Euroopan keskuspankki vauhdittaa uusia hätäkeinoja eniten velkaantuneille eurovaltioille

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto järjesti keskiviikkona ylimääräisen kokouksen.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoi jo viime viikolla, että eurovaltioiden varainhankinnan kustannuksia ei päästetä hajaantumaan.

15.6. 15:30 | Päivitetty 15.6. 19:18

Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti keskiviikkona, että se nopeuttaa uusien välineiden kehittämistä raskaasti velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinnan kallistumisen torjumiseksi.

Keskuspankki ei keskiviikkona kertonut yksityiskohtia suunnitelmistaan, mutta ilmoituksen syynä on rahoitusmarkkinoiden epävakaus.

Useiden pahoin velkaantuneiden eurovaltioiden joukkolainojen tuottoprosentit eli markkinakorot ovat kohonneet viime torstaista lähtien. Silloin EKP kertoi tulevista rahapolitiikan kiristyksistä, jolla se yrittää vaimentaa kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota.

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto järjesti keskiviikkona hätäkokouksen joukkolainamarkkinoiden levottomuuden takia. Vastaava ylimääräinen kokous järjestettiin viimeksi maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian kärjistymisen takia.

Uusien välineiden lisäksi EKP kohdentaa erääntyvien joukkolainojen uudelleensijoituksia valtioille, joiden varanhankinnan kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti.

Uudelleensijoituksissa on kysymys siitä, minkä eurovaltioiden joukkolainoja keskuspankki ostaa vastaisuudessa pääomalla, joka sille maksetaan valtiolainojen erääntyessä.

EKP ei siis aloita uutta arvopapereiden osto-ohjelmaa vaan pyrkii turvamaan sen, että eurovaltioiden varainhankinnan kustannukset eivät hajaantuisi tarpeettoman paljon.

”Pandemia on jättänyt euroalueen talouteen pysyviä haavoittuvuuksia, jotka myötävaikuttavat rahapolitiikkamme normalisoitumisen epätasaiseen välittymiseen eri oikeudenkäyttöalueilla”, neuvosto totesi kokouksen jälkeen julkaisemassa lausunnossaan.

Finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen korostaa, että keskuspankki ei kertonut keskiviikkona oikeastaan mitään uutta.

”Markkinoilla odotettiin EKP:n vahvistavan entistä selvemmin sen, että uudelleensijoituksia voidaan kohdentaa eniten velkaantuneille valtioille, joihin kohdistuu suurinta painetta. Pettymyksenä voi pitää ilmoitusta, että uusien välineiden suunnittelu vasta aloitetaan.”

Uudelleensijoituksia on jo aiemminkin kohdistettu vähäisessä määrin eurovaltioille, joiden rahoituskustannuksiin on kohdistunut painetta.

EKP:n pääjohtaja Christina Lagarde puolestaan totesi jo viime viikolla keskuspankin huolehtivan, että eurovaltioiden varainhankinnan kustannukset eivät hajaantuisi.

Varainhoitoyhtiö Evlin päästrategi Valtteri Ahti on myös sitä mieltä, että keskuspankki ei kertonut keskiviikkona mitään sellaista, joka ei olisi jo ollut markkinoiden tiedossa.

”Myönteisenä voi pitää sitä, että eurokriisiin verrattuna keskuspankki aloittaa aika varhain kehittämään uusia keinoja ylivelkaantuneiden eurovaltioiden auttamiseksi. Eurokriisissä valtiolainojen korot kohosivat paljon korkeammalle ennen kuin EKP alkoi toimia.”

Rahoitusmarkkinoilla keskuspankin ilmoitukset eivät aiheuttaneet keskiviikkona kovin merkittäviä muutoksia, koska ne olivat pitkälti ennakoituja.

Todennäköisesti EKP kertoo viimeistään heinäkuun lopussa uusista keinoista, joilla se yrittää hillitä ylivelkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinnan kallistumista.

Runsaasti velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinta on kallistunut tuntuvasti sen jälkeen, kun EKP viime torstaina ilmoitti aloittavansa rahapolitiikan kiristämisen heinäkuun lopussa ja lakkauttavansa arvopaperiostot heinäkuun alussa.

Koronnostoja myös jatketaan syyskuussa ja on hyvinkin mahdollista, että EKP turvautuu 0,50 prosenttiyksikön kiristämiseen, jos inflaationäkymät pysyvät epäsuotuisina.

Viime viikolla arvopaperimarkkinoita pelästytti lisäksi inflaation kiihtyminen uudelleen Yhdysvalloissa. Markkinoilla pelätään inflaation vauhdittuvan vielä useita kuukausia euroalueella, jolloin EKP saattaa turvautua ennakoitua järeämpiin rahapolitiikan kiristyksiin. Ne taas olisivat omiaan lisäämään eniten velkaantuneiden eurovaltioiden ahdinkoa.

Koronaviruspandemiassa velkaantuminen kasvoi merkittävästi, koska valtiot joutuivat ottamaan runsaasti lisää lainaa taloudellisten vahinkojen hillitsemiseksi.

Markkinoiden huomion keskipisteessä on viime päivinä ollut euroalueen kolmanneksi suurin kansantalous Italia, joka on raskaasti velkaantunut. Sen julkisen talouden velka suhteessa bruttokansan­tuotteeseen oli viime vuoden lopussa 151 prosenttia.

Euroalueella velkasuhde oli viime vuoden lopussa 96 prosenttia ja Suomen velkasuhde 66 prosenttia.

Italian valtion kymmenen vuoden joukkolainan tuottoprosentti kohosi tiistaina 4,2 prosenttiin ja oli keskiviikkona edelleen neljän prosentin tuntumassa. Tämä on herättänyt markkinoilla pelkoa siitä, että pahimmillaan edessä saattaisi olla uusi euroalueen velkakriisi.

Eurokriisin pahimmassa vaiheessa Italian valtion kymmenen vuoden joukkolainan tuottoprosentti oli yli seitsemän prosenttia. Viime vuosina se oli pitkään prosentin tuntumassa, mutta on kohonnut kuluvan vuoden aikana merkittävästi.

Valtiot voivat yrittää torjua varainhankintansa kallistumista pitämällä julkisen talouden velkaantumisensa aisoissa. Kun markkinoiden usko jonkin valtion maksukykyyn horjuu, voi julkisen talouden menoja vähentämällä ja tuloja lisäämällä yrittää palauttaa sijoittajien luottamuksen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita