Aeroflot ponnisteli itsensä kansainvälisille taivaille, mutta Putin romutti työn päivissä – Näin sota tuhosi Venäjän lentoyhtiön

Venäjän valtion omistama Aeroflot romahti, kun länsi kääntyi sodan aloittanutta Venäjää vastaan. Vuosikymmenten uudistustyö pyyhkiytyi pois.

Vladimir Putin tapasi Aeroflotin työntekijöitä ja ilmailualan opiskelijoita Moskovassa maaliskuun alussa 2022. Putin onnitteli tilaisuudessa naisia tuolloin tulossa olevan naistenpäivän kunniaksi.

23.5. 11:35 | Päivitetty 23.5. 12:28

Aikoinaan Neuvostoliiton kansalliseksi lentoyhtiöksi perustettu Aeroflot on tehnyt paljon töitä kohottaakseen imagoaan kilpailijoita vastaavaksi. 2000-luvulla lentoyhtiö on uudistanut neuvostoaikaisen kalustonsa lisäksi työntekijöidensä univormut ja ruokalistat sekä vaihtanut penkit mukavampiin.

Vaikka Aeroflot ei ole loistanut turvallisuusvertailuissa, se on saavuttanut jalansijaa kansainvälisten lentoyhtiöiden joukossa.

Vladimir Putinin sota Ukrainassa vei kaiken ilman uudistusten siipien alta.

Aeroflotin kannalta tilanne heikkeni äärimmäisen nopeasti ja lentoyhtiöstä on tullutkin Venäjän eristyksen symboli.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, länsimaat sulkivat ilmatilansa venäläiskoneilta. Venäjä sulki vastapakotteena ilmatilansa kymmeniltä eri valtioiden lentoyhtiöiltä.

”Aeroflot rakennettiin kansainvälisten standardien mukaan, mutta siitä tulee varjo entisestä itsestään. Se pystyy lentämään vain sellaisiin maailman kolkkiin, jotka suostuvat tekemään bisnestä Venäjän kanssa”, lontoolaisen TS Lombard -konsulttiyhtiön Christopher Granville sanoo uutistoimisto Bloombergille.

”Tämä peilaa laajemmin Venäjän kansantaloutta, joka on nyt irrotettu länsimaiden johtamasta talousjärjestelmästä.”

Ennen sotaa Aeroflot lensi 56 maahan. Kaikki lennot peruttiin Venäjän hyökkäyksen alettua kotimaan ja Valko-Venäjän-lentoja lukuun ottamatta. Sittemmin Aeroflot on käynnistänyt toimintaansa uudestaan 13 maahan.

Myös Aeroflotiin sijoittaneille alkuvuosi on ollut karu. Yhtiön osakekurssi on pudonnut vuoden alusta yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Suomen valtion pääosin omistaman Finnairin osake on halventunut vastaavaan aikaan 21 prosenttia.

Kuvaavaa laajamittaisen hyökkäyssodan vaikutuksesta Aeroflotille on, että vielä helmikuun puolivälissä yhtiön osake oli viime vuoden loppua kalliimpi.

Vain tunteja laajamittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen Aeroflotin johto kokoontui Moskovassa puimaan yhtiön tilannetta. Bloombergin nimettömänä esiintyvien lähteiden mukaan kokouksessa ei puhuttu sanallakaan sodasta tai sen synnyttämistä riskeistä. Erään lähteen mukaan taustakeskusteluissa ei kuitenkaan säästelty kirosanoja.

Edelleen Venäjän valtion omistaman Aeroflotin toimitusjohtaja Mihail Polubojarinov lisättiin pakotelistoille. Sittemmin hän on jättänyt pestinsä, kuten useat muut yhtiön johtotehtävissä olleet. Polubojarinov kertoi Venäjän Forbesille irtisanoutuneensa, koska hänen tehtävänään oli ollut edistää Aeroflotin kansainvälistä laajentumista ja nyt yhtiö toimii lähinnä kotimaan markkinoilla.

”Aeroflot tulee lähitulevaisuudessa olemaan hyvin pitkälti täysin kotimainen lentoyhtiö”, ilmailuturvallisuuden asiantuntija Arnold Barnett MIT Sloan -kauppakorkeakoulusta sanoo Bloombergille.

Britannia kertoi uusista Aeroflotiin ja muihin venäläisiin lehtoyhtiöihin kohdistuvista pakotteista viime viikolla. Pakotteiden myötä venäläisyhtiöt eivät voi myydä Britannian lentokenttien lentoslottejaan eli ennalta sovittuja laskeutumisaikojaan eteenpäin länsimaisille yhtiöille.

Britannian hallinto on arvioinut kyseisten lentoslottien arvoksi 50 miljoonaa puntaa eli noin 59 miljoonaa euroa. Aeroflotin lisäksi pakotteet koskevat yksityistä Ural Airlines -lentoyhtiötä ja Aeroflotin tytäryhtiötä Rossija Ailinesia. Pakotteiden perusteena on se, että Kreml saa tuloja Aeroflotin kautta ja yhtiöt myös tarjoavat palvelujaan Venäjän hallinnolle.

Aeroflotin toiminta on länsimaisten lentokonevalmistajien varassa. Suurin osa yhtiön 350:sta lentokoneesta on Airbusin tai Boeingin valmistamia, mutta nykytilanteessa koneisiin ei ole mahdollista saada varaosia valmistajilta. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjällä on pian alettava purkaa omia lentokoneita varaosien saamiseksi.

Maaliskuun puolivälissä Putin allekirjoitti lain, joka sallii venäläisille lentoyhtiöille vuokrattujen ulkomaisten lentokoneiden rekisteröimisen lentoyhtiöiden omaisuudeksi.

Ulkomaiset yritykset ovat vuokranneet Venäjälle yli 500 lentokonetta, ja vain pieni osa niistä on saatu palautettua maasta. Venäjälle jääneiden koneiden arvoksi on aiemmin arvioitu yli 10 miljardia dollaria eli yli yhdeksän miljardia euroa.

Pakotteiden mukaan vuokrasopimukset olisi pitänyt katkaista ja koneet ottaa pois venäläisiltä lentoyhtiöiltä.