Jätti-investointi Kemiin: Suomessa aletaan valmistaa vaate­jätteestä tekstiiliä muun muassa Zara-ketjun omistajalle

Yli puolet tehtaan ensimmäisten vuosien tuotannosta on jo myyty sitovilla sopimuksilla maailman muotikaupan jäteille ja loputkin aiesopimuksilla. ”Ostajia olisi jonossa kymmeniä ellei satoja.”

Infinited Fiber Company rakentaa jätetekstiileistä uusiokuitua tekevän tehtaan Kemiin. Tähän asti Infinna-kuitua on märkäkehrätty Espoon koetuotantolaitoksessa.

20.6. 10:04 | Päivitetty 20.6. 11:21

Vaatejätteestä tekstiilikuitua tekevä suomalainen Infinited Fiber Company rakentaa Kemiin 400 miljoonaa euroa maksavan tehtaan.

Vuonna 2025 toiminnan käynnistävä tehdas rakennetaan Stora Enson viime vuonna sulkeman Veitsiluodon paperitehtaan tiloihin. Infinited Fiber Company vuokraa Stora Ensolta tehtaan suurimman paperikonehallin.

Toimitusjohtaja Petri Alava arvioi, että tehdas työllistää valmistuttuaan suoraan noin 220 henkilöä, joiden lisäksi tehtaan huolto-, palvelu- ja logistiikkatoimien arvioidaan työllistävän noin 50 henkeä Veitsiluodossa. Välillisesti tehdas synnyttää työtä myös sadoille muille.

”Kemissä on saatavilla paljon ammattitaitoista henkilökuntaa, joilla on kokemusta prosessiteollisuudesta ja totta kai koulutamme myös aktiivisesti työntekijöitä tekstiilikuidun valmistukseen. Tästä on puhuttu jo Kemin kaupungin kanssa”, Alava sanoo.

Infinited Fiber Company on Alavan ja VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin vuonna 2016 perustama startup-yritys. Se on kehittänyt eteenpäin VTT:ssä pitkään tutkittua teknologiaa, jolla tekstiilijätteestä pystytään tekemään puuvillan kaltaista uutta kuitua.

”Me emme puhu kierrätyskuidusta, koska kyseessä on kokonaan uusi kuitu”, Alava sanoo.

Kierrätyskuitu tarkoittaa sitä, kun vaikkapa paperissa oleva selluloosakuitu muokataan uudestaan paperiksi. Prosessissa itse kuitu pysyy samana.

Infinited Fiber Companyn prosessissa sen sijaan syntyy kokonaan uusi kuitu, jossa alkuperäiset selluloosakuidut on hajotettu molekyylitasolle ennen uuden kuidun luomista.

Tekstiilijäte (taikka kartonki, olki tai muu selluloosapitoinen jäte) ensin silputaan ja sen rakenne rikotaan mekaanisesti. Napit ja vetoketjut irrotetaan.

Sen jälkeen tekstiilisilppu käsitellään sellunkeiton kaltaisessa kemiallisessa prosessissa liukosellua muistuttavaksi selluloosahöytyväksi.

”Siihen suihkutetaan ureaa, joka sitoo selluloosaan typpeä. Se tekee materiaalista pehmeän ja puuvillamaisen. Siksi myös valmiissa kuidussa on jonkin verran typpeä”, Alava sanoo.

Syntyvä selluloosakarbamaattijauhe liuotetaan nestemäiseksi selluloosaksi, joka märkäkehrätään valmiiksi kuiduksi. Yhtiö on nimennyt sen Infinnaksi. Lanka- ja kangasvalmistajat voivat käyttää sitä puuvillan tapaan tekstiilien valmistukseen.

Kuitu voidaan edelleen kierrättää useita kertoja. Alavan mukaan esimerkiksi sen värjäysominaisuudet ovat erittäin hyvät, mikä vähentää värien ja energian kulutusta jatkojalostuksessa.

Toimitusjohtaja Petri Alava

Sekä liukosellun tekeminen että karbamaattiteknologia ovat sinänsä vanhoja keksintöjä. Myös märkäkehräys on samaa teknologiaa, jota käytetään esimerkiksi viskoosin tai lyocellin valmistamisessa.

Infinnan erityisyys on jäteraaka-aineen käyttäminen ja esimerkiksi viskoosiin verrattuna se, että valmistuksessa ei käytetä erittäin myrkyllistä rikkihiiltä vaan verrattain vaaratonta ureaa.

”Meidän kannalta ainutlaatuinen keksintö syntyi 2010-luvun alussa, kun VTT:llä havaittiin, että kuitua pystytään tekemään myös jätteestä. Vuoden 2016 jälkeen olemme kehittäneet edelleen kuidun ominaisuuksia ja uudistaneet koko valmistusteknologian. Koko prosessi ja tuote on myös patentoitu”, Alava sanoo.

Tuotantoa on kehitetty tähän asti kahdessa koetehtaassa Espoossa ja Valkeakoskella. Alavan mukaan on ollut tärkeätä, että asiakkaille on pystytty toimittamaan riittäviä määriä kuitua, josta ne ovat voineet valmistaa koemallistoja.

Nimenomaan tekstiilijätteen uudelleen käyttäminen on Alavan mukaan se, mikä kansainvälisiä muotijättejä kiinnostaa. Nopeasti vaihtuvan käyttömuodin tekijöihin kohdistuu yhä kasvavaa painetta tuotannon vastuullisuuden parantamiseksi.

Viikko sitten Zara-vaatemerkin omistava Inditex kertoi tehneensä yli 100 miljoonan euron sopimuksen tehtaan tulevan tuotannon ostamisesta.

Ostosopimuksia ovat tehneet myös muun muassa H&M, Tommy Hilfiger -merkkiä tekevä PVH Europe ja ulkoiluvaatemerkki Patagonia.

”Tehtaan viiden ensimmäisen vuoden tuotannosta noin 60 prosenttia on jo myyty sitovilla sopimuksilla”, Alava sanoo.

Lopustakin tuotannosta on aiesopimuksia ja Alavan mukaan halukkaita kumppaneita on jonossa kymmeniä ellei satoja.

Tehtaan on tarkoitus tuottaa kuitua noin 30 000 tonnia vuodessa, mikä riittäisi yhtiön mukaan noin 100 miljoonan t-paidan valmistamiseen.

Tällä määrällä ei vielä maailman tekstiilituotannon ympäristöongelmia ratkaista. Siksi Alava uskoo, että markkinoilla on tilaa kaikille suomalaisille yrityksille, jotka kehittävät joko kierrätysmateriaalista tai puusta valmistettavia ympäristöystävällisiä tekstiilikuituja.

Infinited Fiber Company lisäksi alalla toimii muun muassa jo pörssiin listattu Spinnova ja Metsä Groupin Metsä Spring. Sellutehtaita tekevä Valmetkin kehittää tekstiilijätteen prosessointia liukoselluksi.

”On aika hämmentävääkin, miksi tämän alan toimijoita on syntynyt juuri Suomeen. Syy on tietysti se, että meillä on maailman kärkiosaamista selluloosakemiassa. Kaikilla toimijoilla on vähän erilainen kuitu, ja kaikille on varmasti markkinoilla tilaa. En koe, että me edes kilpailisimme keskenämme”, Alava sanoo.

Kustannusten nousu on iskenyt jo Infinited Fiber Companynkin tehdashankkeeseen. Vielä vuosi sitten tulevan tehtaan hinnaksi kerrottiin noin 220 miljoonaa euroa.

”Osin kustannusnousu johtuu tehtaan prosessin tarkentamisesta. Alun perin ajattelimme, että voisimme käyttää valmiiksi mekaanisesti prosessoitua tekstiilijätettä, mutta laatu vaihtelee niin paljon, että päätimme rakentaa sitä kapasiteettia itse tehtaalle.”

Loppu kustannusten kasvusta johtuu yleisestä hintojen noususta. Tehtaan selluteknologian toimittaa Andritz, ja muita koneita tulee monelta yritykseltä. Osin Infinnan valmistuksessa voidaan käyttää samankaltaisia koneita kuin vaikkapa viskoosin kehräämisessä.

Miksi juuri Kemi valikoitui tuotantopaikaksi?

”Kävimme läpi kymmeniä vaihtoehtoja. Siellä on hieno tehdasmiljöö ja valmis infrastruktuuri satamineen. Myös uusiutuvaa energiaa on saatavilla runsaasti”, Alava luettelee Kemin etuja.

Prosessiteollisuuteen perustuvan startupin alkuvaiheen rahoitus on huomattavasti haastavampaa kuin vaikkapa ohjelmiston tai kännykkäpelin kehittäminen.

Työvoiman lisäksi rahoitettavana ovat kalliit koneet. Kun tuotantoa kasvatetaan puhutaan sadoista miljoonista euroista ja vuosien rakennusajasta.

Alavan mukaan investointi on määrä rahoittaa nykyisten ja uusien sijoittajien kukkarosta, velkarahalla ja julkisella rahoituksella, jota on Alavan mukaan saatavilla myös EU:n rahoitusvälineistä.

Yhtiö on saanut yhteensä noin 50 miljoonaa euroa pääomasijoituksia sijoittajilta, joihin kuuluvat muun muassa tärkeimmät asiakkaat sekä joitain pääomasijoittajia.

Omistuksen enemmistö on silti yhä Ali Harlinilla, Alavalla itsellään ja muun muassa Nokian ja Outotecin johtotehtävissä toimineella Pertti Korhosella.

Alavan mukaan yhtiön toiminta muuttuu voitolliseksi heti, kun tehdas saadaan pyörimään.

Samoin kuin esimerkiksi Spinnova, myös Infinited Fiber Company on valmis lisensoimaan teknologiaansa tekstiilialan muille toimijoille. Aika näyttää, onko kuitutuotantoa järkevää pyörittää Suomessa, jos raaka-ainettakin joudutaan tuomaan ja tekstiilien valmistus on Aasiassa.

”Toisaalta voi hyvin olla, että tuotantoa syntyy Suomeenkin lisää. Kannattaahan täällä tehdä selluakin. Meidän etuna on esimerkiksi uusiutuvan energian saatavuus ja osaavan työvoiman saatavuus.”

Lue lisää: Suomalaiskeksijät kehittivät ratkaisun, joka voi mullistaa vaateteollisuuden – ”tuotteen pitäisi olla kilpailukykyinen puuvillan kanssa”

.