Euroopan keskuspankki aikoo nostaa ohjauskorkoa ainakin heinä- ja syyskuussa

Keskuspankki jatkanee rahapolitiikan kiristämistä syksyn mittaan, koska inflaatio pysynee ripeänä vielä pitkään.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde torstaina Amsterdamissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

9.6. 14:54 | Päivitetty 9.6. 18:47

Poikkeuksellisen kevyen rahapolitiikan ajanjakso on ohi euroalueella.

Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti torstaina, että se aikoo kiristää rahapolitiikkaa heinäkuussa 0,25 prosenttiyksikköä ja syyskuussa vähintään yhtä paljon.

Rahapolitiikasta päättävän neuvoston lausunnon perusteella on tosin hyvinkin mahdollista, että ohjauskorkoa nostetaan 0,50 prosenttiyksikköä syyskuussa, jos inflaationäkymät pysyvät epäsuotuisina.

Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan rahapolitiikkaan on suunnitteilla kiristyksiä myös myöhemmin syksyllä, mikä vastaa pitkälti markkinoiden odotuksia. Kiristykset ovat tietyllä tapaa historiallisia, sillä edellisen kerran EKP on nostanut ohjauskorkoaan vuonna 2011.

”Mielestäni on todennäköistä, että ohjauskorkoa nostetaan syyskuussa 0,50 prosenttiyksiköllä. Näillä näkymin pidän 0,50 prosenttiyksikön koronnostoa mahdollisena myös lokakuussa”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Saksalaisen Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer arvioi torstai-iltana katsauksessaan, että ensi vuoden toukokuussa liikepankkien talletuskorko olisi 1,50 prosenttia. Nykyisin se on –0,50 prosenttia. Hänen mielestään EKP on viivytellyt tarpeettoman pitkään rahapolitiikan kiristämisessä.

Keskuspankki vahvisti torstaina myös, että vuonna 2014 euroalueen talouden vahvistamiseksi aloitetut arvopaperiostot lakkautetaan heinäkuun alussa.

Rahapolitiikan kiristämisen seurauksena yritykset ja kotitaloudet eivät saa enää pankeista lainaa yhtä edullisesti kuin aikaisemmin. Lisäksi monien suomalaisten kotitalouksien asuntolainojen hoitokustannukset kasvavat.

Perimmäinen syy rahapolitiikan kiristämiseen on inflaation voimakas kiihtyminen. Ennakkotietojen mukaan inflaatiovauhti euroalueella oli toukokuussa 8,1 prosenttia ja pohjainflaatio 4,4 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja ruoan vaikutus kuluttajahintojen muutoksiin.

”Inflaatio kiihtyi toukokuussa taas huomattavasti lähinnä energian ja elintarvikkeiden nopean hinnannousun vuoksi. Syynä oli pääosin sodan vaikutus. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin laajentuneet ja voimistuneet, ja monien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat voimakkaasti”, neuvosto sanoo.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on kuitenkin symmetrinen. Se tarkoittaa, että inflaatiovauhti voi olla tilapäisesti kahden prosentin tavoitetta nopeampi tai hitaampi.

Kuluttajahintojen kallistumisen seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Voimakas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Inflaatiota ovat kiihdyttäneet koronapandemian pahimman vaiheen jälkeen tarjonnan häiriöt ja kysynnän nopea lisääntyminen, jota on jouduttanut eurovaltioiden finanssipoliittinen elvytys. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut raaka-aineiden ja ruoan kallistumiseen.

Keskuspankin ekonomistien laatiman uuden suhdanne-ennusteen perusteella inflaatiovauhti kiihtyy tänä vuonna euroalueella 6,8 prosenttiin mutta hidastuu ensi vuonna 3,5 prosenttiin ja 2,1 prosenttiin vuonna 2024.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa häiritsee kaupankäyntiä, aiheuttaa materiaalipulaa ja pitää energian ja raaka-aineiden hinnat korkeina, mikä heikentää luottamusta ja vaimentaa talouskasvua varsinkin lyhyellä aikavälillä.

EKP ennustaa euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia ja 2,1 prosenttia sekä ensi vuonna että vuonna 2024.

Talouskasvun jatkumiselle on kuitenkin EKP:n mukaan hyvät edellytykset, sillä taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy koko ajan, työmarkkinat ovat vahvat, taloutta vahvistetaan finanssipolitiikalla ja pandemian aikana on kertynyt säästöjä.

Torstaina monien runsaasti velkaantuneiden eurovaltioiden ”markkinakorot” kohosivat eli varainhankinnan kustannukset kasvoivat EKP:n kerrottua rahapoliittisista suunnitelmistaan.

Markkinoiden huomion keskipisteessä on etenkin euroalueen kolmanneksi suurin kansantalous Italia, joka on raskaasti velkaantunut. Sen julkisen talouden velka suhteessa bruttokansan­tuotteeseen oli viime vuoden lopussa 151 prosenttia.

Ostamalla niiden joukkolainoja markkinoilta EKP on pitänyt eurovaltioiden varainhankinnan kustannukset kurissa, koska ne joutuivat koronapandemian pahimmassa vaiheessa ottamaan runsaasti velkaa hillitäkseen taloudellisia vahinkoja.

Pääjohtaja Lagarde sanoi hieman epämääräisesti EKP:n huolehtivan siitä, että eri valtioiden rahoituskustannukset eivät eriytyisi. Hän myös painotti, että keskuspankilla on tarvittavat keinot pitää eurovaltioiden joukkolainojen markkinakorot kurissa.

”On hyvin todennäköistä, että jossain vaiheessa eniten velkaantuneille eurovaltioiden joukkolainoille räätälöidään uusi osto-ohjelma, jotta niiden varainhankinnan kallistuminen sietämättömäksi estetään”, sanoo von Gerich.