Finnairin tulevaisuus näyttää julmalta, vaikka lennot lisääntyvät

HS:n tietojen mukaan valtio ei ainakaan vielä suunnittele lisärahoituksen antamista Finnairille, vaikka yhtiön strategia on pirstaleina Venäjän hyökkäyssodan takia, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka.

Finnairin on pakko muuttaa strategiaansa, vaikka lentojen määrä on lisääntynyt merkittävästi koronapandemian synkimmistä ajoista.

10.6. 2:00 | Päivitetty 10.6. 6:49

Monet viime viikkoina lomalle lähteneet suomalaiset ovat kokeneet, kuinka Helsinki-Vantaan lentokentällä on jopa ruuhkaa ja koneet ovat täynnä matkustajia.

Voisi kuvitella, että korona-aikana kovasti kärsinyt Finnair olisi nyt turvassa.

Näin ei ole, vaan yhtiön tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. Yhtiön on pakko muuttaa strategiaansa, vaikka lentojen määrä on lisääntynyt merkittävästi koronapandemian synkimmistä ajoista.

Yhtiön kassassa oli huhtikuun lopulla vielä 1,2 miljardia euroa rahaa, eikä sen taloudellinen tilanne ole vielä aivan yhtä hirveä kuin monella sen kilpailijalla.

Finnairin ydinongelma on, että yhtiön pitkään rakentama strategia on pirstaleina.

Huhtikuun lopulla julkaistussa osavuosi­katsauksessa yhtiöllä olikin niin paljon hyvää kerrottavaa, että synkemmät näkymät peittyivät niiden alle.

Yhtiön koneiden täyttöaste on kasvanut huomattavasti hiihtolomista lähtien erityisesti Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Aasian reiteillä. Varauksien määrä on joiltain osin jopa ylittänyt pandemiaa edeltäneet tasot.

Rahteja yhtiö lensi kiitettävästi ja niiden hinnat nousivat, mikä mahdollisti pidempien reittien järjestämisen kasvaneista kuluista huolimatta.

Seuraavan vuosineljänneksen tappion arvellaan pienenevän. Se on kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä, jolloin tappio oli 65 miljoonaa euroa.

Tilanne näyttää pintapuolisesti katsottuna olevan menossa siis parempaan päin, mutta totuus ei ole näin valoisa.

Finnairin ydinongelma on, että yhtiön pitkään rakentama strategia on pirstaleina Venäjän hyökkäyssodan jälkeen asetetun Venäjän ylilentokiellon takia.

Finnair on jo vuosikausia laskenut sen varaan, että Pohjois-Aasian lentojen suhteen Helsinki on maapallolla oivassa paikassa. Kiinan, Japanin ja Korean keskeisiin kaupunkeihin on Helsingistä Euroopan lyhin matka. Japani on ollut Finnairin suurin markkina Suomen jälkeen.

Nyt Finnairin pitää kiertää Venäjä eli lentää vielä pidempään kuin moni Euroopan maista lähtevä kone.

Lue lisää: Venäjän hyökkäys muutti ”dramaattisesti” Finnairin toimintaa, Ponsse kärsii sodasta – Näin Suomen pörssiyritykset kertovat sodan vaikutuksista

Koronapandemia iski yhtiöön hirveällä voimalla, mutta koronakriisin odotettiin olevan väliaikainen tila, josta yhtiö voi palata vanhaan strategiaansa ja jatkaa jonkin ajan kuluttua terveenä yhtiönä.

Tämän takia Venäjän helmikuussa tekemä hyökkäys Ukrainaan voi olla yhtiölle pidemmän päälle kohtalokkaampi kuin koronapandemia, joka hävitti suuren osan matkustajista vain väliaikaisesti.

Ei ole merkkejä, että entisen strategian palasista voi pitkään aikaan rakentaa terveellä pohjalla toimivaa yhtiötä.

Finnairin toinen iso ongelma on polttoaine.

Vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan Finnairille elintärkeät Aasian-reitit pidentyivät esimerkiksi Japanin ja Korean osalta 40 prosenttia, kun yhtiö joutuu kiertämään Venäjän.

Tämä tarkoittaa merkittävästi lisää polttoaine-, henkilöstö- ja navigointikustannuksia. Lentojen määrä on hyvin pieni verrattuna aiottuun.

Yhtiön alkuvuoden vertailukelpoinen liiketappio oli 133 miljoonaa euroa, josta jopa 51 miljoonaa euroa selittyi huomattavasti nousseista polttoaine­kustannuksista.

Finnairin kustannuksista polttoaineiden osuus on nyt 55 prosenttia, kun vielä joulukuussa se oli hieman alle 30 prosenttia.

Lue lisää: Finnair teki tappiota lähes 133 miljoonaa euroa

Finnairin – kuten myös monen muun eurooppalaisen lentoyhtiön – on aika vaikea kilpailla tulevaisuudessa esimerkiksi kiinalaisten lentoyhtiöiden kanssa, sillä ne voivat edelleen lentää Venäjän yli.

Lähtöaula Helsinki-Vantaan lentoasemalla Vantaalla 22. maaliskuuta 2022.

Ongelma koskee myös valtavaksi kasvanutta Helsinki-Vantaan lentokenttää, jonka koko idea on olla yhdysside lännen ja idän välillä. Vladimir Putinin sota katkaisi yhdyssiteen.

Finnairin toinen iso ongelma on polttoaine. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen kerosiinin hinta on tuplaantunut. Finnairille se on erityinen ongelma, koska myös lentoajat keskeisillä reiteillä ovat kasvaneet.

Finnair on hankkinut uusia vähemmän kuluttavia koneita, mutta uudet koneet ovat laiha lohtu näin korkeilla polttoaineiden hinnoilla – etenkään, kun hintojen laskua ei ole näkyvissä.

Koneet on hankittu erityisesti lentämään Pohjois-Aasiaan. Nyt yhtiö joutuu liisaamaan merkittävän osan vähän aikaa sitten hankkimistaan isoista koneista.

Strategiaan on kuulunut myös tarjota Helsinki-Vantaalta aasialaisille syöttöliikennettä Euroopan kohteisiin. Nyt tämäkin tukijalka on aika lailla poissa.

Finnairin taloudellisesta tilasta kertoo paljon se, että valtio eli veronmaksajat ovat työntäneet yhtiöön oman pääoman tyyppistä rahaa noin 700 miljoonaa euroa korona-aikana. Suoraa pääomaa on 280 miljoonaa euroa ja lisäksi on hybridilaina, jonka voi vaihtaa omaksi pääomaksi.

Se on enemmän kuin Finnairin markkina-arvo oli pörssissä torstaina. Yhtiön omavaraisuusaste on noin seitsemän prosenttia, kun välttävänä tasona pidetään 20:tä prosenttia.

Kaikkiaan Finnair on saanut parin vuoden aikana erilaista rahaa 2,5 miljardia euroa. Vaikka korona-ajan tappiot ovat yhteensä noin 1,2 miljardia euroa, yhtiön rahatilanne ei ole katastrofaalinen eivätkä matkustajat näe, että he lentävät yhtiöllä, jonka tulevaisuus on sumuinen.

HS:n tietojen mukaan valtiolla ei ole ainakaan aktiivisia keskusteluja Finnairin lisätukemisesta.

Tällä viikolla kerrottiin, ettei Ruotsi aio enää lisätä uutta pääomaa lentoyhtiö SAS:n pelastuspakettiin. HS:n tietojen mukaan Suomen hallitus ei ole tehnyt päätöstä, ettei Finnairia enää auteta, mutta se ei ole myöskään päättänyt, että Finnairin piikki olisi auki loputtomasti.

Julkista rahaa on vaikea antaa, jos Finnair ei itse löydä itselleen uutta strategiaa, joka varmistaa yhtiön jatkon. Valtio omistaa Finnairista lähes 56 prosenttia.

Finnairin myyminen tai fuusioiminen toiseen yhtiöön on myös hankalaa niin kauan kun ei ole tietoa, miten se pärjää uudessa tilanteessa. Tarvitaan ainakin yhden vuoden tilinpäätös, jotta sen toimintakyky tulee ilmi, jos yhtiö joskus ajautuu tilanteeseen, jossa paras vaihtoehto on itsenäisen Finnairin loppu.

HS:llä ei ole tietoa, että myymisneuvotteluja olisi meneillään.

Jos Finnair liitetään lopulta esimerkiksi Lufthansan osaksi, suomalaisten suorat lennot voivat vähentyä merkittävästi jopa Eurooppaan.

Finnairissa etsitään uutta Finnairia nyt kuumeisesti. Aikaa on vähän, sillä talvella matkustus tulee mahdollisesti vähenemään.

Inflaatio, korot ja polttoaineiden hinnat ovat nousussa, ja samaan aikaan suomalaisten ostovoima ja matkustuskyky heikkenee.

Kilpailutilanne on tukala, sillä matkustajat haluavat halpoja lentoja, joita aina jokin tukea saava lentoyhtiö tarjoaa.

Kilpailu esimerkiksi öljyvaltioiden lentoyhtiöiden kanssa on tuskaa, sillä näille yhtiöillä ei polttoaine eikä valtion tuki ole ongelma. Jos ja kun vaikkapa öljyvaltioiden lentoyhtiöt saavat vallattua Pohjois-Aasian lennot, niitä on vaikea saada takaisin.

Hieman sama tilanne koskee kiinalaisia yhtiöitä. Demokraattisten markkinatalousmaiden lentoyhtiöiden mahdollisuudet kilpailla nykyisillä polttoaineiden hinnoilla vähemmän demokraattisia valtioita vastaan eivät ole häävit.

Finnairin yksi valttikortti on huoltovarmuus.

Merten ja hyökkäyssotaa käyvän maan ympäröimälle Suomelle pääsy ulkomaille on poikkeuksellisen elintärkeää nykyisessä rauhattomassa maailmassa. Huoltovarmuus vähentää valtion intressiä päästää Finnair konkurssiin tai liittää se toisen maan lentoyhtiöön.

Lentoyhtiön tekohengitys joka vuosi vaikkapa sadalla miljoonilla eurolla ei ole myöskään hyvä vaihtoehto Suomelle, joka on velkaantunut kovaa vauhtia 2000-luvulla.

Finnairin on siis pakko löytää uusi tapa toimia kannattavasti.

Korvaavaa rahasampoa Pohjois-Aasian lennoille Venäjän yli on vaikea löytää.

Yhtiö on jo osittain uusinut lentostrategiaansa. Se on alkanut panostaa sekä länteen suuntautuviin reitteihin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa että Etelä-Aasian-reitteihin, joihin suljetun ilmatilan vaikutukset ovat selvästi maltillisempia.

Finnair on lisännyt Yhdysvaltojen ja Intian lentoja. Yhdysvalloista kätevä reitti Intiaan menee Helsingin kautta.

Yhtiöllä on käynnissä myös uusi 60 miljoonan euron pysyviin kustannussäästöihin tähtäävä ohjelma aikaisemman 200 miljoonan euron ohjelman lisäksi.

Säästöohjelmia voi olla tulossa lisää.

Yhtiö myös vuokraa kesäkaudeksi lentokoneita miehistöineen toisille lentoyhtiöille. Yhtiö arvioi, että kesäkaudella lähes 80 prosenttia yhtiön lentokapasiteetista on käytössä vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tämä ei vielä kerro mitään ensi talven tilanteesta.

Lue lisää: Finnair aikoo vuokrata lentokoneitaan ja miehistöään ulkomaille Venäjän ilmatilan sulkemisen takia

Yhtiön pelastustyö on jo siis aloitettu, mutta korvaavaa rahasampoa Pohjois-Aasian lennoille Venäjän yli on vaikea löytää, ellei Venäjä rauhoitu ja lopeta hyökkäyssotaansa.

Ihmeitä toki voi tapahtua, mutta näköpiirissä ei ole vaihtoehtoa, että Nato-maaksi haluavan Suomen lentoyhtiö voisi jälleen lentää yhä itsevaltaisemmaksi muuttuneen presidentti Putinin hallitseman maan yli.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita