Venäjän puutuonnin loppuminen nostaa rajusti suomalaisen puun kysyntää – suuri kysymys on, mitä tapahtuu puun hinnalle

MTK uskoo puuta löytyvän kotimaasta paikkaamaan Venäjä-vajetta. UPM palkkaa jo lisää henkilökuntaa ostamaan puuta yksityismetsänomistajilta.

UPM aloitti viime viikolla haun palkatakseen 20 uutta metsäasiakasvastaavaa puunostoon yksityisiltä metsänomistajilta.

9.5. 9:27

Metsäyhtiö UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen kertoo, että UPM aloitti viime viikolla haun palkatakseen 20 uutta metsäasiakasvastaavaa puunostoon yksityisiltä metsänomistajilta.

”Meillä on vahva usko kotimaiseen puunhankintaan ja kotimaassa käytävään puukauppaan”, hän vakuuttaa.

Teollisuus tarvitsee lisää puuta kotimaasta, koska puun tuominen Venäjältä on katkennut Ukrainan sodan takia. Vajausta on erittäin vaikea paikata tuomalla puuta jostakin muualta.

Kiiliäinen ei lähde arvioimaan hintakehitystä puumarkkinoilla. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kertoo kuitenkin, että tilanne on tällä hetkellä aika rauhallinen.

”Metsänomistajat ovat odottavalla kannalla, koska he tietävät, että lopputuotemarkkinoilla sahatavaran, sellun ja paperin hinnat ovat tosi kovassa kasvussa. On odotuksia, mitä loppumarkkinassa tapahtuu, ja mitä se vaikuttaa tukkipuun ja kuitupuun hintaan”, Mäki-Hakola sanoo.

Hänen mukaansa tuontipuun korvaaminen kotimaisella puulla ei ole näkynyt teollisuuden ostoissa vielä kovin paljoa.

Teollisuus ostaa puuta etukäteen niin, että yhtiöillä on tavallisesti aikaa kaksi vuotta käydä korjaamassa puut metsästä.

”Ostoja tehtiin viime vuonna selkeästi enemmän kuin oli hakkuita”, kertoo Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.

Hän arvioi, että tämän vuoksi metsäteollisuudella on metsissä runsaasti jo ostettuja pystyvarantoja. Viime vuonna metsäteollisuus osti puuta ennätystahtiin, ja viime vuonna ostettuja puita riittänee hakattavaksi vielä ensi vuonna.

UPM:n lähes neljä kuukautta jatkunut lakko ei vaikuttanut lainkaan tukkeja käyttävään mekaaniseen metsäteollisuuteen, jossa on vallinnut voimakas korkeasuhdanne. Tukkien hinnat nousivat jo viime vuonna keväällä korkeuksiin ja ovat pysyneet siellä.

Lakko vaikutti sen sijaan voimakkaasti selluteollisuuden käyttämään kuitupuuhun. Kuitupuun kysyntää on heikentänyt lisäksi se, että Stora Enso sulki Veitsiluodon tehtaansa.

”Kysynnän tämän vuoden notkahdus viime vuoteen verrattuna on pitänyt kuitupuun hinnat viime vuotta alempana”, Horne arvioi.

Hän uskoo kuitenkin, että markkinat piristyvät loppuvuotta kohti. Ensi vuonna aloittaa toimintansa Metsä Groupin jättikokoinen biotuotetehdas Kemissä, mikä lisää kuitupuun ostoja jo tämän vuoden puolella.

PTT:n kuukausi sitten julkaiseman ennusteen mukaan tukkien nimellishinnat pystykaupassa nousevat tänä vuonna prosentin ja putoavat ensi vuonna kolme prosenttia tämän vuoden huipputasolta. Kuitupuussa hinnat ovat maltillisemmalla tasolla, ja PTT arvioi niiden nousevan tänä vuonna loppuvuoden piristymisen ansiosta kaksi prosenttia ja ensi vuonna kolme prosenttia.

MTK:n Mäki-Hakola muistuttaa, että kuitupuuta ostaa vain muutama suuri metsäyhtiö, mutta sahureita on paljon. Hän uskoo, että kilpailu mekaanisessa metsäteollisuudessa näkyy tukkipuiden hinnoissa.

”Kuitupuussa hintakehitys on ollut tasaisempaa eikä ole seurannut lopputuotemarkkinoiden hintakehitystä. Sen takia metsänomistajan kannattaa tänä vuonna kilpailuttaa jokainen puukauppa”, Mäki-Hakola kehottaa.

UPM:n Kiiliäinen kertoo, että yhtiö pyrki jatkamaan lakon aikana puun ostamista yksityismetsistä normaalisti. Korkeimpien hankien aikaan talvella puukauppa käy kuitenkin perinteisesti muita vuoden aikoja hitaammin.

Hänen mukaansa myös hakkuut jatkuivat lakon aikana, sillä yhtiö tarvitsi tukkeja mekaaniseen metsäteollisuuteen. Kuitupuuvarastot kasvoivat talven aikana normaalia suuremmiksi, mutta ne tulevat sulateltua nyt kun sellu- ja paperitehtaat on saatu käyntiin.

Kiiliäinen ei kerro, kuinka paljon pitkä lakko vähensi yhtiön puunkäyttöä. PTT:n Horne arvioi kuitenkin, että lakko olisi vähentänyt puun käyttöä Suomessa alkuvuoden aikana 3,5–4 miljoonaa kuutiometriä.

Venäjältä on tuotu aiemmin Suomeen puuta vuodessa noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Venäjältä tuotu koivukuitupuu ja suuri osa metsähakkeesta oli tarkoitettu sellukattiloihin. UPM:n lakko vähensi kuitenkin venäläisen puun käyttöä jo ennen kuin rajat menivät kiinni.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut epävarmuutta maailmantalouteen. Rakentamisen mahdollinen hyytyminen esimerkiksi teräksen hinnan voimakkaan nousun vuoksi iskisi myös sahoihin ja sitä kautta tukkien hintoihin.

”Lähikuukaudet ovat metsäteollisuuden ja sitä kautta metsänomistajien näkökulmasta ihan hyviä. Mikä se yleinen taloustilanne tulee ihan loppuvuodesta olemaan, se jää nähtäväksi”, Mäki-Hakola sanoo.

Kiiliäinen muistuttaa, että kun jälleenrakentaminen alkaa Ukrainassa, se luo lisäkysyntää tukeille.

Venäjältä tuotua lyhytkuituista koivukuitupuuta on hankalaa korvata kotimaasta tai tuomalla sitä muualta kuin Venäjältä. Kiiliäinen kertoo, että lyhytkuituista sellua tarvitaan tiettyjen paperilaatujen valmistuksessa.

”Koivu on metsien rakenteen kannalta marginaalipuulaji, ja pelkästään koivukuidun hankinta leimikkotasolta on varsin haastavaa”, Kiiliäinen arvioi.

Hornen mukaan Suomessa koivua saadaan lähinnä sekametsistä, joista on vaikea saada kerrallaan tarpeeksi isoja eriä. Koivukuitua voisi saada Baltian maista, mutta Baltian koivusta ovat kiinnostuneet kaikki muutkin puukaupan katkettua Venäjän kanssa.

Mäki-Hakolakaan ei pidä realistisena sitä, että Suomeen tuotaisiin koivukuitupuuta jostakin muualta merkittävissä määrin. Hän kuitenkin uskoo, että kotimaasta löytyy lisää koivua.

”Toivoisin, että nyt katse käännettäisiin kotimaiseen kuitupuuhun, sillä puuta Suomessa on”, hän huomauttaa.

Osittain koivukuitupuuta voidaan korvata kotimaisella mäntykuitupuulla, sillä sellulinjoja voidaan periaatteessa muuntaa lyhytkuituiselta lehtipuusellulta pitkäkuituiselle havusellulle.

Vaihtoehdoksi koivukuitupuun tuonnille on esitetty, että teollisuus aloittaa valmiin lyhytkuituisen lehtipuusellun tuomisen Suomeen.

”Teollisuus tekee ratkaisut, tuovatko ne sellua muualta. Onko se järkevää, en tiedä”, Mäki-Hakola sanoo.

Myös Horne pohtii mahdollisuutta, että teollisuus tuo sellua raaka-aineeksi Suomessa toimiville paperi- ja kartonkitehtailleen. Lyhytkuituista sellua tuodaan Eurooppaan erityisesti Etelä-Amerikasta. Muun muassa UPM:llä on yksi eukalyptussellua tuottava tehdas Uruguayssa ja toinen valmistumassa.

Kiiliäinen kertoo, ettei hänellä ole tiedossa lyhytkuituisen sellun tuontihankkeita.

”Kyllä havupuuvaltaisuus Suomen kamaralla näkyy, ja sitä kautta havusellussa on potentiaalia”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan