Korona­rokotteiden patentti­suoja puretaan viideksi vuodeksi, mutta se tuskin auttaa kehittyviä maita, arvioi asiantuntija

Maailman kauppajärjestö sopi koronarokotteiden patenttisuojan rajoitetusta poistamisesta viime viikolla.

WTO:n pääjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala (keskellä) järjestön ministerikokouksessa Genevessä kesäkuun 17. päivä.

23.6. 17:15

Maailman kauppajärjestö (WTO) kertoi viime perjantaina päässeensä sopuun koronarokotteiden patenttisuojan rajoitetusta poistamisesta viideksi vuodeksi.

Patenttisuojan väliaikaisen poistamisen on sanottu mahdollistavan koronarokotteiden tuotannon myös kehittyvissä maissa ja siten helpottavan rokotteiden saatavuuspulaa. Toistaiseksi rokotteiden tuotantoon ovat saaneet osallistua vain lääkeyhtiöt, jotka omistavat rokotteiden yksinoikeudet.

Patenttisuojasta luopumista ovat ajaneet etenkin kehittyvät maat. Lääkärit ilman rajoja -järjestö on sanonut, että immateriaalioikeuksista luopuminen mahdollistaisi laajat rokotukset myös köyhimmissä maissa. Myös muun muassa Maailman terveysjärjestö (WHO) on kampanjoinut patenttisuojan poistamisen puolesta.

Osa asiantuntijoista ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että kauppajärjestön päätöksellä on merkittävää vaikutusta kehittyvien maiden tilanteeseen.

”Nyt on annettu viisi vuotta aikaa katsoa johtaako tämä nyt siihen, että niitä rokotteita olisi enemmän saatavilla kehittyvissä ja köyhissä maissa. Itse epäilen, että se ei tule mahdollistamaan kovinkaan paljon, koska näillä kehittyvillä mailla ei vain ole teknologiaa ja mahdollisuuksia alkaa valmistamaan näitä rokotteita”, sanoo immateriaalioikeuksiin erikoistuneen Kolster-yrityksen kemian tiimin johtaja, eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson.

”Näiden tuotantolaitoksien pystyttäminen on niin pitkän prosessin ja tuotantokehityksen takana, että siihen menee helposti pitkä aika. Ja kun siinä ei ole samalla tavalla liiketoiminnallista hyötyä, niin en jaksa uskoa, että tämä hirveästi kuitenkaan auttaa köyhiä maita.”

Kyseenalaista on sekin, onko rokotteiden patenttisuoja ollut tähänkään asti todellinen este kehittyvien maiden rokotetuotannolle. Patentit ovat maakohtaisia kielto-oikeuksia, eivätkä lääkeyhtiöt välttämättä ole hakeneet patenttia kaikkiin maailman maihin.

Karlssonin mukaan tästä syystä on puhuttu, että WTO:n päätös saattaa todellisuudessa auttaa lähinnä Etelä-Afrikan ja mahdollisesti Intian kaltaisia maita. Näistä Intia on kehittänyt jo oman rokotteensa. WHO myönsi hätäkäyttöluvan intialaiselle Covaxin-rokotteelle viime marraskuussa.

”Lisääkö tämä oikeasti rokotteiden saatavuutta? Vaikea nähdä, että lisäisi”, Karlsson sanoo.

Karlssonin muistuttaa, että WTO:n päätös on rajattu. Se ei esimerkiksi mahdollista kaupallista hyötymistä patenttisuojan poistamisella, sillä rokotteita saa valmistaa ja myydä vain omassa maassa.

WTO ei myöskään purkanut koronan diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä lääkepatentteja. Asiaa pohditaan uudestaan viimeistään puolen vuoden kuluttua.

Patenttisuojan väliaikainen purkaminen ei myöskään tarkoita, että kaikki saavat automaattisesti luvan hyödyntää rokotepatenttien alaista omaisuutta.

Jokaisessa kehittyvässä maassa on rokotetta valmistaakseen haettava maakohtaista lupaa eli pakkolisenssiä. Sen jälkeen patentin alaista omaisuutta voi väliaikaisesti hyödyntää kuin patenttia ei olisi olemassa.

Karlssonin mukaan WTO:n päätöksen ehdot olivat hyvin tiukat myös siinä, missä maissa patenttisuojan poistoa saa hyödyntää. Näin ollen esimerkiksi länsimaisten yhtiöiden ei pitäisi päästä hyötymään kilpailijoidensa patentein suojaamista keksinnöistä.

”Tämä koskee vain kehittyviä maita. En näe riskiä, että muuallakin alettaisiin antamaan näitä pakkolisenssejä.”

Lääketeollisuuden edustajat ovat kritisoineet WTO:n päätöstä. Esimerkiksi Suomessa lääketeollisuuden edunvalvoja Lääketeollisuus ry lähetti keskiviikkona tiedotteen, jossa se sanoi olevansa pettynyt WTO:n päätökseen.

Se viittaa esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd) WTO:n ministerikokouksessa antamaan lausuntoon, jossa hän korostaa patenttisuojan olevan avainasia koronaviruksen hoidossa, ei ongelma.

Lääketeollisuus ry:n mukaan WTO:n asettama suuntaus on huolestuttava, koska juuri patenttien kaltaiset immateriaalioikeudet luovat turvan innovaatioiden kehittämiselle.

Tämän toteaa myös Kolsterin Karlsson yhtiön sivuilla julkaisemassaan blogikirjoituksessa.

”Patenttijärjestelmä luotiin kannustamaan tuotekehitykseen, ja se on edelleen paras tapa tukea yrityksiä ja tutkimuslaitoksia uusien innovaatioiden tutkimisessa ja kehittämisessä.”