Suomen talous on ajautumassa vauhdilla kohti taantumaa, mutta sitä ei kannata pelätä

Seuraavan taantuman merkit ovat jo vahvasti ilmassa. Asiantuntijan mukaan Suomi on kohtaamassa seuraavan taantuman huomattavasti paremmista lähtökohdista kuin edellisinä kertoina.

Inflaatio on näkynyt kaupoissa viime aikoina muun muassa kahvin runsaana hinnannousuna.

6.6. 2:00 | Päivitetty 6.6. 16:31

Suomen taloustilanteen heikkenemisestä kertovia merkkejä ilmaantuu nyt lähes päivittäin.

Tilastokeskus kertoi reilu viikko sitten kuluttajien luottamuksen pysytelleen alamaissa kolmatta kuukautta peräjälkeen. Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi niin ikään samalla viikolla oman luottamusindikaattorinsa, jonka perusteella luottamus näyttää vähenevän usealla toimialalla.

Ikäviä uutisia seurasi lisää viime tiistaina, kun Tilastokeskus ilmoitti talouden kasvuvauhdin osoittavan hiipumisen merkkejä. Hieman myöhemmin Danske Bank julkaisi tiedotteen, jossa se totesi, että Suomen taloutta uhkaa taantuma.

Lue lisää: Danske: Suomen taloutta uhkaa lyhytkestoinen taantuma

Keskiviikkona Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum piti väistämättömänä, että suomalaisten ostovoima supistuu kuluvan vuoden aikana.

”Näyttää siltä, että ostovoiman supistuminen on koko tänä vuonna aika väistämätöntä nykyisellä palkka- ja inflaatiokehityksellä”, hän kommentoi STT:lle.

Taantuma määritellään yleisesti tilanteeksi, jossa bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Edellisen kerran Suomi oli tällaisessa tilanteessa koronapandemian alla vuonna 2020, ja tuo aika on vielä varsin tuoreessa muistissa.

Kauaa ei ole myöskään kulunut siitä, kun finanssikriisin jälkeinen pitkä taantuma päättyi.

1990-luvun lamasta on puolestaan kulunut jo 30 vuotta, mutta sen jättämä perintö näkyy Suomessa yhä esimerkiksi rakenteellisena työttömyytenä.

Millainen seuraavasta taantumasta on kehkeytymässä? Säästyykö Suomi tällä kertaa edellisiä talouskarikoita leimanneilta irtisanomisilta ja asuntojen hinta­romahduksilta?

Lue lisää: ”Pelot ovat nyt katossa ja kaikki hälytyskellot soivat.” Taantumasta ilmestyy jatkuvasti lisää varoitusmerkkejä.

Danske Bank arvioi tiistaisessa tiedotteessaan, että seuraava taantuma jäisi lyhyeksi. Tätä voi pitää huojentavana tietona sitä taustaa vasten, että edellinen pitkä taantuma jatkui 2010-luvun alusta miltei sen loppuun asti.

1990-luvun lama ei kestänyt yhtä pitkään, mutta se olikin lama eli pitkittynyt taantuma.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo, että mahdollinen edessä oleva taantuma voisi jatkua tämän vuoden loppuun. Hän korostaa, ettei Suomen talous ole vielä määritelmän mukaisesti taantumassa. Toistaiseksi ilmassa on vasta taantuman merkkejä.

”Ensimmäinen vuosineljännes oli vielä plussalla, eli bruttokansantuotteen volyymi nousi viime vuoden viimeiseen neljänteen verrattuna. Oletan, että tämän vuoden toinen ja kolmas neljännes menisivät alaspäin, mikä täyttäisi taantuman määritelmän.”

Kuoppamäen mukaan on mahdollisuuksien rajoissa, että vuoden viimeinen neljännes olisi jo edellisiä parempi, jos inflaatio laantuu nykyisestä.

”Ajattelen, että viimeistään ensi vuonna tilanne kohenisi siinä määrin, että Kiina olisi saanut koronaviruksen aisoihin, maailmantalouden tilanne olisi hieman parempi, inflaatio olisi tullut alaspäin ja kuluttaja voisi siten paremmin.”

Talous ei taannu tai ajaudu lamaan itsestään.

1990-luvun alussa Suomen ajoi lamaan toisaalta talouden ylikuumeneminen ja toisaalta idänkaupan hyytyminen Neuvostoliiton kaatumisen vuoksi.

Viime vuosikymmenellä koettu taantuma oli seurausta vuonna 2008 puhjenneesta kansainvälisestä finanssikriisistä. Kriisi iski investointitavaroiden ja välituotteiden kysyntään, minkä seurauksena Suomen vienti supistui voimallisesti ja yksityiset investoinnit alkoivat vähentyä.

Osasyynä pitkään taantumaan oli myös Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen. Työvoimakustannukset kasvoivat nopeammin kuin monissa kilpailijamaissa samalla kun tuottavuuskehitys oli heikkoa. Tämä vähensi investointeja entisestään, mikä näkyi useita vuosia runsaana työttömyytenä.

Jos Suomen talous kohtaa uuden taantuman seuraavien kuukausien aikana, siihen johtaneet syyt ovat oleellisesti erilaiset kuin aiempina kertoina.

Suomea uhkaavan taantuman taustalla vaikuttavat talouteen iskevät šokit.

Monien raaka-aineiden ja teollisuuden tuotantotarvikkeiden saatavuus on heikentynyt. Tähän ovat syynä hyökkäyssota, jonka Venäjä on aloittanut Ukrainassa, sekä pakotteet, joita länsimaat ovat kohdistaneet Venäjään ja Venäjä länsimaihin. Tarjontašokki osuu yrityksiin, jotka kamppailevat jo valmiiksi kallistuneen energian kanssa.

Alati voimistuva inflaatio ennakoi sitä, että Euroopan keskuspankki saattaa ennen pitkää puuttua tilanteeseen koronnostoilla. Kuluttajat ovat hankalassa raossa, sillä heidän ostovoimansa kärsii parhaillaan kuluttajahintojen noususta mutta ostovoimaa nakertaa myös korkojen nousu. Tämän seurauksena ihmiset vähentävät lainanottoaan ja lisäävät säästämistään.

Taloustaantuman vaara kasvaa, kun yritysten investoinnit ja kotitalouksien kulutus vähenevät samaan aikaan.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen uskoo, ettei seuraava taantuma ole läheskään yhtä paha kuin finanssikriisi tai 1990-luvun lama.

”Suomi on kohtaamassa taantuman huomattavasti paremmista lähtökuopista kuin aiempina kertoina”, hän sanoo.

”Finanssikriisin jälkeisessä taantumassa Suomella oli todellinen kilpailukykyongelma, mutta ei enää. Vientiteollisuus pärjää tällä hetkellä hyvin, jos vertaa aikaisempaan.”

Määttäsen mukaan onkin epätodennäköistä, että seuraavassa taantumassa koettaisiin yhtä kovaa työttömyyttä kuin edellisessä pitkässä taantumassa. Hän ei myöskään usko, että asuntojen hinnat romahtaisivat samalla tavalla kuin 1990-luvun lamassa.

”En näe, että seuraavasta taantumasta olisi tulossa yhtä dramaattista kuin aiemmista.”

Laskukauden jälkimainingeissa jälkiviisaus on kukassaan. Alkaa keskustelu siitä, mitä olisi voitu tehdä toisin, jotta taloustilanne olisi kohentunut nopeammin.

1990-luvun lamasta hampaankoloon jäi vahvan markan politiikka, joka syvensi pankkikriisin ja idänkaupan romahtamisen vaikutuksia. 2010-luvun taantuma sai puolestaan monet kysymään, olivatko finanssikriisin kynnyksellä sovitut palkankorotukset oikein ajoitettuja.

Miten taloustieteilijä neuvoisi suomalaisia poliitikkoja seuraavan taantuman kynnyksellä, jotta jälkiviisaudelta vältyttäisiin tällä kertaa?

”Minusta nyt ei ole ainakaan aika harjoittaa kovin elvyttävää finanssipolitiikkaa, sillä se kiihdyttäisi inflaatiota entisestään. Keskuspankeilla puolestaan on haastava tehtävä yrittää kiristää rahapolitiikka juuri sopivasti”, Määttänen sanoo.

Oikaisu 6.6.2022 kello 12:20: Jutun alkupuolella luki, että Suomi oli edellisen kerran taantumassa 2010-luvun alussa. Taantuman määritelmän mukaan Suomi oli taantumassa myös koronapandemian alla vuoden 2020 keväällä.