Hinnat karkaavat Yhdys­valloissa, ja keskus­pankki voi joutua työntämään maan taantumaan

Keskuspankki on Yhdysvalloissa ahtaalla. Sen on kiristettävä tuntuvasti rahapolitiikkaa, jolloin vaarana on taantuma.

Taantuman varjot ovat pelästyttäneet sijoittajia ja osakkeet ovat halventuneet viime aikoina tuntuvasti New Yorkin pörssissä.

29.5. 2:00 | Päivitetty 29.5. 13:58

Yhdysvaltojen talous jäähtyy, koska keskus­pankki kiristää tänä vuonna tuntuvasti rahapolitiikkaa. Järeät keinot ovat välttämättömiä, sillä inflaatio on voimakkainta 40 vuoteen.

Keskuspankin suunnittelema rahapolitiikan voimakas kiristäminen on lisännyt pelkoa, että maailman suurin kansantalous saattaisi olla vajoamassa taantumaan. Jos keskus­pankki olisi aloittanut kiristämisen varhemmin, sen ei todennäköisesti olisi tarvinnut turvautua yhtä jämeriin keinoihin kuin tänä vuonna.

Toukokuun alussa keskuspankki kohotti ohjauskorkoaan kerralla 0,50 prosentti­yksikköä ja vastaavia nostoja tullee vielä lisää tänä vuonna. Edellisen kerran se nosti ohjauskorkoa yhtä paljon kerralla vuonna 2000.

”Jälkeenpäin voidaan hyvin perustein sanoa, että keskuspankki on myöhästynyt rahapolitiikan kiristämisessä, mutta ei se ainakaan vielä ole mikään katastrofi”, sanoo taloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta.

Hän painottaa, että Yhdysvaltojen taloudessa on ollut koronavirus­pandemian pahimman vaiheen häiriöitä, jotka ovat kiihdyttäneet inflaatiota mutta tehneet ennustamisesta vaikeaa.

”Finanssipoliittinen elvytys oli pian koronavirus­pandemian kärjistymisen jälkeen ongelmallisen voimakasta. Osa kotitalouksille elvytyksen nimissä jaetuista tulonsiirroista purkautuu vasta nyt kulutukseen, mikä on kiihdyttänyt inflaatiota.”

Finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden tulojen ja menojen säätelyä kokonais­kysyntään vaikuttamiseksi. Finanssi­poliittisessa elvytyksessä julkisen talouden menoja lisätään ja verotusta mahdollisesti kevennetään, jotta kokonaiskysyntä kasvaisi ja talous vahvistuisi.

Lue lisää: Maailman mahtavin keskus­pankki teki historiallisen korko­päätöksen – Talous on ”uuden ajan äärellä”

Häiriöistä merkittävimmät ovat ennakoitua sitkeämmäksi osoittautuneet tarjonnan pullonkaulat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sodan takia etenkin energia ja ruoka ovat kallistuneet merkittävästi, eikä keskuspankki voi niihin vaikuttaa.

Työmarkkinat ovat Yhdysvalloissa kireät ja monet yritykset houkuttelevat ihmisiä töihin lupaamalla entistä suurempaa palkkaa. Tämä puolestaan vauhdittaa inflaatiota, koska yritykset joutuvat siirtämään kasvaneet työvoimakustannuksensa myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoihin.

”Keskuspankki ei pysty täydellisesti hallitsemaan inflaatiota, vaikka välillä tällaista kuvitellaan. Taloudessa on toisinaan ennakoimattomia häiriöitä, jotka kiihdyttävät inflaatiota. Tästä on nyt ainakin jossain määrin kysymys.”

Yhdysvallat on maailman suurin kansan­talous, jolla on huomattava vaikutus maailmantalouteen. Se on myös monille suomalaisille yrityksille tärkeä markkina-alue. Siksi taantuma Yhdysvalloissa heijastuisi jonkin verran myös Suomeen.

Pitkittyessään palkkojen nousua ripeämpi inflaatio vähentää kotitalouksien ostovoimaa ja supistaa yksityistä kulutusta, joka on Yhdysvaltojen talouden selkäranka. Kulutuksen osuus Yhdysvaltojen brutto­kansantuotteesta on 70 prosenttia.

Määttänen painottaa, että keskeinen kysymys keskuspankin kannalta on inflaatio-odotukset. Eli se, miten yritykset ja kotitaloudet arvioivat hintojen kehittyvän tulevaisuudessa. Odotukset nimittäin vaikuttavat niiden käyttäytymiseen.

Tutkimukset puolestaan osoittavat, kuinka vaikeaa keskuspankille on hillitä inflaatio-odotuksia, jos ne pääsevät kohoamaan liikaa ja siirtyvät nimellispalkkoihin.

”Vaarana on, että keskuspankki menettää pysyvämmin uskottavuutensa inflaation hillitsijänä. Tällöin inflaatio-odotusten laskeminen voi edellyttää niin voimakasta rahapolitiikan kiristämistä, että talous ajautuu taantumaan.”

Pitkän ajan inflaatio-odotukset ovat rahoitusmarkkinoilla vain hieman yli kaksi prosenttia, joten ne eivät ole ainakaan vielä karanneet keskuspankin hintavakaus­tavoitteesta. Sen mukaan inflaation on oltava keskimäärin kaksi prosenttia pitkän ajan kuluessa.

Taantuman pelko on myös tärkeimpiä syitä siihen, miksi osakkeet ovat halventuneet tuntuvasti.

Maailman merkittävin osakeindeksi S&P 500 on heikentynyt kuukauden aikana yli kahdeksan prosenttia, koska sijoittajat arvioivat yhtiöiden liiketoiminnan kehittyvän epäsuotuisasti.

Alustavien ennakkotietojen perusteella Yhdysvaltojen talous supistui tammi–maaliskuussa 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Lue lisää: Yhdysvaltojen talous supistui yllättäen alkuvuonna

Lukuisat ekonomistit ovat huomauttaneet, että alkuvuoden notkahduksesta ei pitäisi olla kovin huolissaan. Notkahdus johtui pääosin yritysten varastojen supistumisesta, mikä kertoo enemmän tarjonnan häiriöistä kuin kysynnän heikkenemisestä.

Niin tai näin, keskuspankki on joka tapauksessa ahtaalla nopean inflaation takia.

”Keskuspankki joutuu taiteilemaan oikein tosissaan. Jos se kiristää rahapolitiikkaa liian vähän, vaarana on, että se menettää uskottavuuttaan hintavakauden ylläpitäjänä. Jos se kiristää liikaa, edessä on lähes varmasti taantuma.”

Talouskasvun hidastumisen ja rahapolitiikan kiristämisen yhteys on verraten yksin­kertainen. Kiristäminen eli ohjauskoron nostaminen johtaa ajan mittaan yritysten investointien supistumiseen ja kotitalouksien kulutuksen vähenemiseen, koska pankeista ei saa lainaa yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin. Tämä taas hidastaa talous­kasvua ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa taantumaan.

Keväällä laadittujen ennusteiden perusteella Yhdysvaltojen talous ei ole vajoamassa taantumaan, mutta viime aikoina suhdanne vaikuttaisi heikentyneen.

Kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt voimakkaasti, uusimmat tiedot viittaavat teollisuustuotannon hidastumiseen ja asuntokauppa kangertelee pahoin.

Finanssiyhtiö SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen pitää taantuman riskiä merkittävänä.

”Inflaation kiihtyminen Yhdysvalloissa on sen verran suuri ongelma, että keskuspankki joutuu yksinkertaisesti tukahduttamaan talouskasvun saadakseen inflaation kuriin.”

Hän kiinnittää huomiota etenkin siihen, että liittovaltion pitkien joukkolainojen markkinakorot ovat supistuneet lyhyiden joukkolainojen korkoja pienemmiksi. Normaalisti pitkät korot ovat lyhyitä korkoja suuremmat.

”Tämä korkokäyrän kääntyminen on 1970-luvulta lähtien edeltänyt aina taantumaa. Kuluttajien luottamus Yhdysvalloissa on romahtanut tasolle, jolla se on ollut yleensä taantumaa ennen”, Hiljanen sanoo.

Hänen mukaansa markkinoilla keskeinen kysymys on enää se, alkaako taantuma tämän vuoden lopussa vai ensi vuoden puolella.

”Toki on mahdollista, että taantumasta tulee lievä, mutta ainakin markkinoiden mielestä sitä on enää vaikea väistää. Hyvin paljon riippuu siitä, kuinka paljon keskuspankki joutuu rahapolitiikkaa kiristämään. Talous tarvitsisi positiivisen, ei-inflatorisen tarjontapuolen šokin, mikä näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä tuotantoketjujen ongelmien pitkittyessä”, Hiljanen sanoo.