Venäjä sulkemassa kaasuhanat Suomeen jo perjantaina, näin Suomi on varautunut

Välittömiä ongelmia kaasuhanan sulkemisesta ei pitäisi syntyä, mutta tilanne voi kiristyä syksystä eteenpäin. Kaasusta ovat riippuvaisia esimerkiksi osa leipomoista ja joillekin kemianteollisuuden yrityksille kaasu on korvaamaton raaka-aine.

Kaasuasema Imatran Räikkölässä, Metsä Groupin tehdas Joutsenossa ja Nesteen Porvoon jalostamo kuvattuna Emäsalon sillalta.

19.5. 13:59 | Päivitetty 19.5. 15:28

Maakaasun tulo Venäjältä Suomeen on todennäköisesti loppumassa. Suomen kaasuyhtiön Gasumin mukaan Venäjän kaasuhana voi sulkeutua jo perjantai-iltana tai lauantaina.

Kaasun mahdollinen katkaiseminen liittyy Gasumin ja Venäjän kaasuyhtiö Gazpromin kiistoihin. Gazprom vaati huhtikuussa Gasumia maksamaan hankintasopimuksessa sovitut maksut ruplissa. Gasumin mukaan Gazprom on esittänyt Gasumille muitakin vaatimuksia.

Gasum ei hyväksynyt vaatimusta ruplamaksuista ja yhtiöllä on myös muita ”merkittäviä erimielisyyksiä” muihinkin Gazpromin vaatimuksiin.

Venäjä keskeytti sähkön tuonnin Suomeen jo aiemmin. Nyt on todellinen riski, että myös kaasun tuonti loppuu. Viime vuonna Suomeen tuotiin maakaasua yhteensä 2,2 miljardia kuutiometriä 927,4 miljoonalla eurolla.

Venäjän osuus maakaasun tuonnista oli viime vuonna 92 prosenttia. Kaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta oli kuitenkin noin viisi prosenttia.

Suomessa kaksi kolmasosaa kaasusta menee teollisuuden käyttöön. Suurimpia maakaasun käyttäjiä ovat kemian- ja metsäteollisuuden yritykset. Elintarviketeollisuus käyttää pienen osan koko Suomen kaasupotista, mutta esimerkiksi monille leipomoille maakaasu on kriittinen energianlähde.

Suomen nykyinen kaasuinfrastruktuuri eli Viron Baltic Connector -kaasuputki ja lng-terminaalit eivät arvioiden mukaan riitä korvaamaan venäläistä maakaasua, jos sen virta Imatralla katkeaa.

Mitä siis tapahtuu, kun kaasutoimitukset loppuvat? Ajetaanko Suomen teollisuus alas?

Tavallinen tallaaja ei välttämättä huomaa yhtään mitään pitkään aikaan. Teollisuudessakin isommat ongelmat koskevat yksittäisiä yrityksiä vasta kuukausien päästä.

Pääasiassa teollisuudelle kaasua toimittava Gasum on varautunut turvaamaan asiakkaidensa kaasunvirtauksen elokuun loppuun asti. Gasum on myös käynyt neuvotteluita kaasuntuonnin lisäämisestä läntisten kaasutoimittajien kanssa.

Teknologiateollisuuden energiapolitiikan johtava asiantuntija Martti Kätkä sanoo, että teollisuuden energiankäytössä Venäjän kaasuhanan sulkeminen ei synnytä isoa ongelmaa.

”Energiapuolella on nyt eri näköisiä suunnitelmia sen varalta, miten maakaasu korvataan. Suurempia ongelmia ei pitäisi olla tiedossa. Kalliiksi se tulee, mutta energiapulaa ei tule”, Kätkä sanoo.

”Korvaavia polttoaineita on olemassa, kuten kevyttä polttoöljyä ja propaania. Myös Baltic Connector tuli kreivin aikaan”, Kätkä sanoo.

Teollisuuden ponnistelut Venäjän maakaasun korvaamiseksi aiheuttavat lisää kustannuspaineita tilanteeseen, jossa energian hinnat ovat jo valmiiksi ennätyskorkealla. Tämä näkyy väistämättä myös kuluttajan kukkarossa jollain aikavälillä.

”Helpotusta tähän ei ole näköpiirissä. Kaikki Euroopan maat yrittävät haalia kaasua sieltä, mistä suinkin saavat sitä.”

Suomessa Gasumilla oli kaasumonopoli vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen kaasumarkkina avautui ja yritykset ovat voineet kilpailuttaa kaasutoimittajan.

Suomen ja Viron välinen Baltic Connector -putki valmistui loppuvuonna 2019. Viron kautta Suomi on yhteydessä Latviassa sijaitsevaan kaasuvarastoon ja Liettuan lng-terminaaliin.

Baltic Connectorin kaasu tulee nesteytetyn maakaasun eli lng:n muodossa muun muassa Yhdysvalloista, Norjasta ja Qatarista.

On mahdollista, että Baltic Connectorin kautta tulevat kaasutoimitukset tyrehtyvät, jos markkina-alueen kysyntä kasvaa. Tämä voi tapahtua syksyllä tai talvella. Baltian-putken kapasiteetti on selvästi pienempi kuin Venäjältä Imatran kautta kulkevan putken.

Vappuna otettiin käyttöön Puolan ja Liettuan yhdistävä GIPL-siirtoputki, joka yhdistää Suomen ja Baltian Euroopan kaasu­markkinaan.

Teollisuus odottaa myös kieli pitkällä Suomen ja Viron suunnittelemaa yhteistä kelluvaa lng-terminaalia. Terminaalia tankattaisiin lng:llä, joka tulisi esimerkiksi Norjasta ja Yhdysvalloista. Terminaalin toivotaan olevan käytössä jo ensi talvena.

Lokakuussa Haminassa otetaan käyttöön ensimmäinen kaasuverkkoon kytketty lng-terminaali. Sen kapasiteetti on kuitenkin pieni.

Porissa ja Torniossa on paikallista teollisuutta palvelevat lng-terminaalit. Niitä ei ole kytketty verkkoon, mutta periaatteessa sinnekin saapuvaa kaasua voidaan kuljettaa maanteitse kaasuverkon syöttöasemalle Mäntsälään.

Yritykset eivät ole heränneet tilanteeseen vasta nyt. Monet teollisuustoimijat ovat alkaneet jo varautua ja investoida maakaasun korvaajiin.

Isoista leipomoista esimerkiksi Fazer kertoo saavansa suurimman osan käyttämästään maakaasusta Baltiasta. Lisäksi Fazer on alkanut rakentaa varajärjestelmiä, joiden avulla suurin osa tuotteista valmistuu, vaikka kaasutoimitukset häiriintyisivät.

Sen sijaan Linkosuon leipomo valmistautuu keskeyttämään tuotantoaan heti, jos kaasutoimitukset loppuvat.

Metsäyhtiöistä UPM ja Stora Enso kertovat HS:lle, etteivät ne käytä lainkaan venäläistä maakaasua. UPM saa kaasunsa länsimaisilta kaasuntoimittajilta Baltic Connectorin kautta.

Stora Enso kertoi maaliskuun alussa lopettavansa tuonnin Venäjältä. Samassa yhteydessä yhtiö ryhtyi toimiin korvatakseen eri tehtailla käytetyn maakaasun. Nyt Stora Enso on saanut korvattua kaasun pääasiassa lng:llä.

Sen sijaan Metsä Group on käyttänyt maakaasua Joutsenon, Tampereella sijaitsevan Takon ja Hämeenkyrössä sijaitsevan Kyron tehtailla. Metsä Groupin käyttämästä maakaasusta puolet on tullut Venäjältä. Kaikkiaan maakaasun osuus Metsä Groupin polttoaineiden käytöstä on muutama prosentti.

Metsä Groupin mukaan maakaasu voitaisiin pääosin korvata jatkossa polttoöljyllä ja lng:llä. Maakaasua on käytetty esimerkiksi höyryntuotannossa ja kartongin päällysteen kuivatuksessa.

Energiayhtiö Nesteen Porvoon jalostamo on Suomen suurimpia maakaasun käyttäjiä. Neste tarvitsee maakaasua polttoaineiden jalostusprosessien raaka-aineeksi.

Neste kertoi huhtikuun lopussa, että yhtiö on jo testannut maakaasun korvaamista Porvoossa muilla vaihtoehdoilla. Maakaasua on määrä korvata propaanilla vedyn tuotannossa.

”Olemme entistä varmempia, että pystymme hallitsemaan sen [kaasutoimitusten katkeamisen] riskin”, Nesteen toimitusjohtaja Peter Vanacker sanoi HS:lle huhtikuun lopussa.

Torstaina Neste kertoo HS:lle lähettämässään lausunnossa, että tällä hetkellä ”merkittävä osa” yhtiön tuotannosta on turvattu muilla vaihtoehdoilla.

Kemianteollisuudessa ongelmana onkin se, että maakaasua käytetään raaka-aineena, mikä on vaikeammin korvattavissa kuin energianlähteet.

”Teollisuuden raaka-aineiden kohdalla voi tulla haasteita. Tietyt petrokemian prosessit vaativat maakaasua”, Kätkä sanoo.

Kemianteollisuuden valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen sanoo, että yritykset ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin ja osa pystyy korvaamaan maakaasun myös raaka-aineena.

”Osa ei sitä pysty korvaamaan ja niille tämä tuottaa hankaluuksia”, Kinnunen toteaa.

Huoltovarmuuden suunnittelun parissa työskentelevä Kinnunen sanoo, että tämänhetkisten tietojen mukaan Venäjän kaasuvirran loppuminen ei tule näkymään heti mitenkään.

”Teollisuudessa välittömät riskit ovat pienet. Tilanne on ollut Venäjästä johtuen koko ajan arvaamaton, mutta näillä tiedoin heti ei tapahdu mitään”, Kinnunen sanoo.

Kustannuksia kuitenkin varmasti syntyy, koska yritysten pitää tehdä varautumista ja uusia investointeja. Kinnunen toteaa, että maakaasun hinta on noussut jo pidemmän aikaa ja jo siitä syystä osa teollisuuden toimijoista on vähentänyt kaasun käyttöä.

”Varsinkin tähän aikaan vuodesta kaasun käyttö on vähäisempää, kun sitä ei tarvita energiantuotannossa. Myöhemmin syksyllä tai vuodenvaihteessa voi tulla ongelmia.”

Varautumisen ministerityöryhmä kuitenkin totesi viime viikolla, että Suomi on varautunut venäläisen maakaasun tuonnin katkeamiseen. Kotitalousasiakkaiden ja välttämättömien yhteiskunnan palvelujen kaasun tarve katetaan myös häiriötilanteissa.

Maakaasun käyttö kotitalouksissa on Suomessa melko harvinaista. Kotitaloudet ovat suojattujen asiakkaiden piirissä, eli kaasutoimitukset niille turvataan niin pitkään kuin mahdollista. Ääritapauksessa suojattujen asiakkaiden kaasun saanti voidaan turvata verkkoon höyrystetyn nesteytetyn maakaasun ja biokaasun avulla.