Moni länsibrändi halusi hylätä Venäjän, mutta maa kiertää pakotteita härskisti – Näin Venäjä polkee suomalaistenkin yritysten oikeuksia

Venäjä alkaa sallia tuotteiden maahantuonnin kolmansien maiden välityksellä, vaikka valmistajalta ei olisi kysytty lupaa asiaan. Kehitys on yritysten näkökulmasta huolestuttava.

Venäjä sallii esimerkiksi Toyotan, Applen ja L’Oréal Parisin tuotteiden maahantuonnin myös vastoin yritysten omaa tahtoa.

3.6. 2:00 | Päivitetty 3.6. 7:56

Nokia, Apple, L’Oréal Paris, Maybelline, Volvo ja Toyota. Muun muassa näiden yritysten immateriaalioikeudet eivät kiinnosta Venäjää. Maa hyväksyy yritysten tuotteiden maahantuonnin myös silloin, kuin yritykset eivät itse salli maahantuontia.

Venäjän hallitus päätti maaliskuun lopussa, että oikeuden- ja patentinhaltijoiden tahtoa ei kaikilta osin noudateta. Kyse on lakiin tehtävästä poikkeuksesta. Päätös on tullut voimaan toukokuun alkupuolella.

Teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturovin allekirjoittamasta dokumentista selviää yli 50 tuotekategoriaa, joita päätös koskee.

Päätös on länsimaisten yritysten kannalta ongelmallinen ja huolestuttava, koska sen seurauksena Venäjä sallii rinnakkaistuonnin, sanoo johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).

Rinnakkaistuonnissa esimerkiksi jokin EU-alueen ulkopuolella toimiva yritys tuo tuotteet EU-alueelta omaan maahansa. Tuotteet eivät jääkään tuon alueen markkinoille, vaan ostaja kauppaa tuotteet eteenpäin Venäjälle.

Rinnakkaistuonti mahdollistaa keplottelun, jonka avulla esimerkiksi pakotteiden alaisia tuotteita voidaan tuoda maahan sotkemalla kolmas maa mukaan tuontiprosessiin. Pakotteiden alaisia tuotteita ei voida kuljettaa suoraan EU-maista Venäjälle, vaan ne jäävät tullin haaviin.

Vuorion mukaan rinnakkaistuonti on huolestuttavaa useastakin syystä. Pakotteiden lisäksi rinnakkaistuontiin liittyy piittaamattomuus yritysten omaa tahtoa kohtaan.

”Ollaan valmiita sallimaan tuotteiden, varaosien, laitteiden ja komponenttien maahantuonti ilman immateriaalioikeuksien haltijan lupaa”, Vuorio tiivistää.

Hänen mukaansa kiertoreitin käyttö kasvattaa huomattavasti riskiä, että maahan tuodaan väärennettyjä tuotteita. Se on ongelmallista myös kuluttajansuojan kannalta.

Tämäntyyppinen rinnakkaistuonti ei ole aiemmin ollut sallittua Venäjällä. Menettely ei myöskään ole kansainvälisen kauppa­politiikan mukaista.

”Nyt Venäjä on itsevaltaisesti omalla päätöksellään sallinut sen.”

Jalankulkijat kävelivät Applen liikkeen ohi Shanghaissa.

Dokumentista selviää pitkä lista tuotteita, joiden maahantuontiin liittyviä säännöksiään Venäjä on muuttanut.

Yli 50 tuotekategorian joukossa ovat muun muassa farmasiatuotteet, malmit, öljyt, kemiantuotteet, maalit ja musteet.

Osassa tuotekategorioista on lueteltu kymmeniä yrityksiä, joiden tapauksessa aiempia linjauksia ei tarvitse noudattaa. Näiden yritysten tuotteita ja tuotteiden osia saa Venäjän mukaan tuoda maahan myös siinä tapauksessa, että tuonti olisi vastoin yrityksen omaa tahtoa.

Listauksessa esiin nousee muun muassa elektroniikkateollisuuteen, energiaan ja autoteollisuuteen yhdistettäviä nimiä.

Elektroniikkateollisuudesta listalla on muun muassa Nokia, Apple, Samsung, Sony, Siemens ja Philips. Automerkeistä löytyy niin ranskalaista, saksalaista, yhdysvaltalaista kuin japanilaistakin. Nimetty on muun muassa Renault, Tesla, Mercedes-Benz, BMW, Volkswagen, Škoda, Porsche, Audi, Toyota, Suzuki, Honda, Volvo ja monta muuta.

Myös kosmetiikasta ja hajuvesistä on nostettu esiin lukuisia brändejä, kuten Garnier, L’Oréal Paris, Maybelline, NYX, Lancôme, Giorgio Armani, Yves Saint Laurent, Prada, Biotherm ja Diesel.

EK:n Vuorion mukaan tilanne on valmistajien kannalta todella vaikea eikä paljon ole tehtävissä. Ainoastaan yritysasiakkaan hyvä tunteminen voi auttaa. Kun yritys tuntee tuotteidensa ostajat kunnolla, se voi välttää riskin, että ostaja lähtee kiikuttamaan tuotteita eteenpäin.

Toistaiseksi on hankala arvioida, miten konkreettinen riski rinnakkaistuonti on tai miten paljon sitä tapahtuu. Vuorio sanoo, että nykyisin valmistajat pyrkivät tuntemaan yritysasiakkaansa yhä paremmin, sillä ostajilla on heijastusvaikutuksia muun muassa yritysten rahoitukseen.

Toukokuussa ranskalainen autonvalmistaja Renault Group kertoi sopineensa Venäjän-liiketoimintonsa myymisestä.

Spekulaatioissa on noussut esiin, että länsimaisia tuotteita voitaisiin viedä Venäjälle esimerkiksi Kazakstanin tai Armenian kautta.

Moskovan talouskorkeakoulun ekonomisti Georgi Ostapkovitš kommentoi äskettäin Helsingin Sanomille, että hän uskoo länsimaisten tuotteiden löytävän tiensä Venäjälle myös jatkossa.

”Jos meille tulee pulaa joistakin, vaikkapa lääketieteellisistä laitteista, soitamme Kazakstaniin tai Armeniaan ja pyydämme ostamaan tavarat. Heitä sanktiot eivät koske, joten ostamme tuotteet sitten heiltä.”

Toinen vaihtoehto on tehdä omia versioita läntisistä brändeistä. HS kertoi tällä viikolla, miten Venäjällä on alettu valmistaa muun muassa CoolColaa. Länsibrändien matkimisyrityksiä on Ikeasta McDonald’siin saakka.

Vaikka kopiotuote muistuttaisikin läntisen brändin valmistetta, laatu ja lopputulos eivät välttämättä ole vastaavia. Venäjän lähihistoriasta löytyy esimerkki tästä.

Krimin niemimaan vuoden 2014 miehityksen seurauksena länsimaat kohdistivat Venäjää kohtaan pakotteita. Tuontikieltojen seurauksena maassa alkoi tuonnin­korvaus­ohjelma, jossa tuotteita alettiin valmistaa itse.

Lopputuloksena oli, että hinta pysyi entisellään mutta laatu huononi.