EKP valmistelee historiallista korkopäätöstä: Pääjohtaja Christine Lagarde vihjaa kahdesta koron­nostosta syyskuun loppuun mennessä

Pääjohtaja Lagarde arvioi, että liikepankkien talletuskorko ei olisi enää syyskuun lopussa negatiivinen.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.

23.5. 12:31 | Päivitetty 23.5. 13:44

Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde vihjaa maanantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan vahvasti, että rahapolitiikkaa kiristetään kahdesti heinä–syyskuussa.

Hän arvioi arvopaperiostojen päättyvän varhain kolmannella vuosineljänneksellä eli heinä–syyskuussa, mikä antaisi EKP:lle mahdollisuuden nostaa ohjauskorkoa ensimmäisen kerran 21. heinäkuuta, jolloin on rahapolitiikasta päättävän neuvoston kokous.

”Nykyisten näkymien perusteella pystymme todennäköisesti luopumaan negatiivisista koroista kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä”, pääjohtaja Lagarde kirjoittaa.

Kirjoituksen perusteella on siis todennäköistä, että EKP nostaa ohjauskorkoa heinäkuussa 0,25 prosenttiyksikköä ja tekee vastaavan päätöksen 8. syyskuuta. Tämä tarkoittaisi, että liikepankkien talletuskorko siirrettäisiin syyskuussa nollaan. Nykyisin se on –0,50 prosenttia.

Pääjohtaja Lagarde korostaa myös rahapolitiikan vaiheittaisen kiristämisen tärkeyttä, koska euroalueen talouden näkymät ovat epävarmat. Vaiheittaisen kiristämisen korostaminen puhuu myös vahvasti 0,25 prosenttiyksikön koronnostojen puolesta.

”On järkevää edetä askel askeleelta tarkkailemalla korkojen nousun vaikutuksia talouteen ja inflaationäkymiin”. Lagarde kirjoittaa.

Päätös rahapolitiikan kiristämisestä olisi tavallaan historiallinen, koska edellisen kerran EKP nosti ohjauskorkoa vuonna 2011 ja liikepankkien talletuskorko on ollut negatiivinen vuodesta 2014.

Markkinoilla tosin pidetään mahdollisena, että EKP nostaisi heinäkuussa ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä. Tämän puolesta on puhunut Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot, joka on useasti arvostellut keskuspankin rahapolitiikkaa.

Keskuspankki on toistuvasti painottanut, että se ei aloita rahapolitiikan kiristämistä ennen kuin arvopaperiostot on lopetettu. Huhtikuussa se ilmoitti ostojen vähentämisen nopeuttamisesta.

Rahapolitiikan kiristäminen johtuu ennen kaikkea kuluttajahintojen kallistumisen eli inflaation sitkeästä kiihtymisestä. Se johtuu pääasiassa tarjonnan häiriöistä, kysynnän nopeasta lisääntymisestä sekä energian ja ruoan kallistumisesta, jota on voimistanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla euroalueella kaksi prosentti keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on symmetrinen, mikä tarkoittaa, että inflaatiovauhti voi olla tilapäisesti kahden prosentin tavoitetta nopeampi tai hitaampi.

Huhtikuussa inflaatiovauhti euroalueella oli tarkistettujen tietojen perusteella 7,4 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ennakkotietojen mukaan.

Inflaation seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Voimakas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.