Tärkeä ohjauskorko nousi historiallisesti ja osake­markkinat heiluivat, öljyjätit takovat huipputuloksia – HS:n markkina­kooste kertaa viikon tärkeimmät talous­uutiset

HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talous­uutiset.

Newyorkilainen Fearless Girl- patsas oli puettu Ukrainan lippuun 5. toukokuuta. Patsas seisoo Yhdysvaltojen keskuspankin edessä.

6.5. 12:36

Yhdysvaltojen keskuspankki teki historiallisen korkopäätöksen

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed teki keskiviikkona poikkeuksellisen korkopäätöksen, kun se kertoi kohottavansa ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä kerralla. Keskuspankki on kohottanut ohjauskorkoa kerralla näin paljon viimeksi 22 vuotta sitten.

Rahapolitiikasta päättävän avomarkkinakomitean päätös oli yksimielinen, ja se myös vastasi ekonomistien ja sijoittajien ennakko-odotuksia.

Perimmäinen syy poikkeuksellisen voimakkaaseen rahapolitiikan kiristämiseen on inflaation sitkeä voimistuminen.

Inflaatiovauhti kiihtyi Yhdysvalloissa maaliskuussa 8,5 prosenttiin, mikä on voimakkainta yli 40 vuoteen. Keskuspankki aloitti rahapolitiikan kiristämisen jo maaliskuussa, jolloin ohjauskorkoa nostettiin 0,25 prosenttiyksikköä. Silloin se myös ennakoi, että tänä vuonna ohjauskorkoa nostetaan useasti.

Suomen Pankin Olli Rehn nostaisi korkoja jo heinäkuussa

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mielestä olisi perusteltua, että Euroopan keskuspankki (EKP) nostaisi talletuskorkoa heinäkuussa 0,25 prosenttiyksikköä ja syksyn koittaessa se olisi nollassa.

Rehnin mukaan rahapolitiikan normalisointia eli kiristämistä voitaisiin tämän jälkeen jatkaa asteittain ja ennakoivasti.

Rehn on virkansa puolesta EKP:n rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen. Pääjohtaja Rehn perustelee näkemystään sillä, että uusimpien tietojen perusteella kuluttajahintojen kallistuminen uhkaa laajeta.

Koronnosto olisi historiallinen päätös, sillä edellisen kerran EKP on kiristänyt rahapolitiikkaa vuonna 2011. Keskeinen kysymys on oikeastaan enää se, milloin päätös koronnostosta tehdään.

Seuraavat ”korkokokoukset” ovat 9. kesäkuuta ja 21. heinäkuuta. Kesäkuun kokouksen yhteydessä julkaistaan myös EKP:n ekonomistien laatima uusi suhdanne-ennuste, jonka neuvosto käy läpi.

EU-komissio esittää kaiken venäläisen öljyn tuontikieltoa Eurooppaan

Euroopan komissio esittää kuudennessa pakotepaketissa kaiken venäläisen öljyn tuontikieltoa Eurooppaan.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli uusinta pakotepakettia puheessaan parlamentille keskiviikkoaamuna.

Esityksen mukaan EU luopuu Venäjän raakaöljyn toimituksista kuuden kuukauden kuluessa ja jalostettujen tuotteiden toimituksista vuoden loppuun mennessä.

Von der Leyenin mukaan kuuden kuukauden siirtymäaika minimoi kiellon vaikutuksia globaaleihin markkinoihin sekä antaa aikaa turvata vaihtoehtoiset tuontireitit.

Ennakkotietojen mukaan useampi jäsenmaa vastustaisi esityksen mukaista öljyn tuontikieltoa. Vastustajien joukossa olisivat ainakin Unkari ja Slovakia, jotka ovat hyvin riippuvaisia venäläisestä öljystä.

Öljyjätit takovat huippu­tuloksia Venäjältä lähdöstä huolimatta

Öljyn ja maakaasun markkinahintojen nousun ansiosta maailman suurimmat öljy-yhtiöt tekivät tammi–maaliskuussa kovinta tulosta vuosikausiin.

Kontrasti on jyrkkä, kun tuloksia vertaa vuodentakaisiin, jolloin koronapandemia yhä rasitti pahasti öljyalaa. Yhdysvaltalainen Exxon kaksinkertaisti, ranskalainen Total kolminkertaisti ja italialainen Eni nelinkertaisti voittonsa vuodentakaisesta.

Torstaina tuloksensa julkaissut öljy-yhtiö Shell teki tammi–maaliskuussa voittoa peräti 9,1 miljardia dollaria. Kyseessä oli yhtiön historian paras ensimmäisen vuosineljänneksen tulos.

Yhtiö ylsi ennätystulokseen huolimatta 3,9 miljardin dollarin tappioista, joita sille koitui Venäjän markkinoilta lähdöstä.

Huipputulokseen yhtiön siivittivät öljyn ja maakaasun kallistuminen. Pohjanmeren Brent-raakaöljyn hinta oli alkuvuonna yli 100 dollaria barrelilta, ja maakaasun hinta Euroopassa on moninkertainen viime vuosien tasoon nähden.

Citigroup otti vastuun Helsingin pörssin äkkiromahduksesta

Yhdysvaltalainen pankkijätti Citigroup myönsi olleensa vastuussa maanantaisesta pörssikurssien äkkiromahduksesta Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa sekä vaimeampana monissa muissa eurooppalaisissa pörsseissä.

Esimerkiksi Helsingissä pörssin yleisindeksi putosi parissa minuutissa noin 6,5 prosenttia.

Citigroup kertoi, että yksi sen kaupankävijöistä teki virheen tehdessään toimeksiannon. Citigroupin mukaan virhe huomattiin ja tilanne korjattiin muutamassa minuutissa.

Markkinoiden äkkiromahdukset eivät ole tavattomia, ja niille on vakiintunut oma nimikin, ”flash crash”. Maanantaina koettu äkkipudotus oli kuitenkin Pohjoismaiden markkinoilla täysin poikkeuksellinen.

Tunnetuin äkkiromahdus on vuoden 2010 flash crash Yhdysvalloissa, jonka aikana maailman suurin osakemarkkina putosi hetkeksi noin kymmenellä prosentilla.

Elon Musk saattaa tehdä Twitteristä maksullisen yrityksille ja valtion toimijoille

Sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtaja ja maailman rikkain ihminen Elon Musk kertoo, että Twitterin käyttö voi jatkossa vaatia ”pienen maksun” yrityksiltä ja valtiollisilta toimijoilta.

Tavalliselle käyttäjälle Twitter kuitenkin pysyisi Muskin mukaan ilmaisena. Musk kertoo asiasta Twitterissä.

Pikaviestipalvelu Twitter hyväksyi Muskin tarjouksen palvelusta huhtikuun lopussa. Musk on tarjoutunut ostamaan sovelluksen noin 44 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla eli lähes 41 miljardilla eurolla.

Musk on jo aiemmin kertonut haluavansa muuttaa tai parantaa useita Twitterin ominaisuuksia. Musk haluaa esimerkiksi poistaa sovelluksesta botit ja varmistaa, että jokainen käyttäjä on aito.

Twitterin odotetaan siirtyvän Muskin omistukseen myöhemmin tänä vuonna.

Kovaa heiluntaa osakemarkkinoilla

Sijoitusmarkkinoilla ollaan nyt äärimmäisen epävarmoissa tunnelmissa.

Tällä viikolla Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla nähtiin poikkeuksellisen raju ja nopea täyskäännös, kun kova nousu vaihtui reippaaseen laskuun yhdessä yössä.

Keskiviikkona tunnelma Wall Streetillä oli toiveikas Yhdysvaltojen keskuspankin korkopäätöksen jälkeen. Keskuspankin pääjohtaja Jerome Powellin kommentti siitä, että keskuspankki ei suunnittele 0,75 prosenttiyksikön suuruisia koronnostoja, riitti siivittämään amerikkalaisosakkeiden kurssit vahvaan nousuun.

Torstaina meno osakemarkkinoilla muuttui täysin, ja osakkeiden hinnat laskivat vauhdilla. Esimerkiksi laajasti amerikkalaisia suuryhtiöitä seuraava S&P 500 -indeksi putosi 3,7 prosenttia. Teknologiapainotteinen Nasdaq romahti peräti 5 prosenttia.

Nasdaqin prosentuaalinen päiväpudotus oli Reutersin mukaan suurin sitten kesäkuun 2020 ja indeksi päätyi alimpiin lukemiin sitten marraskuun 2020.

Tilannetta kommentoineet ovat nostaneet esiin, että suurimmat päivänousut nähdään yleensä laskumarkkinoiden aikana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita