Italian tilanteesta kannattaa jo huolestua, sanoo asiantuntija – velkaantunut maa saatetaan joutua pelastamaan, vaikka se tuntuisi suomalaisista vastenmieliseltä

Italian kymmenvuotisen valtionlainan korko on niin korkealla, että osa asiantuntijoista varoittelee jo uuden eurokriisin merkeistä.

Asiantuntijan mukaan Italian taloutta voi heiluttaa jatkossa myös maan poliittinen tilanne, jos pääministeri, EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi ei ole ehdolla ensi kevään vaaleissa.

16.6. 10:34 | Päivitetty 16.6. 13:45

Italian kymmenvuotisen valtionlainan markkinakorko on noussut alkuvuonna ja kesän alussa niin vauhdikkaasti, että jotkut asiantuntijat varoittavat jo uuden eurokriisin mahdollisuudesta.

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto toteaa, että seuraavan eurokriisin askelmerkit on asetettu.

Italian kymmenvuotisen valtionlainan korko on korkeimmillaan sitten vuoden 2013 loppupuolen. Sen korkoero Saksan vastaavaan kymmenvuotiseen valtionlainaan on yli kaksinkertaistunut tänä vuonna.

Korko on noussut nopeasti. Vielä joulukuun puolessavälissä kymmenvuotisen valtionlainan korko oli alle prosentin ja touko–kesäkuun vaihteessakin alle 3,2 prosenttia. Keskiviikkona korko oli 4,066 prosenttia.

Käytännössä markkinat siis katsovat Italian valtionlainojen riskien kasvaneen, joten myös lainojen tuoton on täytynyt kasvaa, jotta sijoittajat suostuisivat niitä ostamaan.

Samaan aikaan Euroopan keskuspankki (EKP) on ilmoittanut aloittavansa ohjauskorkojen nostot heinäkuussa torjuakseen kiihtyvää inflaatiota.

Murto sanoo HS:lle, että EKP:n inflaationvastaiset toimet osuvat erityisesti velkaantuneisiin maihin, kuten Italiaan. Sen vuoksi ollaan Murron mukaan taas perinteisessä kysymyksessä siitä, kestääkö Italia kohoavia korkoja.

”Spekulaatio tällä asialla on selvästikin lähtenyt jo liikkeelle. Lopputulema on hyvin todennäköisesti se, että euroalueen valtiot tai EKP joutuvat jollakin tavalla ennemmin tai myöhemmin rauhoittamaan tätä spekulaatiota ja vakuuttamaan suoraan tai välillisesti, että Italian ei anneta kaatua. Tuttuja askelmerkkejä edellisistä kriiseistä on lähtenyt käyntiin”, Murto sanoi tiistaina, ennen tietoa EKP:n keskiviikkona pitämästä hätäkokouksesta.

Hän kuitenkin uskoi, että nämä askelmerkit käydään läpi kohtalaisen nopeasti varsinaisen eurokriisin välttämiseksi. Murron mukaan jonkin pitäisi mennä pieleen, jotta syntyisi samanlainen kriisi kuin 2010-luvun alussa, jolloin Kreikka jouduttiin pelastamaan.

”Kohtalaisen nopeasti tullaan vakuuttamaan, että tarvittaessa Italian valtionlainamarkkinoita tuetaan. Suomalaisille se asia tulee olemaan vastenmielinen, mutta tietenkin joudutaan kysymään onko hyödyllistä sekään, että euroalue lähtee ensin voimakkaasti kriisiytymään ja vasta sitten tehdään vaadittavat pelastusoperaatiot. Voi olla, että tämä jälkimmäinen tapa maksaa euroalueelle enemmän, kuin että mennään suoraan siihen johtopäätökseen”, Murto arvioi tiistaina.

Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoi tiistaina, että Italian tilanteesta kannattaa jo huolestua. Hän totesi, että korkojen liike on ollut nopeaa.

Yksi syy korkojen nousuun on EKP:n nopeasti kiristymässä oleva rahapolitiikka. Von Gerichin mukaan kenties yhtä tärkeä tekijä on se, että kun EKP kertoi viime viikolla rahapolitiikan tiukentumisesta, se ei antanut ymmärtää, että Italian koron nousua oltaisiin lähiaikoina hillitsemässä suuremmilla tukitoimilla.

”EKP:n viesti oli yllättävänkin rauhallinen. Sen perusteella, mitä viime viikolla sanottiin, niin en yhtään ihmettele, että Italian korot ovat nousseet näin vahvasti”, von Gerich sanoi tiistaina.

Keskiviikkona Euroopan keskuspankki piti tilanteen vuoksi hätäkokouksen. Se päätti ostaa Italian kaltaisten maiden velkakirjoja hallussaan pitämiensä erääntyvien joukkolainojen varoilla.

Käytännössä EKP siis lupasi, että tarpeen tullen se pitää velkaisten euromaiden markkinakorkoja kurissa. Erityisen suuresta päätöksestä ei kuitenkaan vielä ollut kyse: tällaisia uudelleensijoituksia on jo aiemmin kohdistettu vähäisessä määrin eurovaltioille, joiden rahoituskustannuksiin on kohdistunut painetta.

Finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoi keskiviikkona HS:lle, että voidaan pitää jopa pettymyksenä, että EKP kertoi vasta aloittavansa uusien välineiden suunnittelun.

Vaikka EKP ei sanonut ilmoituksessaan juuri mitään uutta, Italian kymmenvuotisen valtionlainan korko lähti sen jälkeen keskiviikkona laskuun ja palasi alle neljän prosentin.

Lue lisää: Euroopan keskuspankki vauhdittaa uusia hätäkeinoja eniten velkaantuneille eurovaltioille

Italian valtionlainan korkotaso on von Gerichin mukaan jo nyt ongelmallinen. Vielä suurempi ongelma on, jos korko nousee entisestään.

Samalla hän muistuttaa, että Italian valtionvelan luonteessa on myös lieventäviä tekijöitä. Von Gerich mainitsee esimerkiksi lainojen melko pitkän keskimääräisen maturiteetin eli laina-ajan ja sen, että keskuspankkijärjestelmä omistaa ison osan maan valtionvelasta.

”Mutta jo neljä prosenttia vaatii aika hyvää talouskasvua pitkällä aikavälillä, jotta korkotaso ei muodostuisi talouden kannalta liian korkeaksi”, von Gerich arvioi.

Von Gerich muistuttaa, että jos talous lähtee kriisiytymään, ei silloin katsota enää yksittäistä korkotasoa vaan valtionlainan ostajien kaikkoamista. Kauhuskenaario on, että ostajia ei yksinkertaisesti löytyisi eli valtio ei saisi markkinoilta enää lainkaan rahaa.

Silloin rahoitusta tarvittaisiin jostain muualta, kuten esimerkiksi eurokriisin aikana nähtiin.

”Ei Italia lähellä tätä pistettä ole, mutta tämä on se pahin pelko”, von Gerich sanoo.

Euroopan keskuspankin tilanne on tukala. Sen pitäisi toisaalta hillitä kiihtyvää inflaatiota nostamalla ohjauskorkojaan, mutta toisaalta myös estää Italian kaltaisten velkaantuneiden maiden korkojen liiallinen nousu.

S-pankin päästrategi Lippo Suominen toteaa, että EKP:llä on käsissään melko mahdoton yhtälö.

”Italian korkoero Saksaan on tuplaantunut tänä vuonna, eli kyllä tässä sijoittajatkin ovat huolissaan, miten se Italian rahoitus pyöritetään”, Suominen sanoo.

Kymmenvuotisten valtionlainojen korkoja verrataan Saksan vastaavaan valtionlainaan, koska se on euromaista lähimpänä niin sanotusti riskittömänä pidettyä valtionlainaa. Yhdysvaltain markkinoilla vastaavaa vertailua tehdään Yhdysvaltain liittovaltion lainaan.

Saksaa pidetään hyvin vakaana taloutena. Eron Saksan valtionlainan korkoon katsotaan kertovan siitä, kuinka paljon toisen maan valtionlainan korossa on juuri sen tilanteesta ja riskeistä johtuvaa korkolisää.

Suomisen mukaan on jopa hieman surullista, että vieläkään ei olla päästy tilanteeseen, jossa valtionlainamarkkinat pärjäisivät omillaan.

”Koko euroalueen ideahan perustuu siihen, että maiden talouksien, velkasuhteen ja velkakestävyyden pitää olla kunnossa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa jälleen kerran kun keskuspankki hieman höllää tukea, niin saman tien markkinat sanovat, että Italia ei ole kunnossa.”

Suominen katsoi tiistaina, että markkinat testaavat, miten pitkään EKP:n ”pokka kestää” ennen kuin se tulee asiassa väliin. Vastaus kysymykseen saatiin keskiviikkona keskuspankin hätäkokouksen myötä, vaikka sen toimet eivät järin voimallisia olleetkaan.

”Tietenkin sekin on tavallaan väärin, että EKP tulee pelastamaan, kun alkaa näyttää huonolta. EKP:lla on huonoja vaihtoehtoja, joista on viime kädessä valittava se vähiten huono”, Suominen sanoi.

Nordean von Gerichin mukaan lisähuolta Italian tilanteeseen aiheuttaa se, että maassa järjestetään ensi keväänä vaalit.

Hän katsoo, että Italialla on tällä hetkellä vakaa hallitus ja uskottava pääministeri, EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi. Von Gerichin mukaan näyttää selvältä, että Draghi ei ole ehdolla ensi vuoden vaaleissa. Se herättää kysymysmerkkejä seuraavan hallituksen muodostamisesta.

”Voi hyvin olla, että siinä on populisteja mukana, tai ainakin sen muodostaminen tulee olemaan haastavaa”, von Gerich sanoo.

Hänen mielestään tämä poliittinen epävarmuus ei vielä näy markkinoilla millään tavalla. Puolen vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

”Jos silloin korkonäkymä on vielä sellainen, että EKP joutuu kiristämään rahapolitiikkaa selvästi, niin tässä on potentiaalia, että nämä Italiaan kohdistuvat uhkat voivat vielä kasvaa huomattavasti.”

Myös Suomen kymmenvuotisen valtionlainan korko on noussut alkuvuonna ja etenkin viime päivinä rajusti. Valtionlainan korko ylitti maanantaina kaksi prosenttia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014.

S-Pankin Suominen muistuttaa, että pitkällä aikavälillä kaksi prosenttia ei ole vielä korkea korko.

”Huono puoli on se, että olemme tottuneet vielä matalampaan.”

Suominen kuvaa, että Suomessa nykyinen järjestelmä ja velkaantuminen on ikään kuin rakennettu maailmaan, jossa elettäisiin pysyvästi hyvin matalien korkojen aikaa. Vielä valtionlainan koron noususta ei kuitenkaan tarvitse huolestua.

”Se on ehkä terve muistutus, että korkoja on olemassa ja tuleekin olla olemassa. Ja sen mukaan talous pitäisikin rakentaa, eikä sen mukaan että ilmaista rahaa on aina tarjolla.”

Lue lisää: Korkojen nousu tervehdyttää taloutta mutta paljastaa taas piilossa olleita ongelmia, kuten Italian ja Kreikan kurjan taloudenpidon

Oikaisu 16.6.2022 klo 13.35: Toisin kuin jutussa aiemmin kirjoitettiin, EKP ei ole nostanut ohjauskorkoja vaan vasta ilmoittanut aloittavansa nostot heinäkuussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita