Venäjä yrittää saada Eurooppaa polvilleen omilla energia­pakotteillaan

Euroopan energiamarkkinoiden käänteet ovat nyt poikkeuksellisen vauhdikkaita.

Moni Saksan teollisuusyrityksistä on riippuvainen Venäjän kaasusta, ja yksi näistä on Friedrich Wilhelms-Hütte Stahlguss -teräsyhtiö.

12.5. 16:10

Euroopan energiamarkkinat ovat myllerryksessä Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi.

Sodan jatkuessa Ukrainassa sekä Suomen ja Ruotsin ottamassa askelia kohti Natoa, on Venäjä kiristänyt ruuvia energiamarkkinoista.

Keskiviikkona Venäjä asetti talouspakotteita Gazprom Germanian yksikköjä ja puolalaista kaasuyhtiö Europol Gazia vastaan.

Gazprom Germania on venäläisen kaasujätti Gazpromin kaasukauppaan sekä kaasun siirtoon ja varastointiin erikoistunut saksalainen tytäryhtiö, joka omistaa Saksan suurimman kaasuvaraston. Saksan valtion virasto otti yhtiön haltuun aiemmin tänä vuonna.

Europol Gaz puolestaan omistaa Venäjältä Eurooppaan kaasua tuovan Jamal–Eurooppa-kaasuputken Puolan läpi kulkevan osan. Gazprom on kertonut lopettavansa kaasutoimitukset Puolan-putken kautta.

Venäjän mukaan pakotteiden kohteeksi asetetut yhtiöt eivät enää saa venäläistä kaasua.

Saksan talous- ja energiaministeri Robert Habeckin mukaan Venäjän pakotteiden kohteena olevat yhtiöt ovat löytäneet vaihtoehtoja venäläiselle kaasulle.

”Markkina tarjoaa vaihtoehtoja ja ne [Gazpromin tytäryhtiöt] saavat kaasua markkinoilla”, Habeck sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kaasu on Venäjältä tuotavista fossiilienergiamuodoista Saksalle suurin taloudellisen riippuvuuden aiheuttaja. Se on paitsi lämmön ja sähkön lähde, myös teollisuuden raaka-aine Saksassa.

Ukraina kertoi alkuviikosta keskeyttävänsä maakaasun siirron kohdasta, jonka kautta kulkee kaasua Venäjältä Ukrainan halki Eurooppaan. Maakaasun hinta lähti ilmoituksen jälkeen nousuun.

Euroopan komissio kuitenkin vakuuttaa, ettei keskeytys aiheuta ongelmia kaasun saannissa. Komissio tiedottajan mukaan keskeytyksellä voi olla vaikutusta joihinkin Euroopan unioniin suuntautuviin kaasukuljetuksiin, mutta isommassa mittakaavassa sillä ei ole välitöntä vaikutusta.

Komission mukaan keskeytyksen taustalla oli Venäjä. Ukraina on kertonut, että venäläisjoukkojen puuttuminen teknisiin prosesseihin vaaransi kaasunsiirtojärjestelmän turvallisuutta.

Komission mukaan Ukrainan viranomaiset ovat pyytäneet Gazpromia jatkamaan kaasukuljetuksia toisen reitin kautta, mutta pyyntöön ei ole suostuttu.

Eurooppa pyrkii nyt tosissaan löytämään vaihtoehtoja venäläiselle energialle ja vakuuttamaan, että alue pärjää myös ilman Venäjää.

Saksan näkemys kyvystään irtautua Venäjän energiatoimituksista on muuttunut. Habeckin mukaan Saksa saattaa voida luopua Venäjän kaasutoimituksista jo ensi talvena. Aiempi arvio on ollut vuodessa 2024.

Habeck on sanonut aiemmin, että Saksa pystyy irrottautumaan Venäjän öljystä ja hiilestä tänä vuonna. Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi, Saksan tuontiöljystä 35 prosenttia tuotiin Venäjältä. Kevään aikana toimitukset ovat vähentyneet 12 prosenttiin.

Myös maailman energiajärjestö (IEA) kannustaa, ettei Venäjän öljytoimitusten väheneminen itsessään aja maailmaa öljypulaan.

”Vaikka Venäjän toimitushäiriöt pahenevat, tasaisesti nousevat Lähi-idän Opec+:n ja Yhdysvaltojen volyymit auttavat ajan myötä väistämään akuuttia tuotantovajetta, kun kysynnän kasvu hidastuu”, IEA sanailee raportissaan torstaina.

Kaasumarkkinoilla on edelleen suurta epävarmuutta. Esimerkiksi torstaina alkuvuoden tuloksensa julkistanut Fortum korostaa Venäjän kaasutoimitusten mahdollisen loppumisen olevan poliittinen kysymys, mikä viittaa riskien olevan suuret.

Fortumin tulkinnan mukaan Venäjän kaasutoimitusten katkeaminen olisi niin suuri šokki koko Euroopalle, että viranomaisten olisi pakko ryhtyä toimeen.

”Kaasuvirtojen merkittävät keskeytykset vaarantaisivat Saksan kaasujärjestelmän vakauden ja johtaisivat todennäköisesti Saksan hallituksen hätätilajulistukseen”, Fortum kertoo tulosraportissaan.

Euroopan tilannetta voi hieman helpottaa se, että Yhdysvaltojen varmuusvarastoista vapautettua öljyä on tuotu myös Eurooppaan, kertoo uutistoimisto Reuters. Huhtikuussa Eurooppaan saapui ainakin kolme raakaöljyä kuljettavaa alusta.

Yhdysvallat kertoi vapauttavansa lisää öljyä varastoista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tarkoituksena oli muun muassa hidastaa polttoaineiden hintojen nousua. Varastoista vapautetun öljyn vientiä ei ole kielletty.

Viime kuussa Yhdysvallat vapautti kolmannen öljyerän varastoistaan sitten marraskuun. Erän suuruus oli 180 miljoonaa barrelia.

Euroopan maat ovat osin erimielisiä siitä, missä vauhdissa ja mittakaavassa venäläisestä öljystä ja kaasusta pitäisi päästä eroon. Esimerkiksi Unkari vastustaa tiukasti Euroopan unionin kaavailemaa öljytuontikieltoa.