Sähkön piti halventua kesäksi, mutta niin ei käynytkään ja tässä ovat syyt

Sähkön hinta on heilahdellut rajusti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Futuurihinnat ennakoivat myös ensi talveksi kallista sähköä.

Tuulivoiman vaihtelu heittelee Suomen sähkön hintaa.

17.5. 9:15

Kun sähkön hinnat nousivat pilviin viime vuoden lopulla, useimmat asiantuntijat arvioivat, että poikkeuksellisen korkea hintataso hellittäisi viimeistään keväällä.

Näin ei käynyt. Sähkön hinta on huidellut viime viikkoinakin ajoittain lähes 30 sentissä kilowattitunnilta. Sähkö hinnoitellaan tunti kerrallaan sähköpörssi Nordpoolissa kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Viime joulukuun tuntikohtaiset hinnat olivat korkeimmillaan jopa yli euron kilowattitunnilta. Rajuja hetkellisiä piikkejä on nähty ennenkin, mutta viime talvena hinnat pysyivät hyvin korkealla viikkoja.

Se tarkoitti monille sähkölämmittäjille useiden satojen eurojen, joillekin jopa yli tuhannen euron kuukausittaista sähkölaskua.

Jo 30 senttiä kilowattitunnilta on täysin poikkeuksellinen hinta, sillä viime vuosina keskihinta on vaihdellut yleensä 3–5 sentin tuntumassa.

Viime viikon keskihinta oli noin kymmenen senttiä kilowattitunnilta, mutta vuorokauden sisäinen vaihtelu on ollut hyvin voimakasta. Aamuyöllä sähkö on ollut välillä lähes ilmaista, päivällä taas ajoittain yli 20 sentin hintaista. Tiistaina alkuillasta sähkö maksaa Suomessa liki 30 senttiä.

Pörssisähkö on ollut tänä keväänä poikkeuksellisen kallista. Esimerkiksi viime viikolla sähkön keskihinta oli noin kolminkertainen verrattuna vuosien 2019–2021 vastaavaan aikaan.

Kuluttaja maksaa sähköstä joko sähköyhtiön kanssa ennalta sovittua kiinteää tai toistaiseksi voimassa olevaa hintaa ja lisäksi verkkoyhtiölle siirtomaksun.

Sähköä voi ostaa myös pörssihintaan sidotulla hinnalla. Silloin pörssihinnan päälle tulee arvonlisävero, sähköyhtiön perimä marginaali ja lisäksi siirtomaksu.

Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa neuvoo ajoittamaan sähkön käyttöä nyt mahdollisuuksien mukaan edullisille tunneille, jos ostaa sähköä pörssihinnalla.

”Itselläni on sovellus, joka etsii automaattisesti edullisimmat tunnit ja käynnistää sähköauton latauksen silloin”, Salomaa sanoo.

Myös esimerkiksi vesivaraaja kannattaa ajastaa lämpenemään yön tunneille.

Sähköyhtiöiden tarjoamat määräaikaiset hinnat ovat olleet joulukuusta lähtien historiallisen korkeita. Kahden vuoden kiinteähintaisen sopimuksen tarjoukset liikkuvat tällä hetkellä noin 13 sentissä kilowattitunnilta.

Niille asiakkaille, joiden määräaikaiset sopimukset umpeutuvat lähiaikoina, ei ole nyt kovin houkuttelevia vaihtoehtoja tarjolla. Määräaikaisen sopimuksen hinta voi olla 3–4-kertainen verrattuna kahden vuoden takaiseen hintaan.

Määräaikaiset tarjoukset heijastelevat sähköpörssin futuurihintoja eli markkinoiden näkemystä sähkön tulevaisuuden hinnasta. Futuurihinnat ennakoivat sähkön maksavan ensi vuoden tammi–maaliskuussa 11 senttiä kilowattitunnilta.

Pörssisähkönkin ostajan kannattaa siis varautua hintojen vaihteluihin, ja panna kenties varoja säästöön talven mahdollisesti isoja laskuja ajatellen.

Lue lisää: Ukrainan sota nostaa roimasti energian hintaa, ja siksi energia­remontti on nyt erityisen järkevä – tässä tärpit remonttia suunnittelevalle

Poikkeuksellisiin sähkön hintoihin on useita syitä, mutta tärkeimmät niistä kiertyvät Venäjän Ukrainassa aloittamaan sotaan ja sen seurauksiin.

Venäjän toimet olivat jo loppuvuoden hintapiikin takana.

Poikkeuksellisen kylmän sään lisäksi sähkön hintaa kohotti marras–joulukuussa maakaasun voimakas kallistuminen Keski-Euroopassa. Se taas johtui siitä, että Venäjä oli alkanut rajoittaa kaasun vientiä Eurooppaan, mikä tyhjensi kaasuvarastoja.

Epävarmuus kaasutoimitusten jatkosta on pitänyt hinnan korkealla.

Keski-Euroopassa ja Baltiassa maakaasu on tärkeä sähkövoimaloiden polttoaine. Kun kaasu on kallista, edullisemmin tuotettua pohjoismaista sähköä pyritään tuomaan tilalle, mikä nostaa sähkön kysyntää ja hintaa myös Pohjoismaissa.

”Meidän hintaan vaikuttaa sekä Baltiaan että Etelä-Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan menevä vienti”, Energiateollisuuden Salomaa sanoo.

Markkinoilla sähkön hinta muodostuu käytännössä aina viimeisen eli kalleimman käyttöön otettavan voimalakapasiteetin mukaan.

Mutta on muitakin syitä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid päätti rajoittaa huhtikuun lopulla Suomeen Venäjältä kulkevan rajajohdon kapasiteettia 1 300:sta 900 megawattiin. Näin varmistetaan, ettei Venäjä voisi äkillisellä toimituskatkolla kaataa Suomen sähköjärjestelmää.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä Venäjä keskeytti sähkökaupan Suomeen. Venäläinen energiayhtiö Inter Rao Nordic oy ilmoitti asiasta etukäteen. Syyksi kerrottiin ”vaikeudet vastaanottaa maksuja markkinoille myydystä sähköstä”.

”Totta kai tässä on taustalla politiikka”, sanoi energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro HS:lle lauantaina Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta (Lut).

Fingridin mukaan päätöksen ei pitäisi aiheuttaa ainakaan merkittävää sähkön hinnan nousua.

Tällä hetkellä on käynnissä Olkiluodon ydinvoimalan ykkösreaktorin vuosihuolto, joka kestää kesäkuun toiselle viikolle asti. Olkiluodon uuden kolmosreaktorin käyttöönotto on puolestaan viivästynyt jälleen koekäyttövaiheessa ilmi tulleiden ongelmien takia.

Reaktori ehti jo välillä tuottaa sähköä verkkoon useiden satojen megawattien teholla. Sen piti aloittaa normaali tuotanto kesällä, mutta nyt päivämäärää on lykätty alkusyksyyn.

Venäjän-tuonnin lakkaaminen ja ison ydinvoimalan vuosihuolto leikkaavat yhteensä merkittävän osan Suomen sähkökapasiteetista, vaikka samaan aikaan tietysti myös kulutus on selvästi talvea vähäisempää.

Hintojen raju vaihtelu päivien välillä selittyy osaltaan tuulivoiman kasvulla. Tuulivoimalat tuottavat tuulisella säällä sähköä yhteensä jo noin 3 000 megawatin teholla eli yhtä paljon kuin Olkiluodon ja Loviisan nykyiset ydinvoimalat yhteensä.

Tuulen tyyntyessä tuotanto putoaa välillä lähes nollaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita