Yhdysvaltojen keskuspankki päätti nostaa korkoa poikkeuksellisen paljon – osakkeet kallistuivat tuntuvasti

Yhdysvaltojen keskuspankki nostaa ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksikköä.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell kertoi keskiviikkona lehdistötilaisuudessa, että 0,75 prosenttiyksikön koronnosto on mahdollinen myös heinäkuussa.

15.6. 21:02 | Päivitetty 15.6. 23:04

Yhdysvaltojen keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa entistä voimakkaammin yrittäessään hidastaa inflaatiota.

Rahapolitiikasta päättävä avomarkkina­komitea päätti keskiviikkona nostaa ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksikköä. Viimeksi rahapolitiikkaa on kiristetty yhtä paljon kerralla vuonna 1994.

Avomarkkinakomitea perustelee päätöstään sillä, että laaja-alaiset inflaatiopaineet ovat yhä edelleen kasvaneet. Se myös kertoo seuraavansa tarkkaavaisesti inflaatioriskejä.

”Työmarkkinat ovat erittäin kireät ja inflaatio aivan liian nopeaa”, sanoi pääjohtaja Jerome Powell lehdistötilaisuudessa.

Hänen mukaansa 0,75 prosenttiyksikön koronnosto on mahdollinen myös heinäkuussa, vaikka suurista koronnostoista ei ole tulossa tavanomaisia.

Rauhoitteleva kannanotto suurten koronnostojen poikkeuksellisuudesta ja lyhyiden korkojen notkahdus tyynnytti keskiviikkona osakemarkkinoita. Yhdysvaltojen kolmesta keskeisestä osakeindeksistä S&P 500 vahvistui 1,5 prosenttia, Dow Jones Industrial Averagea tasan prosentin ja Nasdaq 2,5 prosenttia.

Avomarkkinakomitean päätös ei ollut tällä kertaa yksimielinen, sillä Kansas Cityn aluekeskuspankin johtaja Esther George olisi tyytynyt 0,50 prosenttiyksikön koronnostoon.

”Keskuspankki vaikuttaa hyväksyneen sen, että talouskasvua on pakko jarruttaa ja antaa työttömyysasteen nousta, jotta inflaatio saadaan kuriin”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Päätös tarkoittaa, että ohjauskorko siirretään 1,50–1,75 prosentin vaihteluväliin.

Keskuspankki aloitti rahapolitiikan kiristämisen maaliskuussa, jolloin ohjauskorkoa kohotettiin 0,25 prosenttiyksikköä. Toukokuussa vuorossa oli 0,50 prosenttiyksikön koronnosto.

Rahapolitiikan voimakas kiristäminen lisää vaaraa, että Yhdysvaltojen talous vajoaa taantumaan. Kun rahapolitiikkaa kiristetään tuntuvasti, se johtaa ajan mittaan yritysten investointien vähenemiseen ja kotitalouksien kulutuksen supistumiseen.

Monien taloustieteilijöiden mielestä keskuspankki on viivytellyt rahapolitiikan kiristystä tarpeettoman pitkään. Siksi se joutuu nyt turvautumaan poikkeuksellisen suuriin ja useisiin koronnostoihin tänä vuonna.

Kiristykset johtuvat kuluttajahintojen kallistumisen eli inflaation vauhdittumisesta. Toukokuussa inflaatiovauhti oli 8,6 prosenttia, kun se huhtikuussa oli 8,3 prosenttia.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan sen pitäisi olla keskimäärin kaksi prosenttia pitkän ajan kuluessa. Rahapolitiikan kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.

Toukokuussa eniten kallistuivat energia, ruoka ja asuminen. Energia kallistui viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 35 prosenttia, ruoka kymmenen prosenttia ja asuminen liki kuusi prosenttia.

Inflaation kiihtyminen johtuu sekä tarjonnan häiriöistä että kysynnän voimakkaasta lisääntymisestä, jota on voimistanut finanssipoliittinen elvytys. Etenkin energian ja ruoan kallistumista on jouduttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Kuluttajahintojen kallistumisen seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Ripeä inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.