Rohkea johtaja­nimitys lopettaa finanssialan paapomisen – valvojan on aika ryhdistäytyä

Finanssivalvonta on keskittynyt liikaa siihen, että se säilyttää valvottavien luottamuksen. Nyt on syytä tavoitella sitä, että kansalaiset luottavat Finanssivalvontaan, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen.

Finanssivalvonnan uusi johtaja Tero Kurenmaa ja Fivaa 2009-2022 johtanut Anneli Tuominen.

3.6. 16:01

Lounaskahvit läikähtelivät rinnuksille monissa johtajakabineteissa, kun Finanssivalvonta (Fiva) julkaisi uuden johtajanimityksensä perjantaina. Pankkien, eläkeyhtiöiden ja pörssin uusi päävalvoja ei olekaan johtajien entinen kollega ja ekonomi, vaan keskusrikospoliisin entinen apulaispäällikkö ja oikeustieteen tohtori.

Tero Kurenmaa, 56, on hankkinut niin pitkän johtajakokemuksen ja hyvän muodollisen koulutuksen, että valvottavat tuskin kehtaavat häntä äänekkäästi arvostella. Väitöskirja on syntynyt sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, jonka estäminen on yksi Fivan keskeisiä tehtäviä.

Taustajupinaa finanssialan johtajistosta kuuluu vielä pitkään, mutta se on valvojan tehtävässä luottamuslause.

Finanssivalvonta sai takavuosina kyseenalaista mainetta, kun se salasi julkisia asiakirjoja laittomasti. Hallinto-oikeuden mukaan Fiva ei voinut salata sähköposteja sillä perusteella, että sen luottamussuhde valvottaviin vaarantuu.

Fiva myös varoitteli valvottaviaan tulevista journalistisista julkistuksista.

Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus huomauttivat Fivalle, että sillä on lakiin perustuva oikeus saada valvontaan tarvittavat tiedot. Valvova viranomainen ei toimi pörssiyhtiöiden tai eläkeyhtiöiden hyväntahtoisuuden tai luottamuksen varassa, vaan yhteiskunnan säätämien lakien voimalla.

Uusi johtaja Tero Kurenmaa osaa ja uskaltaa varmasti käyttää kaikki ne oikeudet, joita Finanssivalvonnalle lain mukaan kuuluu. Valvontatoimet eivät ole valvottajien kannalta aina mieluisia, mikä on keskusrikospoliisin työstä tuttua.

Finanssivalvonnan oikea ote on alkanut näkyä jo työeläkeyhtiöiden valvonnassa. Seuraavaksi on toivottavasti vuorossa muu finanssiala.

Uudella johtajalla riittänee entistä johtajaa enemmän aikaa Finanssivalvonnan omiin asioihin ja johtamiseen. Väistyvä pitkäaikainen johtaja Anneli Tuominen, 67, viihtyi lopulta paremmin Euroopassa kuin Suomessa, mikä johti sekavuuteen muun muassa rahanpesun torjunnassa.

Tuominen siirtyy kesällä töihin Euroopan keskuspankkiin.

Finanssivalvonnan uudeksi johtajaksi oli lopulta 14 hakijaa, joista neljä pääsi loppusuoralle.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Finanssivalvonnan johtokunta pohti lopulta valintaa Kurenmaan ja Leena Mörttisen välillä. Mörttinen on valtiovarainministeriön rahamarkkinaosastoa johtava alivaltiosihteeri.

Muun muassa Nordeassa aikoinaan työskennellyt Mörttinen olisi ollut perinteisempi valinta finanssivalvojan johtajaksi, jolle tärkeää on myös vahva rahoitusjärjestelmän vakauden tuntemus. Uusi johtaja valitaan viiden vuoden määräajaksi, mutta jatkomahdollisuudet seuraavaan kauteen ovat hyvät.

Fivan johtokunta päätyi lopulta pitkän poliisitaustan hankkineeseen ehdokkaaseen. Se oli selvä linjaus muutoksen puolesta: Finanssivalvojan on aika lopettaa valvottavien paapominen ja ryhdistäytyä.

Lue lisää: Poliisitaustainen Tero Kurenmaa valittiin Suomen pankkien ja pörssin uudeksi päävalvojaksi

Lue lisää: Finanssivalvonnan johtaja vaihtuu etuajassa – tehtävä hakuun mahdollisesti jo alkuvuodesta

Lue lisää: Finanssi­­valvonnan oma hallinto petti: unohti laskuttaa valvomiltaan yrityksiltä 111 000 euroa

Lue lisää: Finanssi­valvonnan johto selvitti pankki­valtuustolle rahanpesun torjunnan jämähtämistä – ”Korjausliikkeet on tehty”, Antti Lindtman kertoo lupauksista