YIT myi Venäjä-bisneksensä, ostajan taustalta paljastui pakotteiden kohteena oleva oligarkki

Monet länsiyhtiöt myyvät pakon edessä Venäjä-omistuksiaan pilkkahintaan oligarkeille, jotka ovat välttäneet EU:n pakotelistauksen. YIT kertoo aloittaneensa ostajan etsimisen jo ennen Ukrainan sotaa.

Rakennustyöntekijöitä YIT:n työmaalla Jekaterinburgissa toukokuussa 2015.

8.6. 12:51

Suomalainen rakennusyhtiö YIT sai viime viikolla päätökseen kaupan, jolla sen kaikki Venäjä-toiminnot siirtyivät venäläiselle Etalon-yhtiölle.

50 miljoonan euron kauppahinnalla Etalon sai haltuunsa 19 eri valmiusvaiheessa olevaa rakennuskohdetta eri puolilta Venäjää. Niiden yhteispinta-ala on yli 600 000 neliötä.

YIT joutuu tekemään kaupan vuoksi 150 miljoonan euron alaskirjauksen. Venäjän toimintojen myynti toteutui siis huomattavaan alihintaan niiden tasearvoon nähden.

Joutuiko YIT myymään omistuksensa pakkoraossa alihintaan, toimitusjohtaja Markku Moilanen?

”Me emme avaa noita tässä yhteydessä sen kummemmin, sillä olemme pörssifirma. Kaikki kaupan ehdot kuitenkin täyttyivät.”

YIT Uralstroin rakentama asuintalo Jekaterinburgissa Venäjällä.

Etalon on yksi Venäjän suurimmista asuntoja rakentavista yrityksistä.

Konsernin emoyhtiö on monen venäläisyrityksen tapaan rekisteröity eurooppalaisena veroparatiisina pidetylle Kyprokselle.

Lontoon pörssissä noteeratun Etalonin suurin omistaja noin 30 prosentin osuudella on venäläinen monialayhtiö AFK Sistema.

Sisteman taustalta taas löytyy miljardööri Vladimir Jevtušenkov, 73, yksi Neuvostoliiton romahduksen jälkeen jättiomaisuuden liike-elämässä tehneistä venäläisistä.

Hän on toistaiseksi välttänyt EU-pakotteet, mutta joutunut Britannian ja Australian pakotelistoille.

Huhtikuussa Financial Times -lehti luonnehti Ukrainan sodan vuoksi Venäjältä vetäytyvien länsiyhtiöiden tilannetta ”tanssiksi paholaisen kanssa”. Ostajakandidaatteja on vähän, markkinoilta lähtö tulee kalliiksi ja paluu on epävarma.

Esimerkiksi ranskalainen Société Générale -pankki myi huhtikuussa osuutensa venäläisestä Rosbank-pankista oligarkki Vladimir Potaninille.

Miljardööri Potaninin Norilsk Nickel -yhtiö ei ole joutunut pakotteiden kohteeksi, koska seuraukset voisivat olla vakavat koko maailman taloudelle. Norilsk Nickel on maailman suurimpia palladiumin ja nikkelin tuottajia. Sillä on tehdas myös Suomessa Harjavallassa.

Financial Timesin haastattelemat arvostelijat pitävät Société Généralen Rosbank-kauppaa ”epäeettisenä lahjana” Potaninille.

Vladimir Jevtušenkov kuvattuna Moskovassa maaliskuussa 2016.

YIT:n valtapiiriinsä hankkineen Jevtušenkovin nousukiitoa liike-elämässä edisti se, että hänellä oli hyvin läheiset välit Moskovan kuvernöörinä 1992–2010 toimineeseen, vuonna 2019 kuolleeseen Juri Lužkoviin.

Kun entisen Neuvostoliiton valtionomaisuutta yksityistettiin 1990-luvulla, insinööri Jevtušenkovin Sistema-yhtiö onnistui saamaan omistukseensa muun muassa enemmistön Moskovan puhelinverkkoyhtiöstä ja Moskovan jälleenrakennus- ja kehityspankista.

Sistema omistaa nykyään ison siivun Venäjän suurimmasta teleyhtiöstä MTS:stä. Lisäksi Sistema omistaa sellu- ja paperijätti Segežaa sekä luxemburgilaista East-West United Bank -pankkia.

Jevtušenkov joutui 2010-luvulla ainakin hetkellisesti Venäjän hallinnon epäsuosioon, kun liittovaltion syyttäjänvirasto alkoi tutkia Bašneft-öljy-yhtiön ostoa. Vuonna 2014 Jevtušenkov määrättiin kotiarestiin, mutta lopulta syytteitä ei nostettu.

Huhtikuussa 2022 Jevtušenkov joutui sekä Britannian että Australian pakotelistalle.

Britannian hallitus perusteli omaisuuden jäädyttämistä ja matkustuskieltoa sillä, että Sistemalla on liiketoimintaintressejä Venäjän hallitukselle strategisesti tärkeillä energia-, informaatio- ja viestintäaloilla.

Välittömästi brittipakotteiden asettamisen jälkeen Jevtušenkov luopui määräävästä asemastaan yhtiössä siirtämällä kymmenen prosenttia Sistema-omistuksestaan pojalleen Feliks Jevtušenkoville.

Järjestelyn jälkeen isä-Jevtušenkovin osuus Sistemasta laski 49,2 prosenttiin ja pojan omistusosuus nousi 15,2 prosenttiin.

YIT Oyj:n toimitusjohtaja Markku Moilanen

YIT tiedotti kaupan jälkeen, että sen Venäjän liiketoiminnot olivat ”Ukrainan kriisin myötä kohdanneet ennennäkemättömiä haasteita”, ja myynti antoi mahdollisuuden nopeaan, kontrolloituun ja kokonaisvaltaiseen lähtöön Venäjältä.

Toimitusjohtaja Moilanen sanoo, ettei yhtiön Venäjä-toimintojen myynti tapahtunut pakkoraossa sodan vuoksi, vaan prosessi alkoi jo viime vuoden puolella.

”Venäjän-bisnes on tehnyt hyvää tulosta, mutta 2019 Venäjän lainsäädäntö muuttui”, hän sanoo.

Lakimuutos velvoittaa rakennusyhtiöt tallettamaan rakennushankkeiden myyntituotot niin sanotulle escrow-sulkutilille. Sieltä varat saa nostaa vasta, kun rakennuskohde on luovutuskunnossa. Tämä hidastaa Moilasen mukaan merkittävästi pääomien kiertoa.

”Päädyimme myymiseen, koska yhtiö voi hyödyntää vapautuvia pääomia maissa, joissa YIT:llä on kasvua, kuten Suomessa ja keskisessä Itä-Euroopassa.”

Kaupanteossa YIT:tä auttoi tilintarkastus- ja lakipalveluyhtiö KPMG, joka löysi useita venäläisiä ostajaehdokkaita.

Moilasen mukaan ostajayrityksiin liittyvä riskien ja vastuiden tarkastus (due diligence) oli ehditty tehdä jo ennen sodan syttymistä. Hänen mukaansa YIT kävi tarkasti läpi ostajaehdokkaiden taustat ja omistukset.

”Olimme sillä tavalla onnekkaassa asemassa, että olimme jo pitkällä prosessissa ja meillä oli useita ostajakandidaatteja. Jos olisimme lähteneet nollasta, tilanne olisi varmasti ollut vaikeampi.”

YIT:n noin 2000 venäläistä työntekijää olivat Moilasen mukaan tyytyväisiä, että ostaja oli hyvämaineisena pidetty Etalon.

Entä oliko arveluttavaa, että Jevtušenkov on Australian ja Britannian pakotelistalla ja teki perheen sisäisiä omistusjärjestelyjä lisäpakotteiden pelossa?

”Tässä on tapahtunut matkan varrella paljon. Keskityimme siihen, että firma tai sen omistajat eivät ole EU:n pakotelistalla. Emme halua emmekä voi tehdä kauppaa henkilön kanssa, joka on EU:n pakotelistalla.”

Moilanen arvioi, että monen venäläisen yrityksen takana on oligarkkeja, eikä ole helppoa selvittää, kuinka he ovat omaisuutensa hankkineet.

”Venäjän liiketoimintaympäristössä olemme niin puhtain paperein liikkeellä kuin mahdollista.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita