Olli Rehn nostaisi korkoja suunniteltua nopeammin: Ensimmäinen korotus jo heinäkuussa

EKP:n rahapolitiikasta päättävään neuvostoon kuuluvan Rehnin mielestä ohjauskoron nostamista tulisi heinäkuun jälkeen jatkaa vaiheittain.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on virkansa puolesta Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen.

5.5. 16:48 | Päivitetty 5.5. 16:59

Euroopan keskuspankin (EKP) paineet kiristää rahapolitiikkaa jo kesällä ovat kasvaneet.

”Mielestäni olisi perusteltua, että talletuskorkoa nostettaisiin heinäkuussa 0,25 prosenttiyksikköä ja syksyn koittaessa se olisi nollassa. Tämän jälkeen rahapolitiikan normalisointia [kiristämistä] voitaisiin edelleen jatkaa asteittain ja ennakoivasti”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Hän on virkansa puolesta EKP:n rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen. Pääjohtaja Rehn perustelee näkemystään sillä, että uusimpien tietojen perusteella kuluttajahintojen kallistuminen uhkaa laajeta.

”Tämä vaikuttaa kansanpsykologiaan eli inflaatio-odotuksiin, jotka on tärkeää pitää vakaina. Ensi vuosi näyttää haastavalta ja pahimmassa tapauksessa euroalueella voi olla taantuman vaara, joten rahapolitiikan normalisoinnissa ei ole syytä viivytellä.”

Rehn arvioi inflaationäkymien olevan euroalueella hyvin erilaiset kuin Yhdysvalloissa, jossa talous on ylikuumentunut ja inflaatio kiihtyi maaliskuussa 8,5 prosenttiin.

”Palkankorotukset Yhdysvalloissa ovat olleet keskimäärin kuusi prosenttia. Euroalueella elpyminen jatkuu, mutta työmarkkinat eivät ole palautuneet yhtä nopeasti ja palkankorotukset ovat olleet runsaat kaksi prosenttia. Euroalueen talous kärsii myös Venäjän hyökkäyssodasta enemmän kuin Yhdysvaltojen talous, mikä merkitsee matalampia palkankorotuspaineita euroalueella. Myös korkojen nostotarve jäisi tällöin pienemmäksi.”

Rehn korostaa arvioidensa perustuvan siihen, että euroalueen talouteen ei tule uutta ”takatalvea” sodan laajenemisen takia.

Kuluttajahintojen kallistuminen euroalueella kiihtyi huhtikuussa 7,5 prosenttiin ja se vaikuttaa olevan entistä laajaa-alaisempaa. Tämä näkyy etenkin pohjainflaatiosta, joka voimistui 3,9 prosenttiin, kun se maaliskuussa oli 3,2 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja ruoan vaikutus.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan euroalueen inflaatiovauhdin pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia.

Koronnosto olisi historiallinen päätös, sillä edellisen kerran EKP on kiristänyt rahapolitiikkaa vuonna 2011. Keskeinen kysymys on oikeastaan enää se, milloin päätös koronnostosta tehdään.

Seuraavat ”korkokokoukset” ovat 9. kesäkuuta ja 21. heinäkuuta. Kesäkuun kokouksen yhteydessä julkaistaan myös EKP:n ekonomistien laatima uusi suhdanne-ennuste, jonka neuvosto käy lävitse.

”Todennäköistä on, että ohjauskorkoa nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä heinäkuussa. Raaka-aineiden kallistuminen on jatkunut, mikä heijastuu ruoan hintaan ja moniin muihin hyödykkeisiin. Lisäksi pohjainflaatio on kiihtynyt edelleen, mikä puoltaisi koronnostoa heinäkuussa”, sanoo finanssiryhmän OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Suomen Pankki varoitti keskiviikkona kotitalouksien kasvaneesta velkaantumisesta ja kehotti niitä varautumaan korkojen kohoamiseen ja arkipäivän menojen kasvun.

”On hyvin todennäköistä, että EKP korottaa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä heinäkuussa. Inflaatiopaineet ovat kasvaneet kevään mittaan selvästi ja euroalueella on jo merkkejä entistä suuremmista palkkainflaatiosta”, sanoo varainhoitoyhtiö Evlin päästrategi Valtteri Ahti.

Palkkainflaatio tarkoittaa sitä, että kuluttajahintojen tuntuvan kallistumisen takia palkansaajat alkavat vaatia verraten suuria palkankorotuksia. Tämä johtaa siihen, että yritykset joutuvat siirtämään kasvaneet työvoimakustannukset myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoihin, mikä voimistaa inflaatiota entisestään.

”Markkinoilla arvioidaan EKP:n nostavan ohjauskorkoa heinäkuussa, mutta ei se ihan varmaa ole. Euroalue on taantuman vaarassa Ukrainan sodan takia ja uusimmat tiedot vähittäiskaupan kehityksestä ja tehdasteollisuuden uusista tilauksia ovat olleet heikkoja”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Finanssiyhtiö Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mielestä euroalue tuskin vajoaa taantumaan tänä vuonna Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

”Meidän näkemyksemme on, että EKP kiristää rahapolitiikkaa 0,25 prosenttiyksikköä heinäkuussa, koska inflaatio on aiemmin arvioitua voimakkaampaa esimerkiksi energian ja ruoan kallistumisen takia, mikä johtuu sodasta.”

Yhdysvaltojen keskuspankki kiristi keskiviikkona jo toisen kerran rahapolitiikkaa tänä vuonna. Siitä ei kuitenkaan pidä suoraviivaisia johtopäätöksiä EKP:n tulevista päätöksistä. Yhdysvalloissa ja euroalueella rahapolitiikka on eriytynyt jo pitkään, koska talous on vahvistanut eri vauhtia.

Yhdysvaltojen keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa vuosina 2015–2018 yhdeksän kertaa 0,25 prosenttiyksikköä. Euroopan keskuspankin (EKP) talletuskorko liikepankeille taas on ollut negatiivinen vuodesta 2014.