Luonto­matkailu jatkuu ja isot kaupungit alkavat taas vetää väkeä Suomen kesässä, matkailu­alalla ennakoidaan

Pandemiakesät ovat olleet leirintäalueiden, luontokohteiden ja maakuntien kuriositeettien juhlaa, mutta isot kaupungit ja huvipuistot kärsivät. Venäläisten matkailijoiden puuttuminen aiheuttaa ison loven Suomen matkailuun, korvaajaa haetaan Keski-Euroopasta.

Huvipuistot ovat kärsineet kävijäkadosta pandemiakesinä. Tulevalta matkailukesältä odotetaan matkailun elpymistä myös kaupungeissa, mikä voi tuoda lisää kävijöitä myös elämyspuistoihin.

8.5. 2:00 | Päivitetty 8.5. 11:37

Saimaan aallot ja saariston helmet ovat tulleet suomalaisille tutuiksi parin viime kesän aikana, kun ulkomaanmatkailu on pandemian takia ollut erittäin rajoitettua.

Ovatko suomalaiset nyt kyllästyneet kotimaan maisemiin, entä palaavatko ulkomaiset turistit Suomeen?

Tulevaa matkailukesää on vaikea ennustaa, sanoo Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari. Pandemian jäljiltä varausten tekeminen jätetään viime tinkaan. Talvikausi Lapissa kuitenkin sujui niin hyvin, että syytä toiveikkuuteen on.

”Odotamme, että tämä kesä olisi parempi kuin edelliset kesät, kun rajat ovat auki ja matkailu on vapaampaa”, Hietasaari sanoo.

Varaustilanne Scandicin hotelleissa näyttää lupaavalta ja kasvua edellisvuosiin verrattuna on odotettavissa, sanoo Scandic Hotelsin kaupallinen johtaja Christian Borg. Ei vaikuta siltä, että suomalaiset olisivat jo kyllästyneitä kotimaanmatkailuun.

”Se johtuu siitä, että on taas syitä reissata. On tapahtumia, kesäteatteria, festareita sun muuta. Moni jäi edellisinä kesinä mökeille tautitilanteen ja rajoitusten vuoksi”, Borg sanoo.

Tänä kesänä luontomatkailu varmasti jatkuu, mutta myös Helsinkiin odotetaan Borgin mukaan lisää kävijöitä.

”Uskomme, että isot kaupungit lähtevät kasvuun, Helsinki etunenässä, kun ne aiempina kesänä ovat jääneet jalkoihin”, Borg sanoo.

Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti sanoo, että kestävä matkailu ja vastuullisuus vahvistuvat taas matkailutrendeissä. Kotimaanmatkoja tehdään junilla tai julkisella liikenteellä, kansainvälisesti suositaan suoria lentoja ja Euroopan-kohteita.

”Vihreä siirtymä ja vastuullisuus nousevat nyt selkeästi jälleen teemoiksi matkailu­valinnoissa, kun pandemia alkaa väistyä”, Mäki-Fränti sanoo.

Joillekin kotimaan kohteille pandemiakesät osoittautuivat kaikkien aikojen ennätyskesiksi. Suomalaiset valtasivat patikkareitit ja maakuntien kuriositeetit.

Toisaalta suomalaiset eivät käytä palveluja samalla tavalla kuin ulkomaalaiset matkailijat, vaan lähinnä majoittuvat ja syövät. Viime kesänä leirintäalueet menestyivät, kun taas huvipuistot ja pääkaupunkiseudun hotellit kärsivät.

Silti matkailualan konkurssiaallolta vältyttiin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston vakuusrekisterin mukaan kahden viime vuoden aikana noin 570:stä matkailualan yrityksestä on poistunut noin 10 prosenttia, mutta yrityksistä vain kuusi poistui rekisteristä konkurssin takia, Mäki-Fränti kertoo.

”Valtion myöntämät kustannustuet ovat olleet äärimmäisen tärkeitä toimijoille, jotta ne ovat pysyneet pystyssä kriisin yli”, Mäki-Fränti sanoo.

Pandemiasta niukasti selvinneet yritykset sinnittelevät nyt kassan riittävyyden kanssa.

”Euroopan laajuisesti kuullaan viestiä, että yrityksillä ei ole puskureita investointeja varten. Työvoimapula on toinen iso ongelma, joka jopa rajoittaa yritysten kasvua”, Mäki-Fränti sanoo.

”Venäjä on ollut suurin yksittäinen lähtömarkkina.”

Suomalaiset ovat ottaneet kotimaanmatkailusta kaiken irti pandemiavuosien aikana. Muun muassa Kolin kansallispuisto teki kävijäennätyksiä.

Venäläiset ovat olleet Suomen suurin yksittäinen matkailijaryhmä.

Venäläisten osuus Suomeen suuntautuvista turisteista on vähentynyt vuoden 2013 jälkeen, mutta etenkin itäisessä Suomessa ulkomaisista vierailijoista oli venäläisiä 35 prosenttia vuonna 2019. Etelä-Karjalassa luku oli jopa 75 prosenttia.

Itänaapurin kansalaisten matkailu tyssäsi ensin pandemiaan, sitten Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa. Venäläisten puuttuminen aiheuttaa ison loven suomalaiseen matkailualaan.

”Meillä kansainvälisen matkailun elpyminen on huomattavasti hitaampaa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, koska Venäjä on ollut suurin yksittäinen lähtömarkkina”, Visit Finlandin Hietasaari sanoo.

Sodan alussa matkavaraukset Suomeen hieman notkahtivat. Kolmasosa Visit Finlandin kyselyyn osallistuneista kumppaneista ilmoitti, että sodan syttyminen aiheutti peruutuksia.

”Tällä hetkellä ei ole huolestuttavia merkkejä ilmassa, että sota suuresti vaikuttaisi matkailuun. Riippuu siitä, mitä tulevina viikkoina tapahtuu, miten Suomen Nato-jäsenyyshaku etenee, aiheuttaako se lisää epävarmuuksia”, Hietasaari pohtii.

Toinen merkittävä matkailijaryhmä, eli Aasiasta saapuvat turistit, on niin ikään pitkälti poissa laskuista sekä Aasian pandemia­tilanteen että Venäjän ylilento­kiellon takia. Rovaniemellä aasialaisten osuus matkailijoista on ollut yli 20 prosenttia.

”Venäjän ja Aasian matkailun yhteis­vaikutuksessa puhutaan yli miljardin euron menetyksistä vuodessa. Sen umpeen kurominen tulee viemään aikaa”, Hietasaari sanoo.

Nyt Visit Finland keskittääkin huomionsa Keski-Euroopan markkinoille, houkutellakseen saksalaisia, ranskalaisia ja hollantilaisia Suomeen.

”Näkymät ovat positiiviset, muun muassa Ranska ja Hollanti ovat kirineet paljon. Britanniasta tehdyt lentovaraukset kesä-heinäkuulle ovat enää 10 prosentin päässä ennätysvuoden 2019 vastaavasta ajankohdasta”, Hietasaari sanoo.