Venäjän rahoittama ydinvoimala sai kuoliniskun: Fennovoima perui Hanhikiven rakentamis­lupahakemuksen ja aloittaa koko henkilöstöä koskevat muutos­neuvottelut

Fennovoima on käynnistänyt koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelujen arvioidaan päättyvän 21. kesäkuuta.

Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen työmaa-alue Pyhäjoella 3. marraskuuta 2021.

24.5. 10:32 | Päivitetty 24.5. 15:11

Pyhäjoelle suunniteltu venäläisrahoitteinen ydinvoimala sai tiistaina lopullisen tyrmäyksen, kun Fennovoima perui Hanhikivi 1-ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen.

Yhtiö kertoi jo 2. toukokuuta päättäneensä Raos Projectin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen. Päätös johtuu Fennovoiman mukaan Raos Projectin merkittävistä viiveistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa hanke.

Raos Project on Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö. Hanhikiven voimala oli tarkoitus rakentaa ainakin osittain Venäjän rahoilla.

Käytännössä päätös tarkoittaa, ettei Pyhäjoelle nouse venäläisrahoitteista ydinvoimalaa.

”Lupaprosessi on nyt muodollista lopettamista vaille valmis”, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen.

Samalla päätös tarkoittaa, ettei Pyhäjoelle tehdä ylipäänsä uutta ydinvoimalaa, ainakaan hetkeen. Uuden voimalan rakentaminen vaatisi lupaprosessin käynnistämisen alusta asti. Niiden saamisessa kuluisi helposti vuosia.

”Uuden voimalahankkeen käynnistäminen olisi ympäristöarviointien ja lupien kannalta iso prosessi”, Huttunen sanoo.

Seuraavaksi Fennovoimalla on edessään todennäköisesti pitkäksi venyvä oikeusriita, sillä toukokuun alussa Raos Project kertoi hakevansa Fennovoimalta korvauksia kuopatun Hanhikivi 1 -ydinvoima­hankkeen vuoksi. Rosatom oli Fennovoiman ydinvoimalahankkeen laitostoimittaja, jonka lisäksi Raos Project omistaa Fennovoimasta noin kolmanneksen.

Fennovoiman tiedotteen mukaan laitostoimitussopimukseen liittyvät työt Pyhäjoen työmaalla ovat päättyneet.

Fennovoiman mukaan se keskittyy nyt työmaan ylläpitoon niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä. Yhtiön tiedotteen mukaan työmaalla viimeistellään lähiviikkoina Fennovoiman muiden toimittajien kanssa toteuttamia rakennustöitä.

"Laitostoimitussopimuksen päättämisellä arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia Fennovoiman työntekijöihin, joten yhtiö on käynnistänyt koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelujen arvioidaan päättyvän 21. kesäkuuta”, Fennovoima kirjoittaa.

Fennovoima on ydinenergiayhtiö, joka perustettiin suomalaisten yritysten tarpeisiin. Se oli alkujaan länsiyhtiöiden hanke. Fukushiman ydinonnettomuus kevättalvella 2011 oli hankkeen kannalta käänteentekevä. Sen jälkimainingeissa Saksa päätti luopua ydinvoimasta. Sen jäleen saksalaiset Eon ja Siemens vetäytyivät hankkeesta ja Rosatom tuli takavasemmalta pelastamaan kaatumassa olleen hankkeen.

Hanhikivi 1-ydinvoimalaitoksen oli määrä tuottaa noin 10 prosenttia Suomen sähköstä.

TEM:n mukaan voimalan kaatuminen ei ole Suomen energiansaannin kannalta merkittävän iso asia.

”Hankkeessa on ollut jo tähän mennessä niin paljon epävarmuuksia esimerkiksi aikataulun osalta, että se on syönyt tämän merkitystä. Sanoisin, että tämä selkeyttää tilannetta muiden investoijien kannalta”, Huttunen sanoo.

Rosatom omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia. Loput 66 prosenttia omistuksesta on muun muassa eri kuntien energiayhtiöistä koostuvalla Voimaosakeyhtiöllä.

Hankkeen kaatuminen tarkoittaa todennäköisesti, että Voimaosakeyhtiön osakkaat kärsivät taloudellisia tappioita.

Voimalan ylle alkoi kasautua epävarmuuksia sitä mukaan, kun Venäjä lisäsi joukkojensa määrää Ukrainan vastaisella rajalla viime vuoden lopussa.

Puolustusministeriö toivoi jo syksyllä, että Fennovoiman rakentamislupahakemukseen liitettäisiin laajempi riskianalyysi, joka koskee hankkeen geopoliittisia ja -ekonomisia riskejä.

”Riskianalyysissä tulisi tehdä selkeä tarkastelu esimerkiksi siitä, miten mahdolliset uudet Venäjään kohdistuvat sanktiot vaikuttaisivat hankkeeseen ja miten niihin suhtauduttaisiin. On syytä ottaa huomioon myös Rosatom-konsernin sidokset Venäjän puolustusteolliseen kompleksiin ja siihen liittyvät toimet Venäjän turvallisuuspoliittisten päämäärien ajamiseen”, kirjoitettiin työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) jätetyssä lausunnossa.

Ulkoministeriötä huoletti hankkeen rahoitus. Voimalan rakennusajan rahoitus tulee Venäjältä.

Joulukuussa jättämässään lausunnossa ulkoministeriö linjasi, että Venäjän ja länsimaiden kiristyvien suhteiden ja mahdollisen pakotekierteen riskit hankkeen rahoitukselle pitäisi selvittää.

Ulkoministeriötä huoletti myös se, kuinka vähintään 60 prosentin kotimainen omistusosuus varmistetaan koko laitoksen elinkaaren ajan.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoi tiistaina saaneensa Fennovoimalta ilmoituksen, jolla se peruu Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen.

Yhtiö jätti valtioneuvostolle osoitetun rakentamislupahakemuksen ministeriöön alun perin kesäkuussa 2015.

"Valtioneuvosto voi tehdä lähiviikkoina muodollisen päätöksen, joka päättää hallintotoimet hakemuksen käsittelemiseksi”, TEM kertoo tiedotteessaan.

Fennovoimalle jäi hankkeesta miljardivelat. Yhtiön tuorein saatavilla oleva tilinpäätös koskee vuotta 2020. Vuoden päätteeksi Fennovoiman taseessa oli pitkäaikaista vierasta pääomaa yli miljardi euroa.

Tilinpäätöksen mukaan Fennovoima on sopinut Rosatomin tytäryhtiön JSC Rusatom Energy Internationalin (Rein) kanssa, että Rein hankkii velkarahoituksen, joka kattaa koko projektin rahoitustarpeen. Fennovoima on myös kertonut, että rahoitusta on saatu Venäjän valtion hyvinvointirahastosta.

Lue lisää: Fennovoimalle jäi Hanhi­kivestä miljardi­­velat – Säteily­turva­keskus tyrmää toiveet laitos­toimittajan vaihtamisesta nopeasti

Lue lisää: Kokoomuksen Mykkänen: Energia­politiikan tavoitteeksi uusi ydin­voimala kaatuneen Fennovoiman tilalle

Lue lisää: Rosatom vaatii Fennovoimalta korvauksia Hanhikivi 1-ydin­voima­hankkeen kaatumisesta, Fennovoima ei kommentoi vaatimuksia

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita