Professori povaa Finnairille synkkiä aikoja – Venäjän hyökkäys poisti yhtiöltä sen ainoan merkittävän edun

Finnairin isoin riski eli Venäjän-läpilentojen loppuminen toteutui ja kasvua on nyt vaikeaa hakea edellisen kriisin jäljiltä.

Finnair on perustanut strategiansa Venäjän-läpilentoihin, jotka loppuivat maan hyökättyä Ukrainaan. Nyt suuntaa on haettava muualta.

10.6. 16:18

Suomen lentoyhtiön Finnairin apajille saattaa tulla esimerkiksi Lähi-idässä toimivia lentoyhtiöitä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi.

Finnairin strategia on perustunut Itä-Aasiaan suuntautuvaan liikenteeseen, jonka selkärankana ovat toimineet Venäjän läpilennot.

Nyt Finnairin markkina-asema onkin vaikeutunut huomattavasti, sanoo Aalto-yliopiston logistiikan professori Markku Kuula.

”Finnairin etu oli, että se pystyi lentämään kaukoitään ja takaisin vuorokaudessa. Mikään muu eurooppalainen lentoyhtiö ei pystynyt samaan”, Kuula sanoo.

Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasema on ollut Itä-Aasiaan nähden lähin lentokenttä. Ennen koronapandemiaa Finnair panosti Kiinaan, Japaniin ja Koreaan suuntautuviin lentoihin. Suomen jälkeen Finnairin suurin markkina on ollut Japani.

”Venäjän hyökkäyksen jälkeen vastaavaa etua meidän kotikentiltä ei ole”, Kuula sanoo.

Venäjän ilmatilan sulkemisen vuoksi Finnair on keskeyttänyt lentoja etenkin Japaniin, jossa sen kohteita ovat olleet Osaka, Nagoya, Sapporo ja Fukuoka.

HS:n toimittaja Teemu Luukka kirjoitti analyysissaan perjantaina, että Finnairin on pakko muuttaa strategiaansa sen jälkeen, kun koronapandemian kurittamaan yhtiöön osui vielä sodan vaikutukset.

Finnair on hankkinut runsaasti kalustoa Aasian-liikenteen kehittämiseksi. Nyt tätä kalustoa pitäisi käyttää uudessa tilanteessa uudella tavalla, Kuula huomauttaa.

”Veikkaukseni on, että siellä mietitään, onko fleet oikeanlainen tähän tilanteeseen ja pystytäänkö joitain reittejä avaamaan uudestaan ja saamaan uutta bisnestä”, Kuula sanoo.

Professori Kuulan mukaan on mahdollista, että esimerkiksi Lähi-idän lentokentiltä nousevat lentoyhtiöt ottavat Finnairilta markkina-asemaa. Näihin voivat kuulua esimerkiksi Qatarin kansallinen lentoyhtiö Qatar Airways ja Arabiemiraattien Emirates.

Myös osa aasialaisista lentoyhtiöistä voi hyötyä tilanteesta.

Finnair on jo alkanut uusia lentostrategiaansa, joka suuntautuu sekä länteen että aiempaa enemmän Etelä-Aasiaan. Finnair on lisännyt Yhdysvaltojen ja Intian lentoja. Helsingin kautta kulkee kätevä reitti Yhdysvalloista Intiaan.

Viime syksynä Finnair aloitti Tukholmasta lähtevien kaukolentojen operoinnin.

”Suomalaisena se ei tunnu hyvältä, mutta isoihin koneisiin pitää olla riittävästi matkustajia”, Kuula sanoo.

Helsinki-Vantaa on ollut lentokenttänä hyvin toimiva Finnairin kannalta muutenkin kuin sijaintinsa kannalta, sanoo Kuula. Finnairin rahdinkäsittelyyn liittyen on tehty isoja panostuksia lentoaseman yhteyteen. Lisäksi Finavia on kehittänyt lentokenttää niin, että toiminta on sujuvaa matkustajamäärien kasvaessa.

Euroopan sisällä reittien uudelleen jakaminen voi olla ongelmallista, koska lentoyhtiöt eivät noin vain voi itse päättää, mihin ne lentävät ja milloin. Lentoslotteja on jaossa rajoitetusti ja moni lentokenttä Euroopassa on täynnä.

”Vaikeutena on aina lentokenttien vastaanottokyky. Myös Euroopan ilmatila on rajallinen”, Kuula sanoo.

Euroopassa lentomarkkinat ovat muutenkin poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronapandemia on sekoittanut lentoyhtiöiden rahatilanteen ja nyt matkustajalentotoiminnan palauttaminen pandemiaa edeltävälle tasolle takkuilee.

British Airways on perunut runsaasti lentojaan ja Lufthansa on jo perunut noin 900 lentoa Saksassa ja Euroopassa heinäkuussa. Myös ruotsalainen SAS on ilmoittanut, että tänä kesänä lentoyhtiö saattaa peruuttaa lisää lentoja aiemmin ilmoitettujen yli 4 000 perutun lennon lisäksi.

Samalla eurooppalaisilla lentoasemilla on nähty ennätysjonoja esimerkiksi Ruotsin Arlandalla työvoimapulan vuoksi. Tällä viikolla Finavia kertoi odottavansa ennätysmäärää ihmisiä Helsinki-Vantaan lentoasemalle perjantaina.

Finnair on tunnettu laatulentoyhtiönä, joten sen pitää myös saada tarpeeksi houkuttelevat nousu- ja laskeutumisajat lentokentiltä. Toinen vaihtoehto voisi olla muuntautua enemmän halpalentoyhtiöksi, mutta se vaatisi täydellistä strategiamuutosta.

”Halpalentoyhtiöt, kuten Norwegian tai Ryanair pelaavat vähän erilaisilla säännöillä”, Kuula sanoo.

Professori Kuula ei lähde arvioimaan, kuinka pitkään Venäjän reitti voi Finnairilta olla poikki.

”Minulla on sellainen käsitys, että kun sodat loppuvat, on kaikkien osapuolten intressi palata normaaliin”, Kuula sanoo.

Suomen Nato-jäsenyyden edistämisen ei sinällään pitäisi tehdä läpilentojen jatkamista mahdottomaksi.

"Muitakin Nato-maita on lentänyt Venäjän ilmatilan yli.”