Venäjän sähköntuonnin loppumisella voi olla rajuja seurauksia

Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä sähkö olisi maksanut viime talvena jos Venäjän-tuonti olisi puuttunut. Tulokset olivat hälyttäviä, sillä korkeita hintoja pakoon ei lopulta pääse kukaan.

Venäjä katkaisi sähkön tuonnin Suomeen viime viikonloppuna. Valtaosa sähköstä tuli Suomeen tätä voimalinjaa pitkin. Linja ylittää rajan lähellä Vainikkalan raja-asemaa. Kuvauskohdasta on matkaa rajalle noin kilometri.

20.5. 10:40

Venäjä lopetti sähkön myymisen Suomeen viime viikonloppuna kokonaan. Asiantuntijat kiirehtivät vakuuttamaan, ettei sähköstä tulisi Suomessa pulaa. Se on totta.

Sähkö ei kesällä Suomesta lopu, koska sitä voidaan tuoda myös muualta kuin Venäjältä. Sähkön hinta on kuitenkin ollut tällä viikolla selvästi viime viikkoja korkeampi.

Esimerkiksi keskiviikkona sähkö maksoi sähköpörssi Nordpoolissa keskimäärin 17,4 senttiä kilowattitunnilta. Se oli lähes kolminkertainen hinta verrattuna viime vuoden samaan päivään ja lähes nelinkertainen hinta verrattuna kahden vuoden takaiseen hintaan.

Perjantaina sähkö on vielä kalliimpaa. Hinta on aamulla kello seitsemän jälkeen peräti 500 euroa megawattitunnilta eli 50 senttiä kilowattitunnilta.

Venäjän-tuonnin loppumisen vaikutusta hintaan on kuitenkin vaikeaa suoraan erottaa. Sähkön kysyntään, tarjontaan tai hinnan muodostumiseen vaikuttaa useita tekijöitä, kuten lämpötila, tuulisuus, teollisuuden tuotantopäätökset, tuontijohtojen kapasiteetti ja tällä hetkellä erityisesti maakaasun ja päästöoikeuksien korkea hinta Euroopassa sekä ydinvoimaloiden vuosihuoltojen ajoittuminen.

Aalto-yliopiston taloustieteen tutkijat ovat kuitenkin rakentaneet jo pitkään laskennallista mallia, jolla sähkömarkkinoiden hinnanmuodostusta on mahdollista tutkia. Toukokuussa tutkijat päättivät kokeilla, miten Venäjän-tuonnin puuttuminen olisi vaikuttanut hintoihin viime talvena.

”Sen perusteella voidaan osittain päätellä, mikä tilanne voi olla ensi talvena”, tutkija Iivo Vehviläinen sanoo.

Tulokset ovat hälyttäviä. Sähkö oli muutenkin viime talvena ennätyskallista ja monelle kotitaloudelle tuli talven kuukausilta moninkertainen sähkölasku totuttuun verrattuna. Kallis sähkö rapauttaa myös teollisuuden kilpailukykyä.

”Viime marraskuun alusta huhtikuun loppuun Suomen toteutunut aluehinta oli keskimäärin 106 euroa megawattitunnilta [10,6 senttiä/kWh]. Ilman Venäjän-tuontia hinta olisi ollut mallin mukaan 136 euroa eli 28 prosenttia kalliimpi”, Vehviläinen sanoo.

Erityisen rajusti hinnat olisivat nousseet talven hintapiikeissä. Esimerkiksi 7. joulukuuta sähkö maksoi iltapäivällä kello 14 alkavalla tunnilla 97,7 senttiä kilowattitunnilta. Ilman Venäjän-tuontia hinta olisi noussut lähes kolmeen euroon kilowattitunnilta.

Kolmen euron kilowattituntihinta tarkoittaisi sähkölämmitteiselle omakotitalolle yli 200 euron sähkölaskua yhdeltä ainoalta päivältä, jos hintapiikki kestäisi koko vuorokauden ajan.

Yleensä hintapiikit ovat olleet hyvin lyhytkestoisia poikkeustilanteita. Mutta jo viime talvena hinnat pysyivät erittäin korkeina päivien, jopa viikkojen ajan, mistä seurasi joillekin jopa yli tuhannen euron sähkölaskuja joulukuulta.

”Jos viime talvi tuntui kalliilta, ilman Venäjän-tuontia ensi talvi voi olla vielä paljon kalliimpi.”

Vaikka ensi talven tilannetta on mahdotonta ennustaa, Vehviläisen mielestä sähkömarkkinoilla pitäisi varautua tiukkaan kysyntätilanteeseen ensi talvenakin.

Talvella Olkiluodon kolmosreaktori toivottavasti on jo käytössä täydellä 1 600 megawatin teholla, mikä korvaisi täysin sähkötuonnin Venäjältä. Myös tuulivoimaa tulee koko ajan lisää, niin että vuoden lopulla nimellistehoa on jo yli 5 000 megawattia.

Tuulivoimalat eivät kuitenkaan tuota sähköä tasaisesti, vaan keskimäärin noin 40 prosenttia suhteessa nimellistehoon.

Viime talvena sähkön hintaa nosti maakaasun voimakas kallistuminen Venäjän toimien seurauksena Keski-Euroopassa. Lisäksi päästöoikeuksien hinta nousi rajusti, kun hiiltä alettiin käyttää yhä enemmän kaasun sijasta sähkön tuottamiseen.

Tämän seurauksena sähköä virtasi Pohjoismaista Eurooppaan. Sähkön kallistuminen Keski-Euroopassa nosti hintoja Suomessakin.

Tätä lähemmäs rajaa ei kuvaajalla ole asiaa. Rajan yli kulkevan voimalinjan Suomen puoleisen osan omistaa Fingrid.

Vehviläisen mukaan tilanne voi ensi talvena olla Keski-Euroopassa aivan yhtä huono tai vielä huonompi. Venäjän maakaasutuonti voi loppua sodan ja pakotenokittelun vuoksi koska tahansa.

Suomessa voidaan hyvinkin keikkua jälleen tilanteessa, jossa sähkön tuotantokapasiteetista joudutaan ottamaan käyttöön kalleinkin varavoimalakapasiteetti.

Kun hinta nousee tarpeeksi, paljon energiaa käyttävä teollisuus alkaa sulkea prosessejaan, mutta se edellyttää hyvin korkeita hintoja.

”Markkinoilla kulutus ei reagoi hintaan riittävästi, koska niin suuri osa kulutuksesta on ostettu kiinteähintaisilla sopimuksilla”, Vehviläinen sanoo.

Tavallinen kotitalous tai yritys, joka maksaa sähköstä ennalta sovitun hinnan ei siis vähennä kulutustaan vaikka pörssihinta kipuaisi korkeuksiin. Markkina ei siis toimi tehokkaasti.

”Oletuksena on, että markkinat hoitavat asian, mutta se ei tunnu toimivan etenkään tällaisessa tilanteessa, kun tulee ulkoinen häiriö”, Vehviläinen sanoo.

Aallon tutkijat yhdessä professori Matti Liskin kanssa ovatkin päätyneet ajatukseen, että markkinoita pitäisi jollain tavoin säädellä siinä vaiheessa, kun kapasiteettipula uhkaa.

”Meillä pitäisi olla käytössä jonkinlainen varaventtiili, joka tulisi käyttöön kun hinnat uhkaavat nousta hyvin korkeiksi. Se ratkaisisi tehokkuusongelman. Lisäksi on kestämätöntä, että kuluttajien sähkölaskut nousevat moninkertaiseksi”, Vehviläinen sanoo.

Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa valtio on päättänyt avustaa suurista sähkölaskuista kärsiviä kuluttajia suoraan rahalla. Kun esimerkiksi Norjassa sähkön tuotanto on pitkälti valtion omistuksessa, kyseessä on oikeastaan windfall-voittojen jakaminen takaisin asiakkaille.

”Tällainen mekanismi on kuitenkin tehoton ja kohdistuu usein huonosti. Hyödyllisempää olisi puuttua huippukulutustilanteisiin muulla tavoin kulutuksen kautta. Mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaisi, sitä valmistelemme vielä”, Vehviläinen sanoo.

Myös energia-alan viranomaisten eurooppalainen yhteistyöjärjestö Acer on pohtimassa vaihtoehtoja huippuhintojen suitsimiseksi.

Vehviläisen mukaan hintojen hallitsemattomaan nousuun puuttuminen olisi siksikin tärkeää, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen tarkoittaa sähkön käytön kasvamista.

”Halutaan, että ihmiset hankkivat sähköautoja ja vaihtavat öljylämmityksen sähkökäyttöisiin lämpöpumppuihin. Jos sähkö on kovin kallista, siirtymä voi hidastua, myös teollisuudessa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita