Venäjän kaasun­tuonti loppuu parhaaseen mahdolliseen aikaan – Talveen varaudutaan satojen miljoonien eurojen lng-hankkeella

Suomi aikoo varmistaa ensi talven kaasunsaannin uudella lng-terminaalilaivahankkeella, jonka kustannukset ovat yhteensä 460 miljoonaa euroa.

Suurin osa Venäjältä tuodusta maakaasusta tulee Suomeen Imatran kaasuaseman kautta.

20.5. 16:22 | Päivitetty 20.5. 19:03

Suomessa venäläistä maakaasua myyvä Gasum kertoo kaasuntulon loppuvan kello 7 lauantaiaamuna. Venäläinen Gazprom ilmoitti asiasta Gasumille perjantaina. Perusteena toimitusten keskeyttämiselle on se, että Suomi ei ole suostunut Venäjän vaatimuksiin maksaa putkikaasusta ruplissa.

Kaasutuonnin loppuminen aiheuttaa toimenpiteitä erityisesti teollisuudessa. Monet yritykset ovat käyttäneet venäläistä kaasua energianlähteenä sekä raaka-aineena ja ovat nyt yrittäneet löytää korvaajia maakaasulle.

Suomessa kaasun siirrosta vastaavan valtionyhtiön Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä vakuuttaa, että vaikka Venäjän putkikaasun toimitus loppuu, Suomen kaasukysyntään voidaan vastata Baltiasta Baltic Connector -putken kautta tulevalla kaasulla.

”Viime viikkoina kaasun kysyntä Suomessa on ollut noin 40 gigawattituntia päivässä. Baltic Connectorin kautta tuleva kaasu riittää hyvin kattamaan kysynnän”, Sipilä sanoi työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Vuoden 2020 alussa käyttöön otettu Baltic Connector on toimittanut Suomeen noin kolmanneksen putkikaasusta. Loput on tullut Venäjän Gazpromilta Imatran kaasuaseman kautta.

Venäjän kaasutoimitusten loppuminen ei tule yllätyksenä, vaan teollisuus ja yritykset ovat valmistautuneet tilanteeseen jo vähintään viikkoja. Kaasun kysyntä on vähentynyt jo aiemmin hintojen nousun takia.

”Kaasun kulutus on pienimmillään, kun tullaan kesää kohti. Jos tällainen katko olisi tullut yllättäen kovimpien pakkasten aikaan, tilanne olisi paljon haastavampi”, Huoltovarmuuskeskuksen energia-asiamies Timo Vapalahti totesi ministeriön tilaisuudessa.

Vapalahden mukaan kriittinen elintarviketeollisuus, kotitaloudet ja sairaalat käyttävät noin 4–5 prosenttia Suomen kaasunkulutuksesta.

”Tämän terävimmän huipun kaasunsaannin pyrimme varmistamaan.”

Talvella kaasun kysyntä kasvaa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Tällöin kaasumarkkinoilla kilpailu kiristyy. Siksi Suomi hankkii uuden lng-terminaalilaivan kymmenen vuoden vuokrasopimuksella. Lng-terminaalilaivan pitäisi tulla käyttöön ensi talveksi.

Gasgridin arvion mukaan terminaalilaivahankkeen kokonaiskustannukset ovat 10 vuoden vuokrasopimuksella noin 460 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Suomi pyrkii korvaamaan Venäjän maa­kaasun: Lng-terminaali­laivasta kymmenen vuoden sopimus

Nopea muutos energiakentässä tuo väistämättä kustannuksia. Miten suurista summista lopulta puhutaan ja kenelle lasku lankeaa, se on vielä epäselvää.

”Kokonaisuutta on vaikea arvioida, valitettavasti asia selviää vasta myöhemmin”, Gasumin toimitusjohtaja Mika Wiljanen sanoo.

”Menee ainakin viikkoja ennen kuin asiaa pystytään tarkemmin arvioimaan, katsotaan miten tämä lähtee muotoutumaan. Ensi tilassa keskitymme kaasun toimitusten turvaamiseen.”

Yhtiölle syntyy kustannuksia varautumisesta ja siitä, että vanhat sopimukset täytyy korvata uusilla. Gasumilla on ollut voimassa pitkä sopimus venäläisen Gazpromin kanssa. Kaasumarkkinoilla pitkät, usean vuoden tai jopa vuosikymmenten sopimukset ovat olleet pääsääntöisesti halvempia kuin vuoden tai parin mittaiset.

Wiljanen ei lähde arvioimaan kustannusten suuruusluokkaa tai sitä, pystyykö Gasum siirtämään kustannusten nousun asiakkaittensa laskuihin. Arvioiden mukaan kiristyvä tilanne energiamarkkinoilla kuitenkin nostaa hintoja laajasti.

Gasum on täysin valtion omistuksessa. Onko valtion omistajaohjauksen kanssa ollut keskusteluja siitä, että valtio avittaisi Gasumia tässä tilanteessa ja näin ollen veronmaksajille tulisi kustannuksia?

”Ei ole”, Wiljanen sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat ovat selvittäneet, missä määrin Suomen teollisuus voisi kyykätä venäläisen maakaasun loppuessa.

VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen ja erikoistutkija Kimmo Ollikka ovat sitä mieltä, että venäläisen maakaasun tuonnin katkeaminen on korvattavissa eikä kaasutuonnin katkeaminen vaaranna huoltovarmuutta.

VATT:n mukaan maakaasun merkitys on pieni erityisesti vientiteollisuudelle. Suomeen tuodusta maakaasusta 92 prosenttia on tullut Venäjältä ja sen osuus koko teollisuuden energiankulutuksesta on kuusi prosenttia. Maakaasun osuus teollisuuden energiankäytöstä on puolittunut kymmenen viime vuoden aikana.

”Tämä äkillinen maakaasun saatavuuden katkeaminen vaatii teollisuudelta vaihtoehtoisiin energianlähteisiin siirtymistä ja muita sopeutustoimia. Maakaasun käyttö teollisuuden suurilla vientialoilla on kuitenkin vähäistä ja sitä käytetään enemmän aloilla, joiden osuus viennin arvonlisäyksestä on vähäinen. Vientiteollisuudelle maakaasun tuonnin päättymisen vaikutus on pieni”, Laukkanen ja Ollikka kirjoittavat.

Kemianteollisuuden mukaan noin viidennes alan yrityksistä Suomessa käyttää maakaasua, pääasiassa energianlähteenä. Etujärjestö toteutti jäsenyrityksilleen kyselyn, jonka mukaan kaasutoimitusten katkeaminen kokonaan vaikuttaisi merkittävästi noin 40 prosenttiin kemianteollisuuden yrityksistä.

”Jos kaasua tai vaihtoehtoisia polttoaineita ei ole saatavilla, voivat yritykset joutua ajamaan tuotantoprosessejaan väliaikaisesti alas”, Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo tiedotteessa.

Pahimmassa tapauksessa alasajot koskisivat tuhansia työpaikkoja.

Suomessa teollisuus käyttää Kaasuyhdistyksen mukaan hieman yli 14 terawattituntia maakaasua vuositasolla. Tästä kemianteollisuuden osuus on 7–8 terawattituntia.

Suuri maakaasun käyttäjä Suomessa on Nesteen Porvoon jalostamo, jossa kaasua on käytetty vedyn valmistuksen raaka-aineena. Maakaasua pyritään korvaamaan propaanilla.

VATT:n Laukkasen mukaan elintarviketeollisuudessa maakaasun osuus energiankäytöstä on 4,6 prosenttia. Näin ollen ruokahuolto ei olisi vaarassa kaasutuonnin katketessa.

”Vaikka maakaasua ei pystyttäisi korvaamaan millään muulla energiamuodolla, ei julkisessa keskustelussa esillä ollut huoli huoltovarmuudesta ole realistinen. Toki joissakin tuotantolaitoksissa maakaasu voi olla vaikeasti korvattava energiamuoto lyhyellä aikavälillä”, Laukkanen sanoo tiedotteessa.

Elintarviketeollisuusliitto (Etl) onkin perjantaina kiitellyt Suomen valtion ponnisteluja Venäjän maakaasun korvaamiseksi.

”Suomessa ei ole pelkoa ruuan loppumisesta, vaikka maakaasun tulo Venäjältä lakkaa. Ruokaa riittää kaupoissa, kouluissa ja sairaaloissa myös tästä eteenpäin”, johtaja Heli Tammivuori Etl:stä sanoo tiedotteessa.

Kaasun saanti kesän ajaksi on varmistettu kaikille Gasumin omille asiakkaille. Esimerkiksi kaasuautoilijoiden tai kaasulämmittäjien ei siis tarvitse kantaa huolta. Kotitaloudet, sairaalat ja tankkausasemat saavat lain mukaan kaasunsa kaikissa tilanteissa.

Kaasuyhdistyksen mukaan kaasulla lämpiäviä pientaloja oli noin 4 000 ja rivi- ja kerrostaloja noin 1 100 vuonna 2019. Kaasun liesikäyttäjiä on ollut noin reilut 25 000.