EU väänsi viikkoja venäläisen öljyn tuonti­kiellosta, mutta pakote­paketin järein toimi hivutettiin mukaan kuin huomaamatta

Venäläistä öljyä kuljettavien tankkereiden vakuuttamiskielto hankaloittaa Venäjän öljyvientiä kaikkialle maailmaan, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen.

EU-maiden neuvottelut uusista Venäjä-pakotteista venyivät Unkarin pääministerin Viktor Orbánin vaatimusten vuoksi. Lopulta Unkari sai myönnytyksen, eikä öljytuontikielto toistaiseksi koske putkea pitkin tulevaa öljyä.

4.6. 2:00 | Päivitetty 4.6. 6:48

Kuuden viikon vaikeiden neuvotteluiden jälkeen EU-maiden päämiehet onnistuivat viimein maanantaina sopimaan tuontikiellosta venäläiselle raakaöljylle ja öljytuotteille. Asteittain koventuneet pakotteet iskevät nyt suoraan Venäjän talouden fossiiliseen ytimeen. Öljyvientitulot ovat ylivoimaisesti Venäjän valtion tärkein yksittäinen tulonlähde.

Se, että EU-maat kykenivät ylipäänsä öljypakotteista sopimaan, on sinänsä osoitus EU:n poikkeuksellisesta yhtenäisyydestä. Tuskin kukaan olisi uskonut EU:n kykenevän näin rajuihin toimiin siinä vaiheessa, kun EU vielä yritti pakotteilla uhkailemalla estää Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

Toisaalta nyt sovittujen öljypakotteiden teho jää kauaksi siitä, mitä tilanne vaatisi. Tuontikielto on vain osittainen, sillä se ei koske putkea pitkin tulevaa öljyä. Poikkeus on määräaikainen, mutta sen kestosta ei vielä sovittu. Pakotteiden ulkopuolelle jää siis noin kolmasosa Eurooppaan tuodusta venäläisöljystä, joka virtaa Keski- ja Itä-Eurooppaan Družba-putkea pitkin.

Myös Bulgaria ja Kroatia saivat pidennetyn siirtymäajan, vaikka niiden öljytoimitukset tulevatkin meriteitse.

Silti EU-komissio arvioi, että 90 prosenttia Venäjän öljyviennistä Eurooppaan lakkaa vuoden loppuun mennessä.

Suurempi ongelma on se, että tuontikielto tulee raakaöljyn osalta voimaan vasta vuoden lopussa ja öljytuotteiden osalta kaksi kuukautta myöhemmin. Siihen saakka öljyvientitulot Venäjälle virtaavat esteettä ja lihottavat hyökkäyssotaa käyvän valtion kassaa.

Näin ei tarvitsisi olla. Joukko eri alojen tutkijoita on kevään mittaan argumentoinut kiivaasti sen puolesta, että EU asettaisi venäläiselle öljylle tuntuvan tuontitullin, joka voisi nopeasti vähentää Venäjän saamia öljyvientituloja.

Puolestapuhujien mukaan tuontitulli pakottaisi Venäjän laskemaan öljyn hintaa. Tämä johtuu siitä, että EU on venäläisen öljyn suurin ostaja, eikä Venäjä infrastruktuurin pullonkaulojen vuoksi pysty nopeasti suuntaamaan EU:hun menevää vientiä muualle. Myös öljyvarastojen määrä maassa on rajallinen. Niinpä saadakseen öljyn kaupaksi Venäjä joutuisi laskemaan sen hintaa jotakuinkin tullin verran.

Vielä tehokkaampi toimi olisi, jos EU-maat lisäksi päättäisivät tehdä öljymaksut sulkutilille. Sulkutilillä olevien varojen vapauttamisen ehtona voisi olla esimerkiksi Venäjän vetäytyminen Ukrainasta. Tämä tyrehdyttäisi täysin öljykaupan rahavirran Venäjälle.

On epäselvää, mikseivät tutkijoiden ajatukset ole saaneet kannatusta EU-maiden keskuudessa, vaikka muun muassa Baltian maat ovat tämänsuuntaisia ajatuksia esittäneet. Tutkijoiden mukaan tuontitulli aiheuttaisi myös Euroopan taloudelle vähemmän vahinkoa kuin tuontikielto, sillä silloin venäläistä öljyä ehdottomasti tarvitsevat yhtiöt voisivat sitä yhä ostaa. Nyt tuontikiellosta käytiin kuuden viikon repivät neuvottelut, jotka paljastivat selvästi EU:n sisäiset jakolinjat.

HS:n tietojen mukaan tulleista on EU-maiden kesken keskusteltu, mutta osalla jäsenmaista on epäilyksiä niiden toimivuudesta. Maat eivät luota arvioon, että Venäjä olisi pakotettu myymään öljyä alehintaan, vaan pelkäävät öljyn hinnan nousua entisestään. Erään suuren jäsenmaan edustaja sanoo, että tulli toimisi vain globaalina.

Lisäksi jäsenmaiden keskuudessa pelätään Venäjän vastatoimia, etenkin maakaasutoimitusten katkaisemista. Tämä on etenkin Saksan huoli, sillä maan teollisuus nojaa vahvasti edullisen venäläisen kaasun saatavuuteen.

Tuorein pakotepaketti sisältää kuitenkin vielä yhden, vähemmän julkisuutta saaneen toimenpiteen, joka voi iskeä Venäjän öljyvientiin jopa EU:n tuontikieltoa kovemmin, sillä sen vaikutus ulottuu myös Euroopan ulkopuoliseen vientiin.

EU kieltää yhdessä Britannian kanssa vakuutusyhtiöiltään venäläisen öljyn merikuljetusten vakuuttamisen, olipa öljyn määränpää mikä tahansa. Tämä on järeä toimi, sillä eurooppalaisilla yhtiöillä on erittäin suuri rooli kansainvälisen meriliikenteen vakuuttamisessa. Alan tärkein toimija on brittiläinen Lloyd’s.

Samoin kuin pankit, vakuutusyhtiöt varovat ottamasta asiakkaiksi pakotteiden alaisia tahoja, sillä riskit pakotteiden rikkomisesta ovat valtavia. Periaatteessa varustamo voi hankkia vakuutuksen Euroopan ulkopuolelta, mutta käytännössä tämäkin käy vaikeaksi, sillä kun vakuutusyhtiöt jälleenvakuuttavat omat riskinsä, tämä tapahtuu suurissa finanssikeskuksissa kuten Lontoossa. Myös jälleenvakuutusten myöntäminen kielletään.

Öljykuljetusten tekeminen ilman vakuutuksia taas on varustamolle hyvin riskaabelia, sillä onnettomuustilanteessa vastuut voivat nousta miljardiluokkaan. Satamat voivat myös kieltää vakuuttamattomien alusten saapumisen.

Vakuuttamiskieltoa on aiemmin käytetty Iranin kohdalla, ja se on todettu tehokkaaksi toimeksi. Asiantuntijoiden mukaan vakuuttamiskielto vähintäänkin hankaloittaa Venäjän öljyvientiä ja pahimmillaan rajoittaa sitä merkittävästi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita