Taantuman pelko ravistelee osakkeita Yhdysvalloissa ja Euroopassa

Kuluttajahinnat kallistuivat toukokuussa 8,6 prosenttia, mikä oli ennakoitua enemmän.

Ruoan hinta on kallistunut tuntuvasti kevään aikana Yhdysvalloissa.

10.6. 15:40 | Päivitetty 10.6. 23:50

Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio voimistui toukokuussa Yhdysvalloissa, mikä pelästytti sijoittajia.

Työministeriö kertoi perjantaina, että inflaatiovauhti oli 8,6 prosenttia, kun se huhtikuussa oli 8,3 prosenttia. Inflaatiota ovat kiihdyttäneet tarjonnan pullonkaulat ja kysynnän tuntuva lisääntyminen.

Toukokuussa eniten kallistuivat energia, ruoka ja asuminen. Energia kallistui viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 35 prosenttia, ruoka kymmenen prosenttia ja asuminen liki kuusi prosenttia. Esimerkiksi polttoöljyn hinta on kaksinkertaistunut ja bensiini kallistunut 49 prosenttia viime vuoden toukokuusta.

Kaiken kaikkiaan kuluttajahinnat kallistuvat hyvin laaja-alaisesti, mikä kertoo suurista inflaatiopaineista. Viimeksi inflaatiovauhti on ollut yhtä kiihkeää 40 vuotta sitten.

Kolmesta keskeisestä osakeindeksistä S&P 500 heikkeni perjantaina 2,9 prosenttia, Dow Jones Industrial 2,7 prosenttia ja Nasdaq 3,5 prosenttia.

Monet sijoittajat pelkäävät, että keskuspankin täytyy kiristää rahapolitiikkaa vieläkin voimakkaammin hillitäkseen inflaatiota. Pahimmassa tapauksessa se voi työntää talouden taantumaan.

”Markkinoilla odotettiin, että inflaatiohuippu olisi jo saavutettu. Keskuspankki on hyvin hankalassa asemassa, koska se voi joutua rahapolitiikan voimakkaalla kiristämisellä ajamaan talouden taantumaan saadakseen inflaation kuriin. Tämä on yksi keskeisistä uhkakuvista markkinoilla”, sanoo finanssiyhtiö SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.

Kun rahapolitiikkaa kiristetään, osakkeiden tulevaisuuden tuottojen nykyarvo pienenee, yritysten rahoituskustannukset kasvavat ja sijoittajien turvallisina pitämistä korkosijoituksista tulee entistä houkuttelevampia.

Euroopassa osakkeet halpenivat perjantaina liki kolme prosenttia. Helsingin pörssin yleisindeksi heikkeni 2,4 prosenttia.

Yhdysvalloissa pohjainflaatio oli toukokuussa 6,0 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin huhtikuussa.

Keskuspankit seuraavat pohjainflaatiota tarkkaavaisesti, koska siitä on poistettu herkille muutoksille alttiiden energian ja ruoan vaikutus.

Uutistoimisto Reutersin ennakkokyselyssä ekonomistit arvioivat, että inflaatiovauhti olisi ollut toukokuussa 8,3 prosenttia ja pohjainflaatio 5,9 prosenttia.

Kuluttajahintojen kallistumisen seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Ripeä inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Suhdanne-ennusteissa ei ainakaan toistaiseksi uskota Yhdysvaltojen vajoavan taantumaan. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö (OECD) arvioi keskiviikkona julkaistussa ennusteessaan, että Yhdysvaltojen talous kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja 1,2 prosenttia ensi vuonna.

Yhdysvalloissa keskuspankki on jo ryhtynyt hillitsemään inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaa, mutta sen vaikutus havaitaan viipeellä.

Yleensä kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.

Maaliskuussa keskuspankki nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä ja toukokuussa 0,50 prosenttiyksikköä. Edellisen kerran keskuspankki turvautui 0,50 prosenttiyksikön koronnostoon vuonna 2000.

”Jokainen uusi tieto, joka kertoo inflaation kiihtymisestä lisää keskuspankin paineita. Tarjonnan pahimmat pullonkaulat ovat hellittäneet, mutta kysyntä Yhdysvalloissa on erittäin suurta kulutusvimman takia ja palkat nousevat vauhdilla. Jos inflaatio ei lähiaikoina ala hidastua, keskuspankki joutuu pohtimaan jopa 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa vähentääkseen kysyntää”, sanoo finanssiyhtiö Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.

Ohjauskorko on nykyisin 0,75–1,00 prosentin vaihteluvälissä, mutta keskuspankki on vihjannut vihjannut kiristävänsä rahapolitiikkaan vielä monta kertaa tänä vuonna saadakseen inflaation aisoihin.

Lisäksi se on aloittanut markkinoilta ostamiensa liittovaltion joukkolainojen ja asuntovakuudellisten arvopapereiden myymisen.

Kesäkuun alusta lähtien liittovaltion joukkolainoja myydään kuukausittain enintään 30 miljardin dollarin arvosta ja syyskuun alusta lähtien enintään 60 miljardin dollarin arvosta.

Asuntovakuudellisia arvopapereita se myy kesäkuun alusta lähtien kuukausittain 17,5 miljardin dollarin arvosta ja syyskuun alusta 35 miljardin dollarin arvosta.