Edes Venäjän tärkeimpään rahahanaan iskeminen tuskin tuo nopeaa ratkaisua sotaan – ”Toivon, että olen väärässä”, sanoo asiantuntija

Venäjän julkinen talous on vahvassa kunnossa ja EU:n kaavailema tuontikielto astuisi voimaan vasta kuukausien päästä.

Sodan aiheuttamia kustannuksia Venäjän taloudelle ei tiedetä, ja niitä on vaikea arvioida. Kuvassa Venäjän öljy-yhtiön Rosneftin öljykenttä Siperiassa Krasnojarskin kaupungin pohjoispuolella vuonna 2015.

4.5. 19:30

Euroopan Unionin kaavailema tuontikielto venäläiselle raakaöljylle tuskin pysäyttää Venäjän sotakonetta pitkään aikaan.

Öljypakotteilla EU on sulkemassa Venäjän tärkeimmän rahahanan, mutta tämä tapahtuu vasta kuukausien siirtymäajan jälkeen, ja pakotteista huolimatta Venäjän julkinen talous on vahvassa kunnossa.

Keskiviikkona komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi EU:n valmistelevan tuontikieltoa venäläiselle raakaöljylle. Kielto astuisi voimaan ensi vuoden alussa. Useiden mediatietojen mukaan kieltoa vastustaville Slovakialle ja Unkarille oltaisiin antamassa pidempi siirtymäaika.

EU-jäsenmaat näyttävät siis olevan vihdoin valmiita toimenpiteeseen, jota EU:n sisällä on vaadittu yli kaksi kuukautta, Venäjän hyökkäyksen alusta saakka. Idea on katkaista Venäjän talouden tärkein tulonlähde ja näin heikentää valtion kykyä rahoittaa sotaa Ukrainassa.

Alkuvuonna noin 40 prosenttia valtion verotuloista tuli öljy- ja kaasutuotannosta, ennen kaikkea öljystä.

”On vaikea nähdä akuutin kassakriisin riskiä.”

Kestänee kuitenkin pitkään, ennen kuin öljypakotteet purevat Venäjän julkiseen talouteen niin, että valtion kyky käydä sotaa todella heikentyisi, arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Sodan aiheuttamia kustannuksia Venäjän taloudelle ei tiedetä, ja niitä on vaikea arvioida.

Solanko kuvaa omaa arviotaan inhorealistiseksi. Venäjä käy sotaa olemassa olevalla kalustolla, ja myös korvaava kalusto tulee varastosta. Sotilaiden palkkakulut eivät nekään ole valtion mittakaavassa suuria.

”Eivät sodan suorat budjettivaikutukset välttämättä suuria ole. Toivon, että olen väärässä”, Solanko sanoo.

Joka tapauksessa Venäjän taloudellinen tilanne ennen hyökkäyksen alkua oli vahva.

Vaikka valtio ei pakotteiden vuoksi pysty nyt hyödyntämään valuuttavarantoja ja puskurirahastojaan, sillä on käytössään viime vuonna kertynyttä budjettiylijäämää. Lisäksi alkuvuoden tulot öljy- ja kaasuviennistä ovat suurimmat moneen vuoteen.

Valtio voi aina myös lainata rahaa keskuspankilta, eivätkä lännen talouspakotteet keskuspankille tätä estä.

”On vaikea nähdä akuutin kassakriisin riskiä. Taustalla on se, että julkista taloutta on hoidettu hirveän hyvin ja määrätietoisesti. Maalla ei ole velkaongelmaa”, Solanko sanoo.

Samoin arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi vieraileva tutkija Maria Shagina.

”Lyhyellä aikavälillä tuontikielto ei vaikuta Venäjän kykyyn kanavoida rahaa sotatoimiin”, hän kirjoittaa Twitterissä.

Länsimaisten ostajien kaikkoamisen vuoksi venäläistä raakaöljyä myydään nyt lähes 40 dollarin alehintaan suhteessa Pohjanmeren Brent-laatuun, mutta öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu kompensoi tämän vaikutuksen, eivätkä Venäjän verotulot öljystä ole vähentyneet.

”Tuontikielto kiristää ruuvia ajan myötä”, Shagina arvioi.

Puhtaan laskennallisesti EU:n öljyostojen loppuminen voi tehdä Venäjän valtion verotuloihin 15 prosentin loven, Solanko arvioi.

Lännen näkökulmasta öljypakotteiden riski on, että Venäjä pystyy suuntaamaan ainakin osan viennistä muualle, ennen kaikkea Aasiaan. Se heikentää pakotteiden tehoa. Jos energiakauppasaarto olisi totaalinen, valtio olisi nopeasti ongelmissa, sillä se menettäisi lähes puolet verotuloista.

”Silloin jouduttaisiin miettimään, maksetaanko palkat ja eläkkeet vai sotatoimet”, Solanko kuvaa.

Komission esittämä tuontikielto sai heti tuoreeltaan myös kritiikkiä.

Esimerkiksi ajatushautomo Bruegelin tutkijoiden mukaan välittömästi voimaan astuvat rangaistustullit venäläiselle öljylle ja kaasulle olisivat huomattavasti tehokkaampi toimi kuin siirtymäajan jälkeen voimaan astuva tuontikielto, sillä se olisi vaikuttanut Venäjän valtion verotuloihin välittömästi.

Samaan aikaan se olisi pehmentänyt pakotteiden vaikutusta Euroopan talouteen, sillä venäläisestä öljystä riippuvaiset tahot olisivat voineet edelleen jatkaa ostoja.

Samalla linjalla on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen.

Venäjällä on niukalti öljyvarastoja eikä öljyn tuotantoa voida helposti vähentää ilman, että se aiheuttaa isoja ongelmia. Tämä tarkoittaa, että turvatakseen öljyn tasaisen virran Venäjä joutuisi laskemaan öljyn myyntihintaa saadakseen sen kaupaksi rangaistustullista huolimatta, Kanniainen selittää. Hän arvioi, että 50 prosentin tuontitulli pakottaisi Venäjää laskemaan öljyn myyntihintaa jotakuinkin saman verran.

”Tämä on kansantaloustieteen peruskurssin oppeja. Silloin kun tarjonnan hintajousto on pieni, tulli tulee tuottajan maksettavaksi.”

Myös hän pelkää, ettei sotatoimia saada lopetettua pakotteilla.

”Tästä tulee pitkä sota. Se ei pääty voitonpäivään eikä se pääty kesällä. Venäjän johto on sitoutunut Ukrainan nujertamiseen.”