Porvooseen rakentuu Suomen suurin muovin kemiallinen kierrätyslaitos

Porvoon Kilpilahteen noussee ensi vuonna kierrätyslaitos, jonka kautta 10 000 tonnia muovijätettä vuodessa käsitellään kemianteollisuuteen raaka-aineeksi. Nykyisin iso jätemuovista Suomessa poltetaan tai viedään kaatopaikalle.

Lamorin toimitusjohtaja Mika Pirneskoski näkee Suomessa paljon potentiaalia parantaa muovin kierrätystä kiertotalouden tehostamiseksi.

22.6. 9:10 | Päivitetty 22.6. 11:44

Suomalainen öljyntorjuntayhtiö Lamor aikoo rakentaa Porvoon Kilpilahteen muovin kemiallisen kierrätyslaitoksen. Yhtiö kertoo allekirjoittaneensa asiasta sopimuksen keskiviikkona kiertotalousyhtiö Resiclon kanssa.

Kierrätyslaitos tuottaa jätemuovista kemiallisesti kierrätettyä uusioraaka-ainetta, jota voidaan käyttää petrokemian teollisuudessa kierrätysmuovin tuottamiseen sekä toimittaa jatkojalostukseen siihen soveltuville jalostamoille.

Laitoksen rakennustyöt pyritään aloittamaan loppuvuoden aikana, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna. Yhtiöt arvioivat, että investoinnin koko on ensimmäisessä vaiheessa 12 miljoonaa euroa.

”Tämä investointi on Lamorille ensimmäinen merkittävä askel muovin kierrätysliiketoiminnassa, jossa kohdemarkkinan suuruus on kymmenissä miljardeissa euroissa. Suomessa muovin keräys ja lajittelu on jo kohtalaisen hyvällä tasolla, mutta myös Suomessa on paljon potentiaalia parantaa muovin kierrätystä kiertotalouden tehostamiseksi”, toimitusjohtaja Mika Pirneskoski sanoo Lamorin tiedotteessa.

Lamor kertoo sijoittavansa hanketta varten perustettuun yhteisyritykseen 1,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa puolta sen osakkeista.

Pirneskoski sanoo HS:lle, että yksi ihminen kuluttaa OECD-maissa keskimäärin vajaat 60 kiloa muovia vuodessa. Karkealla laskutoimituksella vuosittaisen muovijätteen määrä on siis Suomessa yli 300 000 tonnin luokassa.

Porvooseen rakennettavan kierrätyslaitoksen käsittelykapasiteetin arvioidaan olevan ensivaiheessa noin 10 000 tonnia vuodessa. Yhtiön mukaan tämän mittakaavan kierrätyslaitosta ei ole ollut Suomessa aiemmin.

”Ensimmäisessä vaiheessa puhutaan kokonaiskuvassa kohtuullisen pienestä määrästä. Näemme tämän tietyntyyppisenä pilotointina, proof of concept -tyyppisenä laitoksena”, Pirneskoski sanoo.

Yhtiöiden tavoitteena on laajentaa kapasiteettia Suomessa nelinkertaiseksi, eli noin 40 000 tonniin, vuoden 2026 loppuun mennessä. Käytännössä se tulee todennäköisesti tarkoittamaan sekä Kilpilahteen rakennettavan laitoksen laajentamista että eri puolille Suomea rakennettavia uusia samantyyppisiä laitoksia.

”Muovijätteen logistiikassa on se haaste, että kuljetetaan aika paljon ilmaa. Uskomme aika vahvasti siihen, että täytyy rakentaa hajautettu verkosto jätemuovin nesteyttämislaitoksia, jolloin päästään logistiikassa kustannustehokkuuteen ja päästömielessä huomattavasti järkevämpään ratkaisuun.”

Pirneskosken mukaan muovijätteen nesteytys on prosessin ensimmäinen vaihe. Tulevien vuosien aikana yhtiöt aikovat katsoa, haluavatko he rakentaa sen kylkeen myös jonkinlaista jälkikäsittelyä.

Päätöstä rakentaa kierrätyslaitos Porvoon Kilpilahteen auttoivat Pirneskosken mukaan sen sijainti raaka-ainevirtojen ja lopputuotteen logistiikan näkökulmasta, mutta myös alueella jo toimivat naapurit. Kilpilahdessa toimivat esimerkiksi polttoainejalostaja Neste ja kemianyhtiö Borealis.

”Neste on tullut aika isosti ulos nesteytetyn jätemuovin jalostamisinvestoinneillaan. Haluamme olla mukana tässä arvoketjussa”, Pirneskoski kertoo.

Yhteishankkeen toisella osapuolella Resiclolla on jo voimassa oleva toimitussopimus kierrätyslaitoksen tuotteen myynnistä muovintuottajan kanssa.

Yhtiöt eivät kerro loppuasiakkaan nimeä, mutta Pirneskosken mukaan kyseessä on suuri petrokemianteollisuuden toimija. Kierrätyslaitoksen koko kapasiteetin ei välttämättä ole tarkoitus mennä tälle yhdelle asiakkaalle, mutta muita toimitussopimuksia yhtiöt eivät ole vielä tehneet.

”Isot kansainväliset yhtiöt ovat toistaiseksi kertoneet jo 10 miljoonan tonnin jalostus- ja hyödyntämiskapasiteetti-investoinneista vuoteen 2030 mennessä”, Pirneskoski sanoo.

Yhtiö ei siis näe asiakkaiden löytämistä kierrätyslaitoksen lopputuotteelle haasteena. Suurempi ongelma on saada koko muovin kierrätysprosessi toimimaan tarpeeksi hyvin.

”Nykypäivänä iso osa jätemuovista menee kaatopaikalle tai polttolaitoksiin. Me tietysti haluaisimme, että kiertotalousnäkökulmasta mahdollisimman suuri osa ei mekaanisesti kierrätettävästä muovista saataisiin takaisin kiertoon.”

Pirneskosken mukaan yhtiöillä on jo aiesopimus raaka-ainetoimittajan kanssa. Sen lisäksi ne pyrkivät laajentamaan hankintaverkostoa siten, että saavat varmistettua sekä rakenteilla olevalle laitokselle että tuleville laitoksille riittävät raaka-ainevirrat.

Hänen mukaansa Suomesta viedään tällä hetkellä ulkomaille sellaista muovia, jota voitaisiin hyödyntää nyt rakennettavassa laitoksessa.

”Ainakaan alkuvaiheessa emme näe merkittäviä haasteita raaka-ainevirran kanssa. Mutta toki oletus on, että tähänkin markkinaan tulee jossain vaiheessa kilpailua, joten pyrimme olemaan eturintamassa ja varmistamaan, että meille riittää raaka-ainetta seuraaviksi 10–20 vuodeksi”, Pirneskoski sanoo.

Lamor on maailman suurin öljyntorjuntalaitteiden toimittaja ja yksi suurimmista öljyntorjuntapalveluiden tarjoajista.

Aiemmin öljyvuotojen puhdistamiseen tarkoitettujen työvälineiden valmistamiseen keskittynyt yhtiö on vähitellen laajentanut toimintaansa myös jätteenkäsittelyyn ja vedenkäsittelyyn liittyviin laajamittaisiin ratkaisuihin.

Yhtiö listautui Helsingin pörssi First North -markkinapaikalle viime vuoden lopulla.

Resiclo on suomalainen startup-vaiheen kiertotalousyhtiö, joka on kehittänyt jätemuovin kemiallisen kierrätyksen hankkeita vuodesta 2018 lähtien.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita