Maailman mahtavin keskus­pankki teki historiallisen korko­päätöksen – Talous on ”uuden ajan äärellä”

Yhdysvalloissa talous on vaarassa jopa ylikuumentua, koska kysyntä on hyvin suurta. Se on kiihdyttänyt voimakkaasti inflaatiovauhtia, jota keskuspankki yrittää torjua entistä järeämmin keinoin.

Venäjän Ukrainassa aloittama sota on kolhinut Yhdysvaltoja vain välillisesti energian kallistumisen välityksellä.

5.5. 9:10 | Päivitetty 5.5. 11:15

Yhdysvaltojen keskuspankki on maailman mahtavin keskuspankki. Keskiviikkona se otti käyttöön keinon, jota se on käyttänyt viimeksi 22 vuotta sitten: kohotti ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä kerralla.

Päätös ei ollut yllätys, koska pääjohtaja Jerome Powell oli vihjannut siitä jo etukäteen. Rahapolitiikka vaikuttaa laaja-alaisesti yrityksiin ja kotitalouksiin, jolloin saattaa herätä kysymys, mihin rahapolitiikan nopea kiristäminen oikeastaan johtaa.

Kysymystä pohtiessa on pantava merkille, että Yhdysvalloissa talous on erilaisessa tilassa kuin euroalueella.

Yhdysvaltojen talous elpyi selvästi nopeammin koronaviruspandemian aiheuttamasta taantumasta, eikä Venäjän Ukrainassa aloittama sota kolhi Yhdysvaltoja kuin välillisesti energian kallistumisen välityksellä. Sen sijaan euroalueen taloutta sota runtelee suoraan ja pahemmin.

Kahden mantereen ero kiteytyy siihen, että Yhdysvalloissa talous on vaarassa jopa ylikuumentua, koska kysyntä on hyvin suurta. Se on puolestaan vauhdittanut kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiovauhtia, joka oli maaliskuussa 8,5 prosenttia.

Keskuspankin keskiviikkona julkaiseman lausunnon perusteella on todennäköistä, että ohjauskorkoa nostetaan myös kesällä 0,50 prosenttiyksikköä kerralla – mahdollisesta jopa kahdesti.

”Jos tarkastellaan inflaatiovauhtia, rahapolitiikka Yhdysvalloissa ei ole oikeastaan lainkaan kiristävää vaan elvyttävää, sillä reaalikorko on voimakkaasti negatiivinen. Tästä syystä koronnostot tuskin hyydyttävät kovin paljon talouskasvua”, sanoo rahapolitiikkaan erikoistunut taloustieteen professori Antti Ripatti Helsingin yliopistosta.

Reaalikorko lasketaan poistamalla nimelliskorosta inflaatio. Kun reaalikorko kutistuu tai on negatiivinen, se kannustaa yrityksiä lisäämään investointejaan ja kotitalouksia kasvattamaan kulutustaan. Tämän seurauksena kysyntä taloudessa kasvaa ja inflaatio kiihtyy.

”Yhdysvalloissa kysyntään vaikuttaa enemmänkin energian kallistuminen, minkä takia kotitaloudet ovat nyt suhteellisesti köyhempiä kuin ennen. Tämä ei johdu rahapolitiikasta, vaan Ukrainan sodasta ja energian kysynnän voimakkaasti kasvusta koronaviruspandemian pahimman vaiheen jälkeen.”

Usein rahapolitiikan tuntuva kiristäminen johtaa osakkeiden halpenemiseen, joka johtuu kolmesta syystä. Osakkeiden tulevaisuuden tuottojen nykyarvo pienenee, yritysten rahoituskustannukset kasvavat ja sijoittajien turvallisina pitämistä korkosijoituksista tulee entistä houkuttelevampia.

Keskuspankki on kertonut suunnitteilla olevista koronnostoista selkeästi, jotta ne eivät olisi yllätyksiä, jotka aiheuttavat epävakautta osakemarkkinoilla.

Keskiviikkona pääjohtaja Jerome Powell sanoi kohtalaisen suorasanaisesti, että näillä näkymin suunnitteilla ei ole 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa. Se johti osakkeiden tuntuvaan kallistumiseen.

”Markkinat ovat hinnoittelussaan ottaneet jo huomioon sen, että Yhdysvaltojen keskuspankin ennakoidaan kiristävän rahapolitiikkaa monta kertaa tänä vuonna. Yksi iso muutos on se, että korkosijoituksista tulee taas kiinnostavia. Onkin mielenkiintoista seurata, mitä markkinoilla tapahtuu”, sanoo finanssiyhtiö Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.

”Finanssipoliittinen elvytys osui erittäin hankalaan ajankohtaan.”

Työmarkkinat Yhdysvalloissa ovat tulikuumat ja etenkin palvelualoilla on jossain määrin pulaa työntekijöistä. Pula on johtanut siihen, että työnantajat houkuttelevat työntekijöitä entistä suuremmilla palkoilla. Se taas on omiaan kiihdyttämään inflaatiota.

Koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa palvelualat olivat suurissa vaikeuksissa rajoitusten takia. Monet työntekijät vaihtoivat alaa, eivätkä ole välttämättä enää valmiita palaamaan palvelualalle.

”Tämä on yksi selitys työvoimapulaan. Yhden tutkimuksen mukaan työvoimapula johtuu enemmänkin siitä, että yhä useammat ihmiset ovat siirtyneet eläkkeelle. Työmarkkinoiden kuumeneminen kertoo joka tapauksessa taloudessa olevassa suuresta kysynnästä”, Ripatti sanoo.

Nimenomaan suurta kysynnän kasvua keskuspankki pyrkii hillitsemään kiristämällä rahapolitiikka, koska se johtaa ajan mittaan inflaation hidastumiseen. Toisaalta voimakas finanssipoliittinen elvytys on myös lisännyt kysyntää ja voimistanut inflaatiota Yhdysvalloissa.

”Finanssipoliittinen elvytys osui erittäin hankalaan ajankohtaan, koska se aloitettiin juuri silloin kuin tarjonnan pullonkaulat olivat pahimmillaan. Tarjonta ei siis pysynyt millään kasvaneen kysynnän vauhdissa, mikä luonnollisesti voimisti inflaatiota.”

”Rahapolitiikan kiristäminen tulee jossain vaiheessa näkymään asuntomarkkinoilla ja yritysten rahoituksessa.”

Rahapolitiikan kiristäminen on jo johtanut dollarin vahvistumiseen suhteessa yhteisvaluutta euroon. Professori Ripatti pitää mahdollisena, että dollari vahvistuu vielä lisää, koska keskuspankki on ennakoinut nostavansa ohjauskorkoaan vielä monta kertaa tänä vuonna.

Kehittyville kansantalouksille dollarin vahvistuminen aiheuttaa ongelmia, sillä niistä monilla on runsaasti dollareissa nostettuja lainoja. Dollarin vahvistuessa lainojen arvo kasvaa kotimaan valuutassa.

”Jos nämä valtiot alkavat taistella valuuttansa heikkenemistä vastaan ja niiden keskuspankit alkavat kiristää rahapolitiikka, se johtaa vientiteollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen. Lienee selvää, että Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostot aiheuttavat monille kehittyvillä kansantalouksille ongelmia ainakin lyhyen ajan kuluessa”, Ripatti sanoo.

Tutkimusjohtaja Schaumanin on samaa mieltä, että kehittyvät kansantalouksien vaikeudet kasvavat, kun keskuspankit eri puolilla maailmaa ennen pitkää alkavat kiristää rahapolitiikkaa. Ahdinkoa pahentaa se, että koronaviruspandemia on ollut monissa kehittyvissä kansantalouksissa pahempi kuin vauraissa valtioissa.

”Rahapolitiikan kiristäminen tulee jossain vaiheessa näkymään asuntomarkkinoilla ja yritysten rahoituksessa. Ollaan tietyllä tapaa uuden ajan äärellä, kun rahapolitiikka kiristetään laajasti eri puolilla maailmaa, vaikka korkotason kohoaminen sinänsä on hyvä asia”, Schauman sanoo.

Talouden haurastuminen ja korkotason kohoamisen seurauksensa julkisen talouden velasta voi myös tulla kehittyvissä kansantalouksissa ongelma, koska valtioiden varainhankinta kallistuu. Toisin sanoen tuloista yhä suurempi osa kuluu valtioiden rahoituskustannuksiin.

Ripatin mielestä sillä, että Yhdysvaltojen keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa nopeammin kuin Euroopan keskuspankki, ei ole merkittävää vaikutusta euroalueelle.

”Sillä voi olla joitain valuuttakurssivaikutuksia, mutta kokonaiskuvassa niiden merkitys on aika pieni. Euron heikkeneminen voi kiihdyttää jonkin verran inflaatiota, koska tuontituotteet kallistuvat, mutta euroalueellakin inflaatiota on kiihdyttänyt etupäässä energia.”

Yhdysvalloissa huolta on herättänyt talouskasvun yllättävä supistuminen alkuvuonna, vaikka monet ekonomistit pitävät sitä tilapäisenä.

Talouskasvun hidastuminen yhdistettynä rahapolitiikan kiristämiseen herättää kaikesta huolimatta pelkoa siitä, onko Yhdysvallat mahdollisesti suistumassa stagflaatioon. Se on talouden vakava häiriö, jossa talouskasvu hidastuu samaan aikaan kun inflaatio on nopeaa.

”Stagflaatio on mahdollinen, jos keskuspankki ei pidä kiinni vihjaamista rahapolitiikan kiristyksistä, jolloin vaarana on inflaation pysyminen pitkään hyvin nopeana. Keskustelussa menee usein sekaisin se, että Yhdysvalloissa on edelleen negatiivinen tarjontašokki ja rahapolitiikka on tosiasiassa elvyttävää, kun tarkastellaan reaalikorkoa”, Ripatti sanoo.

Lue lisää: ”Kurjuuden” uhka kasvaa: Talouteen voi iskeä pirullinen häiriö, joka panee keskus­pankit polvilleen

Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa ja suurten rahapoliittisten muutosten seuraukset tulevat esiin vähitellen.

Useiden ennusteiden perusteella inflaatio hidastuu ensi vuonna sekä Yhdysvalloissa että euroalueella, mutta toisaalta arvaamattoman Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia talouteen on hyvin vaikea ennakoida.

”Korkotason kohoaminen on yleensä tuonut esiin ikäviä asioita, kun valtioiden, yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannukset kasvavat. Ei ole lainkaan päivänselvää, miten eurooppalaiset pankit kestävät siirtymäkauden nollakoroista kohti normaalimpaa tilaa”, Schauman sanoo.