Sähkö­kauppa Venäjältä Suomeen keskeytyi – ”Näyttää siltä, että sähköä voidaan tuoda Ruotsista ja miksei myös Baltiasta”

Fingrdin mukaan sähköntuonnin päättyminen ei uhkaa sähkön riittävyyttä Suomessa. Suomi alkoi jo aiemmin rajoittaa sähkön tuontia Venäjältä suojautuakseen mahdollisilta vaikutusyrityksiltä Suomen mahdollisen Nato-hakemusprosessin aikana.

Sähkölinjoja kantaverkkoyhtiö Fingridin Länsisalmen sähköaseman lähistöllä Vantaalla 23. lokakuuta 2020.

13.5. 18:10 | Päivitetty 14.5. 11:16

Sähkökauppa Venäjältä Suomeen keskeytyi perjantain ja lauantain välisenä yönä, kertoo Fingrid, joka ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa.

Lue lisää: Venäjä keskeytti viime yönä sähkö­kaupan Suomeen vedoten maksujen toimitus­vaikeuksiin – ”Totta kai tässä on taustalla politiikka”, sanoo energia­markkinoiden professori

Venäläinen energiayhtiö Inter Rao Nordic Oy ilmoitti etukäteen keskeyttävänsä sähköntuonnin lauantaina 14. toukokuuta kello yksi. Rao Nordicin mukana syynä keskeytykseen olisivat ”vaikeudet vastaanottaa maksuja markkinoille myydystä sähköstä”.

Voiko todellinen syy olla se, että Suomi on pian hakemassa sotilasliitto Naton jäsenyyttä?

Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Reima Päivinen kertoo, että maksuvaikeudet ovat Rao Nordicin ilmoittama syy. Päivinen ei osaa tarkemmin arvioida, mitä taustalla saattaa olla tai liittyvätkö esimerkiksi pakotteet asiaan jotenkin.

Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin mukaan venäläisen sähköntuonnin loppuminen ei uhkaa Suomen sähkön riittävyyttä. Puuttuva tuonti pystytään korvaamaan sähkömarkkinoilla tuomalla enemmän sähköä Ruotsista ja osin myös kotimaisella tuotannolla.

Päivisen mukaan vaikutukset kuluttajalle voivat olla lähinnä välillisiä.

”Kun sähköntarjonta pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla vähenee, silloin se periaatteessa johtaa tukkuhintojen nousuun jonkin verran.”

Aluksi hinnan nousua nähtäneen kuitenkin lähinnä pörssisähkön hinnoissa. Päivinen muistuttaa, että valtaosa ”tavallisista sähkönkäyttäjistä” ostaa sähkönsä kiinteillä hinnoilla, jolloin hinnankorotus ei näy yhtä suoraan.

”Toki jos tukkuhinta nousee, jollain viiveellä se vaikuttaa tavallisen sähkönkuluttajien hintoihin. Tuskin on kovin suurta hinnan nousua.”

Sähköä on tuotu Venäjältä viime aikoina noin kymmenen prosentin verran Suomen kokonaiskulutuksesta. Tuonnin määrä on vaihdellut, ja ollut välillä myös paljon vähemmän.

Suomi alkoi jo huhtikuussa rajoittaa sähkön tuontia Venäjältä. Fingrid kertoi silloin, että tarkoituksena oli suojautua Venäjän mahdollisilta vaikutusyrityksiltä Suomen mahdollisen Nato-hakemusprosessin aikana.

”Huhtikuun lopussa tuontikapasiteetin rajoitus oli pelkästään tekninen arvio siitä, jos tapahtuu Venäjän puolelta jotain häirintää, että se ei vaaranna Suomen sähkö­järjestelmän käyttövarmuutta”, Päivänen sanoo.

Suomen arvioidaan olevan omavarainen sähköenergian suhteen jo ensi vuonna. Jo nyt Suomi myös vie sähköä.

”Ensi talven huippu­kulutustilanteessa, varsinkin jos on tyyntä, kyllä Suomi tarvitsee tuontia. Näyttää siltä, että sähköä voidaan tuoda Ruotsista ja miksei myös Baltiasta”, sanoo Päivänen.

Apua tuovat tuulivoiman lisääntyminen ja Olkiluoto 3:n sähköntuotanto, kun se tulee kaupalliseen käyttöön.

”Se pystyy yksin tuottamaan enemmän sähköä kuin mitä koko Venäjän tuonti maksimissaan voi olla”, Päivänen sanoo.

Tilanne sähkön riittävyyden osalta Suomessa on Päiväsen mukaan siis ”varsin kohtuullinen, myös ajatellen talven huippu­kulutustilanteita”. Mitään ongelmia, joissa sähkönkulutusta jouduttaisiin rajoittamaan, ei hänen mukaansa näillä näkymin pitäisi tulla.