Ydinjätteen uusiokäyttö ratkaisisi maailman energia­kriisin lopullisesti – nyt professori kertoo, miksi ihmis­kunta ei ole vielä keinoon tarttunut

Ydinjätteen hyödyntäminen olisi Suomessakin mahdollista, mutta se vaatisi paljon uutta sääntelyä sekä suuria investointeja, sanoo professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta.

Suomessa ydinjätettä syntyy pääasiassa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla. Kuvassa Fortumin ydinvoimala Loviisassa.

12.6. 2:00 | Päivitetty 12.6. 18:43

YdinjätE sisältää valtavan määrän energiaa, ja sen hyödyntäminen voisi olla yksi ratkaisu fossiilisista polttoaineista irtautumiseen.

Ydinjätteessä on niin paljon energiaa, että sillä voitaisiin kuitata koko Yhdysvaltojen energiantarve sadan vuoden ajaksi, arvioi hiljattain talousuutiskanava CNBC:n haastattelema asiantuntija Jess Gehin Idahon kansallisesta laboratoriosta. Hänen mukaansa ydinvoimaloissa hyödynnetään vain noin puoli prosenttia kaikesta siitä energiasta, jota luonnonuraani sisältää.

Teknologia ydinjätteen sisältämän energian valjastamiseksi on kehitetty jo vuosikymmeniä sitten, 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Sitä ei kuitenkaan ole koskaan hyödynnetty laajemmassa mittakaavassa ensisijaisesti taloudellisista ja poliittisista syistä.

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä ydinjätteen hyödyntämistä energialähteenä kannattaisi kuitenkin pitkän tähtäimen aikavälillä harkita Suomessakin, sanoo ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta.

”En näe, että edes keskipitkällä tähtäimellä Suomessa tällaiseen ollaan ryhtymässä. Pidemmällä tähtäimellä kannattaa kuitenkin pyrkiä tätä kohti eikä jättää ilmastokriisin edessä niin sanotusti mitään kortteja kääntämättä.”

Ydinenergian käytössä ja ydinasetuotannossa syntyy suuria määriä radioaktiivisia jätteitä, joita kutsutaan alkuperänsä mukaan ydinjätteiksi. Suomessa ydinjätettä syntyy pääasiassa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla sekä aiemmin pieniä määriä myös Otaniemen tutkimusreaktorissa, joka on jo poistettu käytöstä.

Ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta.

Hyvärisen mukaan olemassa olevilla teknologioilla luonnonuraanin hankalasti halkeavasta osasta voidaan tehdä helposti halkeavaa, jolloin sitä voidaan hyödyntää polttoaineena.

Menetelmän tekninen termi on jälleen­käsittely, joka käytännössä tarkoittaa, että hyvin radioaktiivista käytettyä polttoainetta liuotetaan happoihin ja siitä erotellaan käyttökelpoinen uraani ja plutonium. Jälleenkäsittely ei poista loppusijoituksen tarvetta kokonaan, vaikka se pienentääkin jätemäärän tilavuutta.

Teknologiaa ei kuitenkaan laajemmassa mittakaavassa hyödynnetä juuri muualla kuin Venäjällä, eikä esimerkiksi Suomessa vastaavaa tekniikkaa ole käytössä.

”Teknisesti tämä olisi ihan tehtävissä oleva juttu, sillä käytetyn ydinpolttoaineen seassa on edelleen käyttökelpoista tavaraa. Oma kysymyksensä sitten on, mitä tämä tulisi maksamaan”, Hyvärinen sanoo.

Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksen rakentaminen ei ole teknis-taloudellisesti kannattavaa, kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla. Käytettyä ydinpolttoainetta ei myöskään voi viedä ulkomaille jälleenkäsiteltäväksi, sillä ydinjätteen kuljetus ulkomaille on kielletty Suomen ydinenergialaissa.

Sen sijaan LUT-yliopistossa suunnitellaan parhaillaan lämmitys­reaktoreita, jotka toimisivat samoilla polttoaineilla kuin nykyiset, sähköä tuottavat voimalaitokset. Hyvärisen mukaan tämän ratkaisun etuna olisi se, että teknologia voitaisiin kaupallistaa paljon nopeammin, jopa 5–10 vuoden kuluessa.

Ydinjätettä hyödyntävän reaktorin rakentaminen olisi paljon pidempi projekti, joka tulisi varsinkin isommassa mittakaavassa maksamaan paljon. Ranskassa tätä on testattu, mikä on Hyvärisen mukaan leikannut Ranskan luonnonuraanin tarvetta noin puoleen aiemmasta.

”Jälleenkäsittely on kuitenkin aika vaativaa puuhaa, ja Ranskassakin on 50 ydinreaktoria mutta vain yksi jätteenkäsittelylaitos.”

”Maapallolta löytyvät uraanivarat riittäisivät kymmeniksituhansiksi vuosiksi, kun ne nyt riittävät muutamaksi sadaksi.”

Ydinjätteen hyödyntäminen voisi parhaimmillaan jopa 60–80-kertaistaa luonnonuraanista saadun energiamäärän, mikä tekisi ydinvoimasta käytännössä luonnonuraanin saatavuudesta riippumatonta ja ekologisesti kestävää, Hyvärinen kertoo.

”Maapallolta löytyvät uraanivarat riittäisivät kymmeniksituhansiksi vuosiksi, kun ne nyt riittävät muutamaksi sadaksi.”

Ydinjätteen hyödyntäminen vaatisi kuitenkin Suomessa paljon uudelleenajattelua esimerkiksi sen suhteen, kuka reaktorit omistaisi, miten niitä säädeltäisiin ja millainen osa niillä olisi energiajärjestelmässämme.

Toistaiseksi ydinjätteen energiaa hyödyntävää teknologiaa ei ole kaupallisessa mittakaavassa saatavilla, mutta esimerkiksi yhdysvaltalaiset startup-yhtiöt Oklo ja Terrapower sekä energiajätti Westinghouse työstävät sellaista parhaillaan.

”Käytetyt ydinpolttoaineet eivät häviä mihinkään, ne ovat tallessa ja saatavilla. Jos tällainen teknologia tulee isommissa maissa kilpailukykyiseksi, voidaan se ostaa Suomeenkin”, Hyvärinen toteaa.

Suomessa käytetty ydinpolttoaine haudataan nykyisin peruskallioon. Suomessa kertyy ydinjätteitä Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilta sekä Otaniemen tutkimusreaktorilta.

Säteilyturvakeskus valvoo ydinjätehuollon turvallisuutta. Jätteen loppusijoituksesta vastaava Posiva-yhtiö jätti valtioneuvostolle käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksen joulukuun lopussa.

Säteilyturvakeskus aloitti käyttölupahakemuksen tarkastamisen toukokuun puolivälin jälkeen.

Posiva hakee käyttölupaa käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseksi noin 430 metrin syvyyteen Eurajoen peruskallioon louhittuun onkaloon. Aiemmin on kerrottu, että onkaloon on suunniteltu mahtuvaksi Olkiluodon kolmen ja Loviisan kahden reaktorin koko käyttöiän aikana syntyvä ydinjäte, eli noin 6 500 tonnia uraania.

Lue lisää: Posiva haluaa haudata 6 500 tonnia ydinjätettä Suomen perus­kallioon – Viranomainen aloitti hakemuksen käsittelyn

Oikaisu 12.6.2022 kello 18.43: Korjattu LUT-yliopiston nimen kirjoitusasua. Jutussa käytettiin aiemmin nimeä Lappeenrannan yliopisto.

Oikaisu 12.6.2022 kello 8.38: Täsmennetty, että Otaniemen tutkimusreaktori on poistettu käytöstä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita