Miehen kanssa avioitunut kertoi joutuneensa lähtemään Ilmariselta – yli neljännes hlbti-vähemmistöihin kuuluvista kertoi tutkimuksessa, ettei ole omana itsenään työ­paikalla

Syrjintäperusteita ovat lain mukaan seksuaalisen suuntautumisen lisäksi esimerkiksi ikä, alkuperä, uskonto, terveydentila tai vammaisuus. Näihin perustuva loukkaava puhe tai toiseuttava kohtelu voi olla syrjintää.

Kesäkuussa vietetään Pride-kuukautta, jolloin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyviä teemoja pidetään erityisesti esillä myös yrityksissä. Kuva Pride-juhlasta vuodelta 2016.

7.6. 17:18 | Päivitetty 7.6. 18:25

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kohdistuva syrjintä työpaikoilla näyttää olevan aliraportoitu ongelma Suomessa, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.

”Tutkimuksista tiedetään, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää eri elämän alueilla vähän eri tavoin, myös työelämässä”, Stenman kertoo.

Stenmanin mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun luukulle tulee vain vähän tapauksia, jotka liittyvät työpaikoilla tapahtuvaan, seksuaalisen suuntautumisen pohjalta tapahtuvaan syrjintään.

Työelämässä tapahtuva syrjintä nousi nyt keskusteluun, koska Ilmarisella työskennellyt Toni Varis kertoi hänen työsuhteensa purkamisesta koeajan toiseksi viimeisenä päivänä. Varis uskoo, että taustalla on hänen seksuaalinen suuntautumisensa, koska esihenkilö oli kommentoinut asiaa ja työsuhde purettiin sen jälkeen, kun hän kertoi avioliitostaan miehensä kanssa.

Ilmarinen kiistää työsuhteen purkamisen olevan perusteeton, ja selvitykset esihenkilön mahdollisesta asiattomasta käytöksestä on aloitettu.

”On tärkeää, että esiin nousee tapauksia, jotka kertovat sateenkaari-ihmisten syrjinnästä, koska me tiedämme, että se on arkipäiväistä”, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo sanoo.

Vuonna 2020 julkaistun EU:n perusoikeusviraston kyselyn vastaajista 14 prosenttia hlbti-vähemmistöihin kuuluvista oli kokenut syrjintää työelämässä kuluneen vuoden aikana.

”Suomalaisista vastaajista yli 25 prosenttia kertoi, ettei ole omana itsenään työpaikalla. Valtaosa kertoo olevansa valikoivasti avoimia”, Tarjamo sanoo.

Taustalla on usein syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun pelko.

Syrjintä työpaikalla voi olla epäasiallista kommentointia tai epätasa-arvoista kohtelua esimerkiksi työvuorojen jaossa. Tarjamo sanoo, että usein syrjintä todentuu vaikeasti kuvattavana kokemuksena siitä, että ei tule kohdatuksi samalla tavalla kuin muut. Kun asiasta kertoo jollekin, syrjintä on helpompi havaita.

Tarjamon mukaan Suomessa on jo suhteellisen hyvää lainsäädäntöä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kuitenkin vain hyvin harva ilmoittaa viranomaisille työpaikalla kokemastaan syrjinnästä.

”Systeemi ei toimi niille, jotka ovat kokeneet syrjintää”, Tarjamo sanoo.

Työelämässä tapahtuvaa syrjintää valvovat Suomessa nykyisin aluehallintovirastot. Stenmanin mukaan seksuaalinen suuntautuminen ei juuri näy aveille tulevien syrjintätapausten taustalla.

Sekä Stenman että Tarjamo näkevät, että yhdenvertaisuuslain uudistuksen yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutetulle olisi hyvä antaa laajemmat valtuudet puuttua syrjintään työelämässä, koska se on muiden tehtäviensä vuoksi hyvin perillä aiheesta.

Rikoslain mukaan työsyrjintärikoksen tunnusmerkit täyttyvät silloin, jos työnantaja tai tämän edustaja asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan syrjintäperusteen pohjalta työpaikan ilmoittamisen, työntekijän valinnan tai työsuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä.

”Rekrytointivaihe on yksi kriittinen vaihe. Vaikka henkilön yksityiselämä ei työnantajalle kuulu, rekrytointivaiheessa voi tapahtua tällaista. Rekrytointisyrjintää valvotaan vähän ja oikeustapauksia on hyvin vähän”, Stenman sanoo.

Syrjintäperusteita ovat lain mukaan seksuaalisen suuntautumisen lisäksi esimerkiksi ikä, alkuperä, uskonto, terveydentila tai vammaisuus. Näihin perustuva loukkaava puhe tai toiseuttava kohtelu voi olla syrjintää.

”Syrjintää on se, että henkilö asetetaan epäedulliseen asemaan jonkin syrjintäperusteen pohjalta”, Stenman selventää.

Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja Ilmarisen kokoisella työnantajalla täytyy olla suunnitelma toimenpiteistä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään.

”Yhdenvertaisuuden edistäminen on vielä aktiivisempi velvoite kuin se, että ei syrjitä. Työnantajalla on velvollisuus puuttua, jos työkaverit syrjivät kollegaansa. Työnantajan edustajana esihenkilöllä on mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisen tilanteeseen”, Stenman sanoo.

Työpaikoissa on eroja mitä tulee yhdenvertaisuuteen. Tarjamo sanoo, että osassa työpaikoista ja -yhteisöistä tehdään jo paljon töitä yhdenvertaisuuden eteen. Kaikkialla laintasoinen velvoite vaalia yhdenvertaisuutta ei kuitenkaan toteudu.

”Meillä on Suomessa yleinen illuusio siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia, koska laki sanoo niin”, Tarjamo sanoo.

Tarjamon mukaan työpaikan yhdenvertaisuustyössä tulisi huomioida paremmin niitä ryhmiä, joihin syrjintää kohdistuu yhteiskunnassa ja pohtia käytännön toimia, joilla näiden näkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta työpaikalla voitaisiin edistää. Tarjamo korostaa myös johdon sitoutumista yhdenvertaisuuteen ja esihenkilöille tarjottavan koulutuksen lisäämistä.

”On tärkeää sanallistaa esimerkiksi se, että työyhteisössä on sateenkaari-ihmisiä ja tarkastella muun muassa mahdollisia heteronormatiivisia tai sukupuolitettuja käytäntöjä ja organisaation käyttämää kieltä siltä kannalta, jättääkö se sateenkaari-ihmisiä ulkopuolelle.”

Jos työntekijä epäilee työpaikallaan syrjintää, hän voi olla yhteydessä luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Kun työsuhde on jo purettu, asiaan voi olla vaikea puuttua, yhdenvertaisuusvaltuutettu Stenman sanoo. Silloin tulee olla suoraan yhteydessä viranomaiseen, eli tässä tapauksessa aluehallintovirastoon.

Oikaisu 7.6. kello 18.25: Jutun otsikossa luki aiemmin virheellisesti, että yli neljännes suomalaisista pelkää tutkimuksen mukaan syrjintää työ­paikalla seksuaalisuutensa takia. Kyselyn kaikki vastaajat olivat kuitenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, ja kysymys koski omana itsenään työpaikalla olemista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita