Isännöintialan kartelliepäily sai taloyhtiöt varpailleen, mutta keskeisiä yrityksiä tapaus ei ole horjuttanut

Kiinteistöliiton yhteysjohtajan tiedossa ei ole, että yksikään taloyhtiö olisi vielä tässä vaiheessa päättänyt hakea korvauksia epäillyn kartellin aiheuttamista taloudellisista vahingoista.

Kiinteistöliitto on ohjeistanut, että taloyhtiöt odottaisivat markkinaoikeuden ratkaisua ennen mahdollisten korvausten hakemista.

1.7. 2:00

Isännöintialan kartelliepäily on lisännyt isännöitsijöiden kilpailutusta, mutta kartelliepäilyn kohteena olevien yritysten toiminnassa tilanne ei ole juurikaan näkynyt.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) toi helmikuussa 2021 julkisuuteen selvityksensä isännöintialan hintakartellista. KKV esitti, että markkinaoikeus määrää yhteensä noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksut kuudelle isännöintialan yritykselle ja Suomen Isännöintiliitolle. Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa alan yritykset sopivat keskenään myytävien tuotteiden hinnoista samalla tuotanto- tai jakeluportaalla.

KKV:n selvitysten mukaan Isännöintiliitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista jo vuonna 2014. Kilpailua rajoittava menettely olisi jatkunut vuoteen 2017.

Osapuolet ovat odottaneet tapaukselle ratkaisua kuluvan kesän aikana. Markkinaoikeudesta kuitenkin kerrotaan, että ratkaisun antopäivä ei ole vielä tiedossa.

Suomen suurin isännöintitoimija Realia Group olisi saamassa KKV:n esityksen mukaan yli 15 miljoonan euron seuraamusmaksun hintakartelliin osallistumisesta.

Realia Group -konserni vaihtoi toukokuun lopussa brändiään ja tunnetaan nykyään nimellä Retta. Uusi brändi on konsernin mukaan osa sen kasvustrategiaa. Vuonna 2017 konserni osti ruotsalaisen Hestian, joka tarjoaa kiinteistöjohtamisen palveluita, mutta nyt aikeissa on laajentaa konsernin toimintoja myös muihin Pohjoismaihin.

Uutta nimeä selittää sekin, että Realia-nimeä ei voi käyttää muissa Pohjoismaissa, sillä nimen on rekisteröinyt käyttöönsä toinen yritys.

Aiemmin Realia Services -nimellä toiminut konsernin isännöintiyhtiökin kantaa nykyään nimeä Retta. Vuoden aikana myös yhtiön johto on vaihtunut. Tammikuun alussa liiketoimintajohtajana aloitti Anders Gylling, kun hänen edeltäjänsä siirtyi konsernin kehitysjohtajaksi.

Isännöintiyhtiön liikevaihto on ollut kasvussa viime vuodet. Liiketoiminta on myös ollut voitollista viime vuoteen asti.

Viime vuonna myös yhtiön aiemmin erinomainen sijoitetun pääoman tuottoprosentti romahti. Luku kertoo toiminnan suhteellisesta kannattavuudesta. Siinä missä vuosina 2016–2019 sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli yli 40 ja toissa vuonnakin vielä yli 20, vuonna 2021 luku oli -1,9.

Viime vuonna isännöintiyhtiöön fuusioitiin kaksi yritystä: Rannikko-Pohjanmaalla toiminut isännöintiyritys Oy Buma-Team Ltd Ab ja Raisiossa toimivan Isännöintipalvelu Lehtiö Oy.

Retta Isännöinnillä on tällä hetkellä asiakkaana noin 6 200 taloyhtiötä.

Gylling ei osaa sanoa tarkkaa lukua, kuinka moni taloyhtiö on irtisanonut isännöintisopimuksensa tai käynnistänyt isännöitsijän kilpailutuksen KKV:n esittämien seuraamusmaksujen jälkeen. Gylling kuitenkin arvelee, että irtisanomisia on vuoden aikana ollut hieman keskimääräistä enemmän. Taustalla tosin voi olla myös tavallista vuosittaista vaihtelua tai muita syitä kuin kartelliepäily.

”Joka vuosi me vähän häviämme ja vähän voitamme. Nyt olemme ehkä vähän enemmän hävinneet, mutta on vaikeaa sanoa, mistä kaikki johtuu”, Gylling sanoo.

Muista kartelliepäilyn kohteena olevista yrityksistä kaksi on toimittanut vuoden 2021 tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin. Yrityksistä pienin, Isännöinti Ilkka Saarinen on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvattanut liikevaihtoaan ja -voittoaan. Op Koti Kainuun liikevaihto taas on hieman pienentynyt kaksi vuotta peräkkäin ja viime vuonna myös yrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti valahti -0,2:een.

Kartelliepäilyn seurauksena taloyhtiöissä tarkastellaan isännöintisopimuksia ja -palkkioita huomattavasti aiempaa tarkemmin, kertoo taloyhtiöitä edustavan Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Sitä hän pitää hyvänä asiana, sillä isännöitsijät ovat taloyhtiöissä poikkeuksellisessa ja tärkeässä asemassa.

”Tutkinnan julkistuksen jälkeen monet isännöintiyrityksetkin totesivat, että heille on tullut poikkeuksellisen paljon tarjouspyyntöjä. Osa taloyhtiöistä on vaihtanut isännöintiyritystä”, Tossavainen sanoo.

”Sopimuksia kilpailutetaan ehdottomasti enemmän ja niihin kiinnitetään enemmän huomiota. Näen sen hyvänä asiana, sillä taloyhtiöiden hallitukset ovat aiemmin olleet ehkä liiankin passiivisia miettimään, mikä heille on isännöinnissä tärkeää”, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Koro-Kanerva arvioi, että kartelliepäilyn seurauksena yksikään tutkinnan alla oleva yhtiö ei ole menettänyt suurissa määrin asiakkaitaan. Ylipäätään keskustelu aiheen ympärillä on laantunut vuoden 2021 kevään jälkeen.

”Jos katsoo isojen yritysten asiakaskehitystä, asiakkaita on tullut ja mennyt. Osa asiakkaista on tullut yritysfuusioiden myötä. Alalla on paljon liikehdintää muutenkin ja on vaikeaa sanoa, mikä johtuu mistäkin”, Koro-Kanerva sanoo.

Timo Tossavaisen tiedossa ei ole, että yksikään taloyhtiö olisi vielä tässä vaiheessa päättänyt hakea korvauksia epäillyn kartellin aiheuttamista taloudellisista vahingoista. Moni odottaa markkinaoikeuden ratkaisua ennen mahdollisia toimenpiteitä. Myös Kiinteistöliitto on ohjeistanut taloyhtiöitä odottamaan kilpailuoikeusprosessin etenemistä ja markkinaoikeuden ratkaisua.

Vaikka markkinaoikeuden ratkaisu osoittaisikin, että isännöintiyrityksillä on ollut kartelli, korvauksien hakeminen voi olla työlästä.

Tossavaisen mukaan pelkkä osoitus kartellin olemassaolosta ei riitä, vaan taloyhtiön pitää pystyä osoittamaan, että sille on aiheutunut taloudellista vahinkoa, Tossavainen selittää.

”Pitäisi pystyä osoittamaan, kuinka paljon vahinkoa on tullut ja mikä isännöintipalkkioiden taso olisi ollut ilman kartellia”, hän sanoo.

Tossavaisen mukaan taloyhtiöissä kannattaa katsoa tarkkaan oman isännöintisopimuksen sisältöä ja palkkioita. Vahingonkorvauskannetta harkitessa kannattaa myös huomioida oikeudenkäynteihin liittyvät taloudelliset oikeuskuluriskit.

”Korvauksia kannattaa harkita ryntäilemättä sitten, kun mahdollinen tuomio tulee. Taloyhtiöissä toimitaan kuitenkin osakkaiden rahoilla, joten on tärkeää miettiä tarkkaan, mikä on taloudellisesti järkevää”, Tossavainen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita