayhtiö Fennovoima ilmoitti maanantaina 2. toukokuuta irtisanoneensa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimitus­sopimuksen Rosatomin kanssa.

Tiistaina yhtiö kertoi tiedotustilaisuudessa, että Hankikiven työmaa jää ”uinuvaan tilaan”, odottamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Fennovoima kertoi myös aloittavansa koko henkilökuntaa koskevat muutosneuvottelut, joilla on vaikutuksia kaikkiin työntekijöihin. Pyhäjoen työmaalla on päivittäin ollut kaikkiaan 300–500 työntekijää.

Lue lisää: Pyhäjoen kunta elättelee toiveita ydin­voimalasta – Hanhikiven työmaa jää ”uinuvaan tilaan” tulevaisuuden mahdollisuuksia varten

Fennovoima on ollut hyvin vaitonainen yhtiön sekä Hanhikiven voimalaprojektin jatkosta. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa, että tällä hetkellä on runsaasti kysymyksiä, joihin hän ei vielä osaa tai voi vastata.

”Kaikista vaihtoehdoista pienin paha.”

Yksi niistä koskee Fennovoiman velkoja.

Yhtiön tuorein saatavilla oleva tilinpäätös koskee vuotta 2020. Vuoden päätteeksi Fennovoiman taseessa oli pitkäaikaista vierasta pääomaa yli miljardi euroa.

Tilinpäätöksen mukaan Fennovoima on sopinut Rosatomin tytäryhtiön JSC Rusatom Energy Internationalin (Rein) kanssa, että Rein hankkii velkarahoituksen, joka kattaa koko projektin rahoitustarpeen. Fennovoima on myös kertonut, että rahoitusta on saatu Venäjän valtion hyvinvointirahastosta.

Fennovoiman puheenjohtaja Esa Härmälä ei suostunut kommentoimaan velkataakkaa tai siihen liittyviä järjestelyjä Helsingin Sanomille.

”Valitettavasti tässä vaiheessa en voi kommentoida rahoitukseen liittyviä asioita tarkemmin”, hän ilmoittaa tekstiviestillä.

Fennovoiman pääomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n hallituksen puheenjohtaja Timo Honkanen sanoo, että on aivan liian aikaista spekuloida Fennovoiman tulevaisuudella. Fennovoimasta 66 prosenttia omistavan Voimaosakeyhtiö SF:n omistus jakautuu useille yrityksille sekä isommille ja pienemmille kunnallisille energia-alan toimijoille. Suurin omistus on Outokummulla.

Rosatom omistaa Fennovoimasta reilun kolmanneksen Raos Voima -tytäryhtiönsä kautta. Nyt tehty päätös ei Fennovoiman mukaan vaikuta omistussuhteisiin.

Honkanen kertoo, että omistajat odottavat asiasta lisää informaatiota sekä Fennovoiman jatkotoimenpiteitä.

Voimaosakeyhtiö SF:ssä osattiin odottaa, että jotain Hanhikiven projektille täytyy tapahtua, kun rakentaminen ei etene.

”Tämä [sopimuksen päättäminen] oli minusta kyllä niistä kaikista vaihtoehdoista pienin paha. Ymmärrän sen, kun näköpiirissä on, että laitostoimittaja ei pysty toimittamaan, niin ei siihen voi jäädä roikkumaan”, Honkanen sanoo.

Fennovoima ilmoitti Rosatom-sopimuksen purkamisen syyksi muun muassa hankkeen merkittävät viivästykset. Rosatom totesi maanantaina olevansa ”erittäin pettynyt” päätökseen. Rosatomin mukaan päätös tehtiin ilman, että hankkeen suurinta osakasta eli sitä itseään konsultoitiin.

Tiedotteessa Rosatom kertoi ”pidättävänsä itsellään oikeuden puolustaa etujaan sopimusten ja lain mukaan”. Yhtiö aikonee siis riitauttaa sopimuksen irtisanomisen.

Säteilyturvakeskus (Stuk) on tehnyt Fennovoiman laitokseen liittyvää turvallisuusarviointia vuodesta 2015 asti. Viime vuonna siihen käytettiin 13 henkilötyövuotta. Tänä vuonna määrän piti nousta jopa noin 30:een.

”Meillä on edelleen ministeriöstä lausuntopyyntö sisällä. Odotamme ohjeita, että mitä seuraavaksi tehdään. Olettaisin, että tämä selkenee lähipäivien ja -viikkojen aikana”, kertoo apulaisjohtaja Tapani Virolainen.

Periaatepäätös Fennovoimasta tehtiin vuonna 2014. Tuolloin todettiin, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa ydinvoimalahanke on saanut osakseen ankaraa vastustusta.

Pyhäjoen kunnassa ja muillakin tahoilla on herännyt toiveita, että nyt vaihdetaan laitostoimittaja ja tulee uusi projekti. Mitä se teidän kannaltanne tarkoittaisi?

”Yleisellä tasolla puhuen, kun katsoo näitä laitosprojekteja, ne alkavat periaatepäätösvaiheesta. Silloin Stuk arvioi periaatteellisella tasolla alustavassa turvallisuusarviossaan, miten laitosvaihtoehto täyttäisi suomalaiset turvallisuusvaatimukset. Meidän työ alkaisi siten alusta”, Virolainen kertoo.

Virolaisen mukaan laitospaikan olemassaolo helpottaisi viranomaisen työtä jonkin verran, mutta sen merkitys ei ole kovin suuri.

”Pääpaino on laitoksessa. Jos rakentamislupavaiheessa käsitellään laitosta keskimäärin 40–50 henkilötyövuotta kumulatiivisesti, laitospaikan osuus on siitä vain 1–2 henkilötyövuotta.”

Fennovoima on jatkanut turvallisuusasiakirjojen toimittamista Stukin arvioitavaksi myös Ukrainan sodan käynnistyttyä ja senkin jälkeen, kun hankkeelta vedettiin jo poliittisesti matto alta.

”Rakentamislupavaiheen kokonaisuudesta heillä on enää toimittamatta ihan muutama asiakirja”, Virolainen kertoo.

Näillä näkymin Fennovoiman kaatuminen ei aiheuta Stukissa tarvetta vähentää henkilökuntaa. Fennovoima-töitä tehneiden tehtävänkuvia tarkastellaan ja virkamiestyötä kohdennetaan käynnissä olevien ydinvoimalaitoksien valvontaan sekä säännöstön kokonaisuudistukseen.

Millainen tunnelma teillä on? Teitte monta vuotta töitä ja nyt hanskat tippuvat?

”Eihän se tietenkään kovin hyvä ole. Olemme vieneet turvallisuusarviotamme eteenpäin ja uskoneet siihen, että meidän palaute tekee laitoksesta entistä turvallisemman. Ei tämä hienolta tunnu, mutta toisaalta me teemme lakisääteistä virkamiestyötä.”

Ehkä prosessista jotain oppia kuitenkin tulee?

”Jos tuli Olkiluoto 3:sta, niin kyllä tuli tästäkin.”