HS selvitti, mitkä yritykset saivat eniten koronatukia – suurin potti meni Helsinki-Vantaalla toimivalle yritykselle, josta harva on kuullut

Lentoaseman hollantilaisomisteinen ravintolaketju sai suurimman yksittäisen tukipotin. Lahden seurakunta sai tukea puoli miljoonaa euroa ja teki koronavuonna 2020 yli kolme miljoonaa euroa ylijäämää.

Helsingin Sanomat kokosi laajan tietokannan eri viranomaisten myöntämistä koronatuista.

16.6. 2:00 | Päivitetty 16.6. 7:25

Helsinki-Vantaan lentoaseman yritykset ja koko Suomen ravintolat, hotellit, matkatoimistot ja huvittelukohteet. Nämä kohteet osoittautuivat isoimpien yksittäisten tukipottien saajiksi Helsingin Sanomien laajassa koronatuki­selvityksessä – osin odotetustikin.

Merkittäviä tukia on annettu myös kirkollisille organisaatioille ja puolueita lähellä oleville yhteisöille.

HS kokosi poikkeuksellisen laajan aineiston eri koronatuista, joita on myönnetty kevään 2020 ja toukokuun 2022 välisenä aikana. Samanlaista aineistoa ei tiettävästi ole millään viranomaisella.

Mukana ovat Business Finlandin, ely-keskusten, Valtiokonttorin ja Ruokaviraston myöntämät suorat yritystuet sekä Traficomin mediataloille myöntämä tuki journalismin edistämiseen.

Julkisia tukia ryhdyttiin myöntämään laajamittaisesti sen jälkeen, kun koronapandemian tuomat rajoitukset alkoivat keväällä 2020 aiheuttaa merkittävää haittaa liiketoiminnalle. Esimerkiksi monen ravintolan kassavirta katkesi täysin, kun ovet sulkeutuivat asiakkailta.

Hs:n selvitys kattaa 60 500 yritystä tai yhteisöä. Ne ovat saaneet tukea yhteensä yli 2,4 miljardia euroa. Valtiokonttori lopetti hakemusten vastaanottamisen kesäkuun 2022 alussa, joten suoria kustannustukia myönnetään jonkin verran vielä kuluvan kuun loppuun asti.

Kyseessä on yrityksille myönnetty tuki. Esimerkiksi hotelliyhtiö Sokotel kertoo palauttaneensa saamastaan koronatuesta 584  000 euroa vuoden 2021 alkupuolella, kun EU:n asettama tukikatto tuli vastaan.

Joissain harvinaisissa tapauksissa tuen saaja saattoi myös jättää nostamatta myönnetyn summa.

Alla olevasta taulukosta voit hakea yli 50 000 euroa tukea saaneet yritykset nimellä tai esimerkiksi toimialalla, kuten ”turkistarhaus” tai nimen lyhenteellä ”turkis”.

Pienempien tukia saaneiden yritysten tiedot löytyvät jutun lopusta. HS:n hakukoneissa on mukana yli 20 000 euron julkiset koronatuet, jotka yritys, muu yhteisö tai henkilö on saanut.

HS:n selvityksen kattamien miljardien lisäksi yrityksiä ja yhteisöjä on tuettu Suomessa esimerkiksi Teollisuussijoituksen (Tesi) lainoituksella. Ministeriöt taas ovat tukeneet eri tavoin omia toimialojaan, kuten taidetta, kulttuuria ja urheilua.

Selvitykseen ei myöskään otettu mukaan kuntien myöntämää korkeintaan 2 000 euron tukea elinkeinon­harjoittajille.

Vaihtelu tukisummien kesken on suurta. Pienimmät summat ovat vain muutamia euroja, suuret yritykset ovat saaneet jopa miljoonien eurojen koronatukia.

HS:n aineistossa suurimmat koronatuet sai yritys, jonka nimen harva on kuullut. Hollantilaisen emoyrityksen omistama HMSHost Finland pyörittää lukuisia kahviloita ja ravintoloita Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Vuodesta 2013 lähtien lentomatkustajia Helsingissä ravinnut yritys sai koronatukia yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Muun muassa 60 Degrees Bar & Brewery, Nordic Kitchen ja Helsinki Sausage Co -ravintolat ajautuivat vaikeuksiin, kun lentomatkustaminen lähes pysähtyi pandemian aikana.

Helsingin Sanomien selvityksessä eniten koronatukia saanut HMSHost Finland pyörittää useita ravintoloita ja kahviloita Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Yksi niistä on ravintola Nordic Kitchen.

Valtaosa HMSHost Finlandin noin 300 työntekijästä oli lomautettuna koronakeväänä 2020, ja edellisvuoteen verrattuna liikevaihto putosi yli 80 prosenttia. Kun lentoasema­tuotteiden myynti lähes pysähtyi, putosivat myös liikevaihto ja -voitto enemmän kuin tavallisessa ravintolatoiminnassa.

Muillakin isojen tukien saajilla on kytkentä Helsinki-Vantaan lentoasemaan.

Lentoasemalla pääasiallisesti toimiva Select Service Partner Finland Oy (SSP Finland) sai tukea 2 799 000 euroa. Kansainvälinen konserni myy kahvila-, ravintola-, kioski- ja kokouspalveluita lentomatkustajille, jotka odottavat lennon lähtöä.

Helsinki-Vantaan lähtöaulassa sijaitsevan The Oak Barrel -pubin myynti kärsi koronan vuoksi.

Ehkä tunnetuin Select Service Partner Finlandin ravintoloista on lähtöaulassa sijaitseva The Oak Barrel -pubi.

Parin miljoonan euron tuet päätyivät lentomatkustajien ja tavaroiden lastaamisesta huolehtivalle Swissport Finlandille, turvatarkastajia ja matkustamo­henkilökuntaa vuokraavalle Airprolle sekä Norralle, joka myy alueellista lentotoimintaa Finnairille.

Nordic Regional Airlinesin (Norra) lentokone laskeutumassa Helsinki-Vantaalle. Finnairille lentävä Norra sai HS:n aineiston mukaan koronatukea 1,8 miljoonaa euroa.

Lentokoneisiin ruokaa valmistava Vantaa Catering Services sai yli kahden miljoonan euron koronatuen. Lentoaseman läheisyydessä toimivalle pysäköintiyhtiö Lentoparkille myönnettiin tukea reilu miljoona euroa.

Vajaat miljoona euroa koronatukea sai Aviator Airport Services Finland, joka huolehtii laukkujen lastaamisesta lentokoneisiin sekä muusta lentomatkustamiseen liittyvästä. Lentoaseman taksiliikennettä operoiva Taxi Point sai liki 900 000 euroa.

Pienin koronatuki maksettiin Tuusulan Kellokoskella sijainneelle lounasravintolalle. Kesäkuussa 2020 maksettu tuki oli yksi euro ja kolme senttiä. Ravintola lopetti toimintansa saman vuoden lokakuussa.

Alle kymmenen euron tukia on mennyt useille yrityksille Turkuun, Ylöjärvelle ja Kemiönsaarelle.

Mitä järkeä on ollut näin pienten summien myöntämisessä?

”Tuet ovat olleet automaattisen joukkomaksatuksen laskennallisia tukia. Tuki on siis ollut täysin laskennallinen ja maksettu ravitsemisalan päätoimisille yrityksille verohallinnon datan perusteella ilman hakemusta”, sanoo ely-keskusten hallintotyöstä vastaavan Kehan maksatusjohtaja Pauliina Smolander.

Osa ravintoloista pääsi kesällä 2020 joukkohyvityksen piiriin, jossa tuki maksettiin niille ilman eri hakemusta. Näissä tuissa yläraja oli 500 000 euroa, mutta alarajaa ei ollut.

HS:n selvityksessä kaikkien koronatukien keskiarvo on 39 700 euroa ja mediaani 10 000 euroa. Mediaani tarkoittaa jonon keskimmäistä yritystä tai yhteisöä, kun kaikki tuensaajat pannaan suuruusjärjestykseen.

Suurten tuensaajien kärjessä on odotetusti hotelli- ja ravintolaketjuja sekä matkailualan isoja yrityksiä. Ne kärsivät koronasta, kun väki vähensi matkustamista ja ulkona syömistä.

VR:n omistama ravintolaketju Avecra sai tukea 2,5 miljoonaa euroa. Avecra myy virvokkeita ja ruoka-annoksia muun muassa junien ravintolavaunuissa.

Hotelliketjut ovat tuensaajien kärkijoukossa heti lentoaseman kahvila-ravintolayhtiön jälkeen. Sokos-hotelleja ja Radisson Blue -hotelleja pyörittävä Sokotel sai tukea 2,9 miljoonaa euroa.

Kilpailija Scandic Hotels -ketju sijoittuu listalla toiseksi 2,8 miljoonan euron tuilla.

Matkailijoita kuljettavista yhtiöistä eniten koronatukea sai laivanvarustamo Tallink Silja Oy: yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Kilpailijat Viking Line sai 1,5 miljoonaa ja Eckerö Line vajaat miljoona euroa.

Koronatukea nostivat myös monet huvittelu- ja kulttuurikohteet.

Huvi- ja teemapuistojen koronatuissa Tampereen Särkänniemi ohitti täpärästi Helsingin Linnanmäen. Särkänniemi sai 1,9 miljoonaa euroa, Linnanmäkeä pyörittävälle Lasten Päivän Säätiölle maksettiin vajaat 1,8 miljoonaa euroa.

Tampereen Särkänniemen koronatukisumma 1,9 miljoonaa euroa on suurempi kuin Linnanmäkeä pyörittävän Lasten Päivän Säätiön saama vajaa 1,8 miljoonaa euroa.

Ympäri eteläistä Suomea toimiva sisäleikkipuisto HopLop sai 1,9 miljoonaa euroa. Rovaniemen Santapark napapiirillä nosti tukia liki 1,8 miljoonaa euroa. Korkeasaaren eläintarhan säätiötä tuettiin noin puolella miljoonalla eurolla.

Myös musiikkitapahtumat ja muut taiteet kärsivät rajusti, kun pandemia esti tapahtumien järjestämisen.

Suurimmat esittävän taiteen tuet, 2,3 miljoonaa euroa, menivät Finlandia-talolle. Suomen suurin tapahtuma­järjestäjä Live Nation sai toiseksi suurimman koronatuen, 1,8 miljoonaa euroa.

Vantaan tiedekeskus Heurekan taustalla oleva Tiedekeskussäätiö sai vajaan miljoonan euron koronatuen. Heurekan sisällä toimiva tiedekauppa Magneetti sai tämän päälle vielä 244 000 euron kustannustuen.

Koronatukia meni muillekin säätiöille. Säätiömuodossa toimiva, käytettyjä vaatteita metallilaatikoihin keräävä UFF sai 500 000 euroa kustannustukea Valtiokonttorista.

Koronatukea on mennyt mittavasti myös toimialoille, jotka näyttävät selviytyneen hyvin pandemiassa.

Kun tuet lasketaan yhteen, eniten eli yli 230 miljoonaa euroa meni koronasta pahoin kärsineille ravintola- ja kahvila-alan yrityksille. Alan liikevaihto laski noin neljänneksellä vuonna 2020.

Toiseksi suurimmaksi yksittäiseksi toimialaksi nousee ohjelmistot ja konsultointi. Se sai HS:n aineistossa yhteensä 85 miljoonan euron koronatuet. Tilastokeskuksen mukaan alan liikevaihto nousi vuonna 2020 viitisen prosenttia.

Liikkeenjohdon konsultointi keräsi aineiston perusteella tukea noin 55 miljoonaa euroa. Näin siitä huolimatta, että alan liikevaihto kasvoi hieman vuonna 2020.

Valtiokonttori on myöntänyt 782 000 euroa tuensaajille, jotka kaupparekisterin toimialalistauksessa on merkitty ”poliittisiksi järjestöiksi”. Syynä on se, että nekin harjoittavat kaupallista liiketoimintaa.

Eläintarhanlahden rannalla sijaitseva Paasitorini on Helsingin Työväenyhdistyksen omistama. Työväenyhdistys sai 674 000 euroa koronatukea Paasitornin vaikeuksiin.

Poliittisten järjestöjen summasta ylivoimaisesti suurimman osuuden, noin 670 000 euroa, on saanut Helsingin Työväenyhdistys, joka haki tukea Valtiokonttorista kuusi kertaa. Työväenyhdistyksen jäseninä on 36 järjestöä, joista melkein kaikki ovat sosiaalidemokraattisia järjestöjä tai työväenyhdistyksiä.

Yhdistys omistaa Eläintarhanlahden rannalla sijaitsevan jugendtyylisen kongressikeskus Paasitornin, jossa on hotelli ja viisi ravintolaa. Työväenyhdistys haki koronatukia, kun epidemia tyhjensi nämä tilat.

Sdp järjesti aluevaalien valvojaiset Paasitornissa. Pääministeri Sanna Marin (sd) poistumassa isosta salista.

Helsingin Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Osku Pajamäki (sd) korostaa, että jäsenyhdistykset eivät saa mitään rahallisia tukia emoyhdistykseltä.

Helsingin Työväenyhdistys toteuttaa sääntöjen mukaista tarkoitustaan muun muassa niin, että se antaa jäsenyhdistyksilleen oikeuden käyttää Paasitornin tiloja veloituksetta kuukausikokouksiinsa.

”Tilojen osalta vain alle 30 hengen tilat kuukausikokouksiin ovat yhdistyksille ilmaisia”, Pajamäki selvittää.

Pajamäki korostaa yhdistyksen erillisyyttä Sdp:stä.

”Helsingin Työväenyhdistyksellä ei ole mitään juridista sidosta puolueeseen, ei mitään.”

Hänen mukaansa Sdp ei myöskään ole ”missään merkityksessä Helsingin Työväenyhdistyksen sidosryhmä”. Tosin esimerkiksi Sdp:n vaalivalvojaiset on usein järjestetty Paasitornissa.

Yhdistyksen omissa tukihakemuksissa toimialaksi on merkitty ”poliittiset järjestöt”?

”Toimialaluokitus tulee Tilastokeskuksesta. Yritin muuttaa luokitusta jo pari vuotta sitten, mutta minulle kerrottiin, että kaikki työväenyhdistykset pannaan saman toimialaluokituksen alle”, Pajamäki sanoo.

Osku Pajamäki (sd).

Toiseksi eniten ”poliittisten järjestöjen” koronatukea on saanut Suomen kommunistisen puolueen Uudenmaan piirijärjestö. Järjestö nosti kustannustukia neljällä hakukierroksella yhteensä vajaat 110 000 euroa.

Järjestön puheenjohtaja Arto Viitaniemi kertoo, että koronatukia on haettu Helsinki Paviljonki -tanssilavan korona-ajan kustannuksiin.

Uudenmaan piirijärjestö rakensi tanssivalan talkoovoimin Vantaalle vuonna 1965 ja järjestö omistaa sen edelleen.

”Palkkakuluja, kiinteistön siivousta, vuokrakuluja ja niin edelleen”, Viitaniemi luettelee.

Hänen mukaansa suurin osa Pavin tuottamista rahoista käytetään tanssitoiminnan pyörittämiseen kuten palkkoihin ja bändipalkkioihin.

”Ja sitten omistaja eli Skp:n piirijärjestö saa oman osuutensa Pavin toiminnasta. Rahaa on käytetty vaalikausina piirijärjestön poliittiseen toimintaan.”

Valtiokonttori myönsi 109 000 euroa Suomen Kommunistisen Puolueen Uudenmaan piirijärjestölle, joka omistaa Helsinki Pavin tanssilavan Vantaalla.

Myös puolueiden oheisjärjestöt ovat hakeneet ja nostaneet yritysten koronatukia. Nämä järjestöt ovat ottaneet etäisyyttä päivänpolitiikkaan, mutta kuuluvat laajasti ottaen puolueperheisiin.

Keskustan perustama, sääntöjensä mukaan sitoutumaton Eläkeliitto on saanut koronatukea 460 500 euroa. Valtiokonttori on myöntänyt aatteelliselle yhdistykselle kustannustukia, jotka yhdistyksen mukaan on käytetty Salossa suljettuna olleen lomakeskuksen kustannuksiin.

Eläkeliiton tarkoituksena on muun muassa eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen edistäminen.

Keskustan lähipiiriin kuuluva Huoltoliitto on saanut tukea noin 340 000 euroa. Helsinkiin rekisteröidyn aatteellisen yhdistyksen koronatuki koostuu Valtiokonttorin myöntämistä kustannustuista sekä Ely-keskuksen korvauksista ravitsemisalan yrityksille.

Huoltoliitto harjoittaa liiketoimintaa omistamassaan Kylpylähotelli Kunnonpaikassa. Siilinjärveläinen hotelli oli koronan takia kiinni yli kaksi kuukautta.

Keskustan lähipiiriin kuuluva Huoltoliitto sai koronatukea 339 000 euroa. Liitto pitää yllä Kunnonpaikka-kylpylää Siilinjärvellä.

Huoltoliitto on luottamushenkilöidensä ja jäsenjärjestöjänsä kautta sidoksissa keskustaan. Liiton hallituksessa istuu muun muassa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk) erityisavustaja Lasse Kontiola (kesk).

Huoltoliiton jäsenjärjestöjä ovat muun muassa Suomen Keskusta, Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Maaseudun Säätiö, Suomen Keskustanaiset ja Suomen Keskustanuoret.

Yritysten koronatukia ovat saaneet hieman yllättäen myös seurakunnat ja muut uskonnolliset järjestöt. Tukea haki nelisenkymmentä uskonnollista yhteenliittymää, jotka saivat yhteensä 1 780 000 euroa.

Valtiokonttori myönsi koronatukea yritysten lisäksi yhdistyksille ja säätiöille, mutta vain liiketoimintaan.

Mittavin uskonnollisen yhteisön koronatuki on mennyt Lahteen. Viiden seurakunnan muodostama Lahden seurakuntayhtymä haki elokuussa 2020 kustannustukia Valtiokonttorista ja sai sitä puoli miljoonaa euroa.

HS:n aineistosta ei löydy muita evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia.

Tuloslaskelman ja tilinpäätöksen perusteella Lahden seurakuntayhtymä ei olisi koronatukia tarvinnut. Alueen viisi seurakuntaa kasvattivat koronatuen avulla voittoaan vuonna 2020.

”Kokonaistalouden kannalta kyllä näin. Mutta tämä hakemus kohdistui erityisesti leirikeskuksiin, kahvilaan ja monitoimikeskukseen, joita emme voineet vuokrata ulkopuolisille eikä niiden palveluja voinut myydä”, sanoo Lahden seurakuntien hallintojohtaja Pasi Mäkelä.

Mäkelän mukaan leirikeskusten ja kahviloiden kiinteitä kuluja olivat sähkö ja muu energia, vesi ja henkilöstön palkat huhti- ja toukokuussa 2020.

Lahden seurakuntayhtymän koronatuki kasvoi puoleen miljoonaan euroon 2020, koska yhtenä laskuperusteena tuelle olivat palkkakulut.

Palkkakustannukset puolestaan olivat mittavia, koska hakemuksessa oli mukana koko seurakuntayhtymän palkkakulut eikä vain liiketoimintaan liittyvät palkat, hallintojohtaja Mäkelä selvittää.

Tukia tuli lopulta esimerkiksi kirkkoherrojen ja pappien laskennallisten palkkojen perusteella, vaikka heidän kulunsa eivät rasittaneet leirikeskuksia, kahvilaa ja monitoimikeskusta.

”Hakemuksen palkkamäärät tulivat Valtiokonttorille suoraan tulorekisterin järjestelmästä. Tarkistimme vielä jälkikäteen Valtiokonttorista, että tämä meni oikein”, Mäkelä sanoo.

Lahden seurakuntayhtymä sai koronatukea 530 000 euroa. Kuvassa Alvar Aallon suunnittelema Lahden Ristinkirkko.

Seurakuntayhtymä lopulta kaksinkertaisti ylijäämänsä edellisvuoden 1,5 miljoonasta eurosta yli kolmeen miljoonaan euroon.

Ylijäämästä huolimatta Lahden seurakuntayhtymä haki kesäkuussa 2021 lisää koronatukea ja sai sitä vielä vajaat 30 000 euroa.

”Haimme sitten koronatukea uudestaan, koska edelleen tätä koronasulkua oli 2021. Saimme sitten sen pienemmän summan”, Mäkelä selvittää.

Todellista tarvetta tukisummalle ei näytä olleen. Keskustelitteko missään vaiheessa seurakuntayhtymässä, että tätä yli puolta miljoonaa euroa voisi palauttaa?

”Ei sitä kukaan ole ehdottanut palautettavaksi. Sitä pidettiin hyvänä, että ymmärrettiin hakea vaikeassa tilanteessa, miltä se silloin näytti”, Mäkelä sanoo.

Kansan Raamattuseura omistaa Vivamon loma- ja kurssikeskuksen Lohjalla.

Satojentuhansien eurojen koronatuen on saanut Kansan Raamattuseura, joka toimii evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Kansan Raamattuseuran säätiö Lohjalla nosti koronatukia 393 000 euroa.

Kansan Raamattuseura on luterilaisen kirkon piirissä toimiva säätiö, joka syntyi sota-ajan herätysten seurauksena vuonna 1945.

Raamattuseuran koronatuet ovat Valtiokonttorin maksamia kustannustukia yhteensä viideltä hakukierrokselta. Raamattuseura omistaa suurehkon Vivamon loma- ja kurssikeskuksen Lohjalla.

Suomessa syntynyt herätysliike Suomen Vapaakirkko on puolestaan saanut koronatukia 330 000 euroa. Valtiokonttori on maksanut ne yhteensä neljältä eri hakukierrokselta.

Tampereen Vapaakirkolla Puutarhakadulla oli ruokajakelu jouluaattona 2020. Suomen Vapaakirkko sai yrityksille suunnattua koronatukea 330 000 euroa.

Kymmenet rauhanyhdistykset eri puolilla Suomea ovat saaneet yhteensä noin 220 000 euroa kustannustuet koronan vuoksi. Rauhanyhdistykset ovat vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen paikallisorganisaatioita.

Seurakuntiin tai muihin uskonnollisiin järjestöihin Valtiokonttori luokittelee tukilistauksissaan myös Lasten ja nuorten keskuksen. Keskus sai yhteensä 214 000 euroa viidellä eri hakukierroksella.

Lasten ja nuorten keskus on noin 300 evankelis-luterilaisen seurakunnan aatteellinen yhdistys Suomessa. Suomen valtakirkon piiriin kuuluva Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys taas nosti 86 000 euron koronatuen.

Yhtiöiden ja yhteisöjen kotipaikat ja toimialat on haettu Patentti- ja rekisterihallituksen järjestelmästä kesäkuussa 2022. Jos tietoja ei ole ollut saatavissa, on käytetty tuen myöntäjien antamia tietoja.

HS:n selvityksen koronatuista ei ole vähennetty summaa, jonka Business Finland mahdollisesti on perinyt takaisin. Takaisin perittiin vajaat kuusi miljoonaa euroa eli hyvin pieni osa myönnetyistä tuista.

Takaisinperintään ei liity automaattisesti väärinkäytöksiä, vaan yritys on saattanut alun perin arvioida tuetun projektin kustannukset toteutuneita suuremmiksi. Kun yritys on ilmoittanut todelliset kulut, Business Finland on perinyt tukia takaisin.

HS kertoi tiistaina, että poliisi epäilee järjestäytyneen rikollisuuden huijanneen koronatukia Suomessa. Verohallinto tiedotti tiistaina löytäneensä satojen tuensaajien taustalta talousrikoksista tuomittuja henkilöitä.

Herättikö juttu ajatuksia? Lähetä palautetta tai juttuvinkki: tuomo.pietilainen@hs.fi

Oikaisu 16.6.2022 kello 11.10,11.20, 12.04: Jutussa kirjoitettiin aiemmin, että Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys kuuluu Suomen valtakirkkoon. Lähetys toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä, mutta se on hallinnollisesti itsenäinen. Kirjoitukseen lisätty tieto siitä, että joissain harvinaisissa tapauksissa tuen saanut ei ole nostanut tukea. Lisätty tieto, että selvityksessä on kyse nimenomaan yrityksille myönnetystä tuesta. Esimerkiksi Sokotel kertoo palauttaneensa saamastaan koronatuesta 584 000 euroa vuoden 2021 alkupuolella.

Oikaisu 20.6.2022 kello 12.20: Hakukoneessa oli alunperin virheellinen tieto, jonka mukaan LM-Suomiset Oy on saanut 70 000 euroa koronatukea. Koronatuki on oikeasti mennyt UrjalaWood Oy:lle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita