Vuoden euribor nousi yli prosentin, ja Yhdys­valtojen keskus­pankki teki poikkeuksellisen korko­päätöksen – HS:n markkina­kooste kertaa viikon tärkeimmät talous­uutiset

HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talous­uutiset.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell kommentoi keskiviikkona keskuspankin poikkeuksellista korkopäätöstä.

17.6. 12:00

Yhdysvaltojen keskuspankilta poikkeuksellinen korkopäätös

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed kertoi keskiviikkona, että se nostaa ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksikköä. Keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa kerralla yhtä paljon viimeksi vuonna 1994.

Päätös tarkoittaa, että ohjauskorko siirretään 1,50–1,75 prosentin vaihteluväliin. Markkinoilla ennakoidaan, että tämän vuoden lopulla ohjauskorko olisi noussut 3,25–3,50 prosentin tasolle.

Rahapolitiikasta päättävä avomarkkina­komitea perusteli päätöstään sillä, että laaja-alaiset inflaatiopaineet ovat edelleen kasvaneet. Komitea myös kertoi seuraavansa tarkkaavaisesti inflaatioriskejä.

”Työmarkkinat ovat erittäin kireät ja inflaatio aivan liian nopeaa”, sanoi pääjohtaja Jerome Powell lehdistötilaisuudessa.

Keskuspankki aloitti rahapolitiikan kiristämisen maaliskuussa, jolloin ohjauskorkoa korotettiin 0,25 prosenttiyksikköä. Toukokuussa vuorossa oli 0,50 prosenttiyksikön koronnosto.

Powellin mukaan 0,75 prosenttiyksikön koronnosto on mahdollinen myös heinäkuussa, vaikka suurista koronnostoista ei ole tulossa tavanomaisia.

EKP alkaa kehittää poikkeustoimia pahoin velkaantuneille euromaille

Harvinaisen hätäkokouksen pitänyt Euroopan keskuspankki (EKP) kertoi keskiviikkona, että se nopeuttaa uusien välineiden kehittämistä raskaasti velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinnan kallistumisen torjumiseksi.

Uusien välineiden lisäksi EKP kohdentaa erääntyvien joukkolainojen uudelleensijoituksia valtioille, joiden varainhankinnan kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Uudelleensijoituksia on jo aiemminkin kohdistettu vähäisessä määrin eurovaltioille, joiden rahoituskustannuksiin on kohdistunut painetta.

Keskuspankki ei kertonut keskiviikkona yksityiskohtia suunnitelmistaan, mutta ilmoituksen syynä on rahoitusmarkkinoiden epävakaus.

Useiden pahoin velkaantuneiden eurovaltioiden joukkolainojen tuottoprosentit eli markkinakorot ovat kohonneet viime viikon torstaista lähtien, kun EKP kertoi tulevista rahapolitiikan kiristyksistä, joilla se yrittää vaimentaa kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota.

Esimerkiksi Italian kymmenvuotisen valtionlainan korko nousi tiistaina yli neljään prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2013 loppupuolen. Myös korkoero Saksan vastaavaan kymmenen vuoden valtionlainaan on kasvanut alkuvuoden aikana selvästi.

EKP:n hätäkokouksen jälkeen Italian kymmenvuotisen valtionlainan korko painui takaisin alle neljän prosentin, vaikka keskuspankki ei kertonut juuri mitään sellaista, mikä ei olisi jo ollut markkinoiden tiedossa.

Inflaatio kiihtyi Suomessa seitsemään prosenttiin

Tilastokeskus kertoi tiistaina, että inflaatio kiihtyi Suomessa seitsemään prosenttiin toukokuussa. Huhtikuussa kuluttajahintojen vuosimuutos oli vielä 5,7 prosenttia.

Toukokuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten lasten päivähoitomaksujen, tutkimus- ja hoitomaksujen, ei-korvattavien reseptilääkkeiden, laivalla tehtävien reittimatkojen sekä asiakirjamaksujen halpeneminen.

Euroalueella inflaatio oli toukokuussa ennakkotietojen mukaan vieläkin suurempi, 8,1 prosenttia.

Vuoden euribor nousi yli prosentin

Kahdentoista kuukauden euribor-korko ylitti keskiviikkona yhden prosentin rajapyykin ensimmäistä kertaa noin kymmeneen vuoteen. Edellisen kerran korko oli yhdessä prosentissa vuoden 2012 heinäkuussa.

Vuoden euriboria käytetään Suomessa yleisesti asuntolainakorkona.

Nordean analyytikot arvioivat pankin asuntomarkkinakatsauksen julkistustilaisuudessa keskiviikkona, että vuoden euribor nousee 2,75 prosenttiin ensi vuoden puoleenväliin mennessä.

OP-ryhmä taas arvioi tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan, että 12 kuukauden euribor olisi vuoden päästä noin kaksi prosenttia.

Euribor-korot ovat nousseet kuluvan vuoden aikana vauhdilla. Korkoja ovat nostaneet odotukset Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristymisestä.

Vuoden euribor-korko oli vielä tämän vuoden alussa 0,499 prosenttia negatiivinen. Yli nollan se nousi 12. huhtikuuta. Korko pyrkii ennakoimaan korkotilannetta vuoden kuluttua.

Valmet Automotive irtisanoo yli 300 työntekijää ja lomauttaa 700

Autovalmistaja Valmet Automotive kertoi maanantaina vähentävänsä Uuden­kaupungin autotehtaalta noin 1 000 työntekijää. Vähennyksistä noin kolmasosa on irtisanomisia ja loput toistaiseksi voimassa olevia lomautuksia.

Yhtiön mukaan syynä on autotehtaan tuotantomäärien vähentyminen, kun valmistus­sopimus yhdellä tuotanto­linjalla päättyi.

Valmet Automotive kertoi huhtikuussa, että Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin valmistus on päättymässä sopimuksen mukaisesti kesäkuussa eikä korvaavaa tuotantoa ole nopealla aikataululla saatavilla.

Sen sijaan Mercedes-Benzin A-sarjan henkilöautojen valmistus jatkuu edelleen Uudessa­kaupungissa.

Valmet Automotive on rekrytoinut viime vuosina runsaasti uutta työvoimaa. Vähennysten jälkeen Uudenkaupungin tehtaalla jatkaa edelleen noin 2 000 työntekijää.

Fortum saattaa kaupata Venäjän-yksikkönsä jo heinäkuussa

Energiakonserni Fortum saattaa myydä Venäjällä sijaitsevat yksikkönsä odotettua nopeammin. Yksiköiden myynti voi tapahtua jo heinäkuun alussa.

Venäläislehti Kommersantin uutisoima tieto on toistaiseksi vahvistamaton. Lehden jutussa mahdollisina ostajina mainitaan muun muassa kaasujätti Gazprom ja energiayhtiö Inter RAO.

Kommersantin mukaan Fortum ottaa vastaan tarjouksia sen kahdesta Venäjällä sijaitsevasta yksiköstä kesäkuun 21. päivään asti. Kummankin yksikön arvo olisi lehden mukaan joko puolitoista tai kaksi miljardia dollaria.

Fortum kertoi viime kuussa suunnittelevansa vetäytymistä Venäjältä muiden länsimaisten yhtiöiden vanavedessä. Yhtiö perusteli aikeitaan Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.

”Me totesimme toukokuun 12. päivänä, että suunnittelemme kontrolloitua poistumista Venäjältä, ja ensimmäinen vaihtoehtomme on myydä siellä sijaitsevat toimintomme. Meillä ei ole tähän enempää kommentoitavaa”, arvioi Fortumin viestintäjohtaja Pauliina Vuosio venäläislehden tietoja uutistoimisto Reutersille.

Fortumin Venäjän-yksiköllä on käytössään seitsemän kaukolämpöä tuottavaa voimalaitosta. Fortumin tytäryhtiö Uniper puolestaan omistaa Venäjällä viisi voimalaitosta, jotka se taas omistaa Unipro-tytäryhtiönsä kautta.