Hinnat nousevat Suomessa yhä rajusti, inflaatiovauhti hidastui hieman huhtikuussa – Bensiinin hintapiikki on nähty, sanoo asiantuntija

Kuluttajahinnat nousivat Suomessa huhtikuussa 5,7 prosenttia edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna.

Kahvin hinta on noussut vuoden 2022 aikana paljon edellisvuoteen verrattuna.

13.5. 8:03 | Päivitetty 13.5. 13:47

Suomen kuluttajahinnat nousivat huhtikuussa 5,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Maaliskuussa inflaatiovauhti oli 5,8 prosenttia. Inflaation hidastumiseen vaikutti Tilastokeskuksen mukaan eniten polttonesteiden hinnannousun taittuminen. Maaliskuussa bensiinin hinta oli ennätyksellisen korkea.

”Inflaation kiihtyminen tasaantui odotetusti huhtikuussa, sillä bensan hinta on jopa hieman alentunut Ukrainan sodan käynnistymistä seuranneesta alkusokista. Merkittävästä suunnanmuutoksesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan hintojen nousu jatkuu edelleen erittäin vauhdikkaana. Pikaista helpotusta ei ole luvassa, vaan isompi käänne inflaatiovauhdissa tulee vasta ensi vuoden alussa”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.

Hintojen nousuvauhdin hidastumisesta huolimatta inflaatio on yhä Suomessa poikkeuksellisen nopeaa. Edellisen kerran hinnat nousivat Suomessa nykyisellä vauhdilla syksyllä 1990.

Bensiinin hinta oli huhtikuussa 32 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Maaliskuussa bensiinin hinta oli jopa 38 prosenttia vuoden 2021 maaliskuuta kalliimpaa. Bensiini halpeni huhtikuussa maaliskuuhun nähden 2,8 prosenttia.

”Erityisen todennäköistä ei ole, että polttoaineiden hinnat nousisivat enää nykytasoilta. Bensan nykyinenkin hintataso pitää silti viime vuosia korkeampaa inflaatiota yllä koko tämän vuoden, mutta vaikutus alkaa hiipua loppua lähestyttäessä”, Appelqvist sanoo tiedotteessa.

”Vaikka sota on toistaiseksi kiihdyttänyt inflaatiota lyhyellä aikavälillä rajustikin, syntyy pidemmän päälle myös vastakkainen vaikutus suhdannetilanteen viilenemisen kautta. Kun suhdanne heikkenee, johtaa se kysynnän laskuun, mikä on omiaan hillitsemään inflaatiota.”

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.

Hintojen nousujen hillitsi huhtikuuhun 2021 verrattuna eniten lasten päivähoitomaksujen, ei-korvattavien reseptilääkkeiden, tutkimus- ja hoitomaksujen, silmälasien hintojen sekä asuntolainojen keskikoron halpeneminen.

Maaliskuusta hinnat nousivat 0,3 prosenttia. Esimerkiksi kevyen polttoöljyn hinta putosi lähes 23 prosenttia. Korvattavien reseptilääkkeiden nettohinnat, jotka sisältävät KELA-korvauksen, nousivat 24 prosenttia.

Appelqvist arvioi, että raaka-aineiden hintojen nousu pitää inflaatiota koholla loppuvuoden ajan. Tätä pidempään jatkuva hintojen nousu edellyttäisi esimerkiksi palkkatason nousua.

”Toistaiseksi puuttuva pala suomalaisen inflaation kroonistumisessa on ollut palkkojen nousun kiihtyminen. Juuri nyt tämä premissi on kuitenkin nyt uhattuna, ja riski on selvästi noussut sille, että sopimuskorotusten ankkuri irtaantuu, mikä saattaa johtaa kierteeseen, jossa sekä kuluttajahinnat että palkat nousevat rinta rinnan. Sellainen tilanne ei hyödyttäisi oikein ketään. Siksi palkankorotuksia ei kannata mitoittaa tilapäisen energiahintojen nousun mukaan, vaan tähdätä tasaiseen ostovoiman nousuun pitkällä aikavälillä”. Appelqvist sanoo tiedotteessa.

Suomen inflaatiokehitys kulkee euroalueen kansa eri suuntaan. Euroalueella hintojen nousu jatkui huhtikuussa, sillä euroalueen inflaatiovauhti oli 7,5 prosenttia. Maaliskuussa inflaatiovauhti oli euroalueella 7,4 prosenttia.

Muokkaus 13.5. kello 13.47: Muutettu lause: Korvattavien reseptilääkkeiden hinnat puolestaan nousivat 24 prosenttia muotoon ”korvattavien reseptilääkkeiden nettohinnat, jotka sisältävät KELA-korvauksen, nousivat 24 prosenttia”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan