EU uhosi Venäjän öljy­kiellon olevan ”maksimaalista painostusta” – todellisuudessa päätös voi syödä Putinin sota­kassasta vain 15 prosenttia

Jos uusia ostajia venäläiselle öljylle ei löydy, Venäjän budjetista häviäisi 15 prosenttia, sanoo Suomen Pankin Laura Solanko.

Venäjän federaatio sai alkuvuonna karkeasti arvioiden 35 prosenttia tuloistaan öljyn tuotannosta sekä öljyn ja öljytuotteiden viennistä, kertoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

31.5. 17:10 | Päivitetty 1.6. 8:19

EU-MAIDEN johtajat pääsivät sopuun venäläisen öljyn tuontikiellosta myöhään maanantain ja tiistain välisenä yönä.

Kielto kattaa yli kaksi kolmasosaa Venäjältä EU:hun tulevasta öljystä ja käytännössä 90 prosenttia venäläisöljyn tuonnista EU:hun leikkautuu vuoden loppuun mennessä.

”Maksimaalista painostusta Venäjälle sodan lopettamiseksi”, summasi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel Twitterissä.

Öljy on Venäjän keskeinen tulonlähde. Maalaisjärjellä päätöksen voisi ajatella heikentävän maan sotakassaa, mutta todellisuus ei ole näin yksinkertainen.

Uusien öljypakotteiden vaikutusta presidentti Vladimir Putinin sotakassaan on vaikea haarukoida esimerkiksi ennen kuin saadaan tarkempia tietoja siitä, koskeeko ostokielto vain raakaöljyä vai myös öljytuotteita.

Venäjän federaatio sai alkuvuonna karkeasti arvioiden 35 prosenttia tuloistaan öljyn tuotannosta sekä öljyn ja öljytuotteiden viennistä, kertoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Viennistä puolet meni EU-maihin.

”Jos uusia ostajia ei löytyisi, Venäjän federaation budjetista häviäisi 15 prosenttia. Tällä voi haarukoida kokonaisvaikutusta.”

On myös epätodennäköistä, ettei venäläiselle öljylle löytyisi ostajia. Venäjän hyökkäyksen jälkeen venäläisen öljyn markkinat ovat siirtyneet lännestä itään, kun Intiaan ja Kiinaan on lähtenyt ennätysmäärät öljykuljetuksia sodan alkamisen jälkeen.

Data-analytiikkayhtiö Kplerin mukaan Aasia ohitti Euroopan suurimpana venäläisen öljyn ostajana ensimmäistä kertaa huhtikuussa. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tuolloin Venäjän öljyvienti myös palasi sotaa edeltävälle tasolleen.

Solanko muistuttaa, että Venäjän Urals-viitelaatua on jo jouduttu myymään merkittävällä alennuksella, kun moni EU-toimija on lopettanut öljyostot Venäjältä.

Urals-viitelaatu on nyt noin 35 dollaria halvempaa barrelilta kuin Pohjanmeren Brent-viitelaatu.

Hintaero rävähti jo maaliskuussa.

”Jos Brentiä myydään 115 dollarilla, Urals on 80 dollaria.”

Solangon mukaan nyt hintaero kasvaa entisestään. ”Tai ainakaan se ei vähene.”

Viime vuonna EU-maat hankkivat neljänneksen öljystään Venäjältä. Nyt hankintamäärät olivat jo vähentyneet merkittävästi, Solanko kertoo.

Venäjän keskuspankin mukaan maan vaihtotaseen ylijäämä tammi–huhtikuussa oli 96 miljardia. Viime vuonna se oli vastaavana aikana 28 miljardia dollaria.

Vaihtotase on kasvanut erityisesti energian korkeiden hintojen takia.

EU:n öljynkieltopäätös oli kompromissiratkaisu.

Sen seurauksena Unkari saa kompromissina läpi väliaikaisen poikkeuksen tuontikieltoon, joka mahdollistaa sille tärkeät öljytoimitukset Družba-putkea pitkin. Poikkeus hyödyttää myös muita keskieurooppalaisia sisämaavaltioita, kuten Tšekkiä ja Slovakiaa.

Družban kautta tuodaan noin yksi kolmasosa EU:hun tulevasta venäläisöljystä, mutta Saksa ja Puola ovat jo ilmoittaneet luopuvansa venäläisestä öljystä vuoden loppuun mennessä.

SUOMEA huippukokouksessa edustanut pääministeri Sanna Marin (sd) piti kokouksen jälkeen venäläisen öljyn osittaista tuontikieltoa riittävän voimakkaana toimena.

Hänen mukaansa sillä pystytään puuttumaan merkittävään osaan Venäjän EU-maille myymästä energiasta.