Antti Herlin on huolissaan työ­­voiman ja koulutuksen tasosta Suomessa: ”Pikku­hiljaa osaamattomuus alkaa jäytää yritysten osaamista”

Ilman huippukoulutusta eivät myöskään yritykset pärjää huipputasolla, Herlin sanoo.

Liike-elämän suurvaikuttajan Antti Herlinin mukaan on globaali ongelma, että työvoiman osaaminen ei vastaa nykyajan tarpeita.

22.5. 2:00 | Päivitetty 22.5. 6:05

Hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja ja yksi Sanoman pääomistaja Antti Herlin on huolissaan suomalaisesta koulutuspolitiikasta sekä työvoiman osaamisesta.

Herlin totesi keskiviikkona Tukholmassa puheenvuorossaan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailun yhteydessä järjestetyssä elinkeinoseminaarissa, että koulutus on avain aikamme suuriin murroksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon.

HS:lle Herlin kertoo, että työvoiman osaaminen ei kohta riitä murroksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, jos koulutuksen tasosta ei pidetä huolta.

”Olen puhunut monen eri alan ihmisen kanssa, ja kaikilla on vähän sama pula. Enemmänkin voisi tehdä, jos alalle saataisiin osaavaa työvoimaa”, Herlin sanoo HS:lle.

Herlin kertoo olevansa huolissaan muun muassa sellaisista poliittisista näkemyksistä, joissa korkeakouluverkostoa halutaan Suomessa laajentaa ja hajauttaa. Näkemyksiä ovat esittäneet erityisesti keskustapoliitikot.

Suuremmat yksiköt ovat Herlinin mukaan esimerkiksi kansainvälisesti veto­voimaisempia.

”Koolla on merkitystä korkeammassa koulutuksessa, jotta korkeakoulutus pysyy houkuttelevana kansainvälisille osaajille”, hän sanoo.

”Jos meidän korkeakouluistamme ei löydy maailman huipulla olevaa tietoa ja osaamista, pikkuhiljaa se osaamattomuus alkaa jäytää myös yritysten osaamista, ja sitten pudotaan huipulta kovassa kansainvälisessä kilpailussa.”

Elinkeinoseminaarissa oli läsnä myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk). Hänkin tunnistaa globaalin osaajakilpailun tiukentumisen, mutta hänen mielestään korkeakoulujen koko ei vaikuta niiden houkuttelevuuteen.

”Jos katsotaan menestyviä yliopistoja maailmalla, monet niistä ovat hyvin pieniä. Enemmän meillä voisi olla kehitettävää siinä tarjonnassa, mitä suuntia sieltä löytyy, mutta tämä on oikeastaan opetusministerin tonttia.”

Elinkeinoelämän johtohahmoja Suomesta ja Ruotsista kokoontui Suomen Tukholman-instituutin tiloissa keskustelemaan maiden välisestä talousyhteistyöstä. Mukana ensimmäisessä osiossa olivat myös kuningas Kaarle Kustaa ja presidentti Sauli Niinistö.

Inflaatio kasvaa ja korot nousevat niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Pörsseissä on sen myötä nähty hurjaa heiluntaa, ja merkkejä on jo laskumarkkinasta.

Raaka-aineiden ja työn hinnat nousevat, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös Koneen toimintaan.

Herlin toteaa, että hänen ikäluokkansa muistaa, millaista on elää inflaation kanssa. Tuo sukupolvi on kuitenkin jo siirtymässä eläkkeelle.

”Haasteena on oppia taas toimintatapoja, joissa pääoman sitoutumisella on erilainen merkitys kuin aiemmin.”

Elinkeinoseminaarissa puhuttiin Suomen ja Ruotsin välisestä yhteistyöstä ja innovaatioista, mutta totuus on se, että maat myös kilpailevat kovasti samoista investoinneista.

Juuri tällä viikolla esimerkiksi autotalo Laakkonen ilmoitti myyvänsä kaiken autoliiketoimintansa ruotsalaiselle Hedin Mobility Groupille.

Onko sillä väliä, onko yhtiön omistus Suomessa vai Ruotsissa?

”On. Ilman muuta”, Herlin sanoo.

”Otetaan esimerkki Koneesta. Meillä on Hyvinkäällä maailman parhaat hissi­tuote­kehittäjät. Eivät he siellä olisi, ellei Suomi olisi Koneen kotimaa.”

Elinkeinoministeri Lintilän mukaan tavoitteena on, että Suomessa olisi suomalaisia yrityksiä, joiden pääkonttorit sijaitsevat täällä. Lintilän mukaan se ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä.

”Haemme aina yrityksen parasta. Ratkaisevaa ei ole, missä se on, vaan että sillä on parhaat mahdolliset menestymisen edellytykset. Valtiovallan tehtävä on luoda edellytyksiä sille pärjäämiselle.”

Suomen ja Ruotsin välisessä yhteistyössä Lintilä on jo aiemmin ehdottanut ruotsalaisille yhteisen teollisuusstrategian luomista, sillä etenkin maiden pohjoisosissa on paljon samankaltaista teollisuutta.

”Kun meitä katsotaan tuolta maailmalta, niin kyllä me aika lailla samaa aluetta olemme, vaikka olemmekin eri maat.”

Lisäksi mailla on yhteisiä intressejä EU:ssa muun muassa energian ja metsäsektorin suhteen. Kaiken kaikkiaan ruotsalaiset ovat heränneet uudella tavalla tarkastelemaan yhteistyötä suomalaisten kanssa.

”Olemme saaneet hyvän piristysruiskeen maiden väliseen yhteistyöhön tämän Nato-prosessin myötä”, Lintilä sanoo.

Samana aamuna, kun kuningas Kaarle Kustaa ja presidentti Niinistö kokoontuivat Tukholmassa kuuntelemaan elinkeinoelämän viestejä, toimittivat Suomi ja Ruotsi Nato-hakemuksensa Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille.

Herlinin mielestä Nato-päätökset ovat sinänsä onnistuneita mutta on ikävää, että niihin on ajanut sota Euroopassa.

”Siinä mielessä on vaikea iloita tilanteesta.”

Herlin ei usko, että Natoon liittymisellä on erityisesti taloudellisia vaikutuksia suuntaan tai toiseen. Sen sijaan liittymättä jättämisellä olisi voinut olla hyvinkin negatiivisia vaikutuksia.

”Kyllä ne varsinaiset vaikutukset ovat nimenomaan turvallisuuspuolella.”

Historiankirjoista tiedetään, että bisneseliitillä on usein ollut näppinsä pelissä myös turvallisuuspolitiikassa.

Onko Herlinillä ollut jonkinlainen rooli Nato-prosessissa?

”Ei”, hän vastaa napakasti.

Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita