Yhdysvalloissa rahapolitiikka kiristyy nyt nopeammin kuin Euroopassa, jossa korot ovat vasta nousemassa – Laskuri kertoo, miten korkojen nousu vaikuttaa asunto­velalliseen

Yhdysvaltojen keskuspankki teki harvinaisen korkopäätöksen keskiviikkona. Myös Euroopan keskuspankki on kiristämässä rahapolitiikkaansa, mikä näkyy suomalaistenkin kukkarossa.

Moni asuntovelallinen voi olla korkojen noustessa täysin uudessa tilanteessa, kun lainasta pitää marginaalin lisäksi maksaa ihan oikeaa korkoa.

5.5. 11:54 | Päivitetty 5.5. 12:05

Yhdysvaltojen keskuspankki kiristi rahapolitiikan ruuvia historiallisesti keskiviikkoiltana Suomen aikaa. Keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 0,50 prosenttiyksikköä kerralla.

Korkotason nousu voi aiheuttaa kylmiä väristyksiä esimerkiksi asuntovelallisissa, koska lainakustannukset nousevat ja rahaa jää entistä vähemmän käteen.

Yhdysvaltojen keskuspankin päätös ei vaikuta suomalaiseen asuntolainan maksajaan, mutta myös muiden keskuspankkien, kuten Euroopan keskuspankin (EKP), odotetaan kohottavan ohjauskorkojaan.

Ennen kevättä 2022 vuoden euribor-korko on ollut negatiivinen vuoden 2016 helmikuusta lähtien. Markkinakorot ovat olleet miinuksella sen takia, että EKP on yrittänyt piristää euroalueen talouskasvua matalalla ohjauskorolla ja arvopapereiden osto-ohjelmilla.

Euroopan keskuspankki nostanee ohjauskorkoaan viimeistään syksyllä. Viime viikkoina markkinoilla on alettu kuitenkin pitää entistä todennäköisempänä sitä, että rahapolitiikan kiristäminen alkaisi jo kesällä kuluttajahintojen kallistumisen eli inflaatio kiihtymisen takia.

Huhtikuussa Suomen suosituin asuntolainakorko eli 12 kuukauden euribor-viitekorko nousi yli nollarajan ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Vuoden korko reagoi aina ensin odotuksiin korkojen noususta, koska se pyrkii ennakoimaan tilannetta vuoden kuluttua. Toukokuun alussa vuoden euribor-viitekorko oli jo 0,2 prosenttia.

EKP:n on odotettu nostavan korkoja ensimmäisen kerran jo tänä vuonna, sillä Euroopan inflaatiovauhti on kiihtynyt nopeimmilleen vuosikymmeniin.

Rahamarkkinat ovat hinnoitelleet, että vuoden euribor nousisi reiluun prosenttiin ensi vuonna. Pankkiekonomistien mukaan asuntovelalliset voivat odottaa asuntolainoissa 1–1,5 prosentin korkotasoa vuoden sisällä. Osa asiantuntijoista näkee, että kotitalouksien tulisi varautua 2–3 prosentin korkoon.

Uusille laina-asiakkaille tehdään stressitesti, jossa talouden kestävyyttä ja velanhoitokykyä testataan kuuden prosentin korkotasolla. Tällaisen korkotason toteutumista on pidetty hyvin epätodennäköisenä.

Siihen, miten koronnousu näkyy asuntovelallisen kukkarossa, vaikuttaa myös muun muassa lainan lyhennystapa. Suurimmalla osalla on joko annuiteetti, tasalyhennys tai kiinteä tasaerä. Jos on perinteinen, 12 kuukauden euriboriin sidottu asuntolaina, koronnousu tarkoittaa maksutavasta riippuen sitä, että joko kuukausierä nousee tai laina-aika pitenee.

Katso laskurista, miten koronnousu vaikuttaisi sinun asuntolainaasi ja paljonko enemmän kuluja aiheutuisi kuukaudessa.

Päivittäin julkaistavat euromaiden yhteiset euribor-viitekorot otettiin käyttöön vuoden 1999 alussa. Korkeimmillaan vuoden euribor-korko on historiansa aikana ollut 5,53 prosentissa finanssikriisissä lokakuussa 2008. Sen jälkeen korko lähti selvään laskuun, kun EKP aloitti nopeasti alentaa ohjauskorkoaan.

Keskuspankin tehtävä on hallita inflaatiovauhtia, jonka kiihtymistä korkojen nostamisen on määrä hillitä. EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Euroalueella hinnat ovat lähteneet huomattavaan nousuun, joten keskuspankilta odotetaan toimia.

Sillä, että Yhdysvaltojen keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa nopeammin kuin EKP, ei ole merkittävää vaikutusta euroalueelle, sanoi taloustieteen professori Antti Ripatti Helsingin Sanomissa torstaina. Rahapolitiikkaan erikoistunut Ripatti työskentelee Helsingin yliopistossa.

”Sillä voi olla joitain valuuttakurssivaikutuksia, mutta kokonaiskuvassa niiden merkitys on aika pieni. Euron heikkeneminen voi kiihdyttää jonkin verran inflaatiota, koska tuontituotteet kallistuvat, mutta euroalueellakin inflaatiota on kiihdyttänyt etupäässä energia”, Ripatti sanoi.

Yhdysvaltojen keskuspankki on kertonut suunnitteilla olevista koronnostoista verraten selväsanaisesti, jotta ne eivät olisi yllätyksiä, jotka aiheuttavat epävakautta osakemarkkinoilla. Tätä odotetaan myös EKP:lta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita