Polttoaineen kallistuminen suosii sähkö­autoilua – Nykyisillä hinnoilla sähkö­auto voi tulla halvemmaksi jo viidessä vuodessa

Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen uskoo, että kallistuvat energianhinnat kiihdyttävät entisestään suomalaisen autokannan sähköistymistä.

Mitä enemmän autolla vuodessa ajaa, sitä nopeammin sähköauto muuttuu bensa-autoa edullisemmaksi.

27.6. 10:53 | Päivitetty 28.6. 9:45

Sähköauto on kallis ostos, mutta mitä korkeammalle bensiinin hinta nousee, sen kannattavammaksi sähköautoilu muuttuu.

Jos bensiinin hinta pysyy nykyisellä tasollaan, sähköauton kokonaiskustannukset alkavat tulla tasoihin bensiinikäyttöisen polttomoottoriauton kokonaiskustannusten kanssa yhdeksässä vuodessa. Tämän jälkeen sähköauton kokonaiskustannukset ovat bensa-autoa edullisemmat, kun edulliset käyttökustannukset tuovat säästöjä, jotka kompensoivat kalliimpaa hankintahintaa. Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 95E-bensiinin keskihinta oli 2,30 euroa litralta.

Kustannusten kehitys selviää Suomen ilmastopaneelin tutkijoiden kehittämästä laskurista. Laskurissa on huomioitu auton ostohinta, tankkaus- ja latauskustannukset, verot, huollot, vakuutukset, investoinnin korko sekä sähköauton tapauksessa akun vaihto.

Jos tilannetta tarkastellaan viime vuoden hintojen mukaan, sähköauton kokonaiskustannukset tulivat tasoihin bensa-auton kanssa vasta 13 vuoden kuluttua auton käyttöönotosta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 95E-bensiinin keskihinta oli 1,68 euroa litralta.

Molemmissa laskelmissa ajoa tulee 14 000 kilometriä vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan se vastaa suomalaisen henkilöautoilijan keskimääräisiä ajomääriä.

Esimerkkiautoina laskelmissa on käytetty noin 23 000 euroa maksavaa bensiinikäyttöistä polttomoottoriautoa ja noin 37 000 euroa maksavaa täyssähköautoa.

Lähelle näitä hintoja osuvat esimeriksi tällä hetkellä myynnissä olevat sähköautot Peugeot e-2008, jonka maksaa hankintatuen kera 36 390 euroa ja Opel Mokka-e, joka maksaa 34 990 euroa. Bensa-autoista taas esimerkiksi suosittu Volkswagen Polo muutaman tuhannen euron lisävarusteilla maksaa 24 000 euroa.

Mitä enemmän autolla vuodessa ajaa, sitä nopeammin sähköauto muuttuu bensa-autoa edullisemmaksi.

Jos esimerkiksi ajaa 40 000 kilometriä vuodessa, sähköauto tulee bensiinin nykyhinnoilla bensa-autoa halvemmaksi jo auton neljäntenä käyttövuotena. Vuoden 2021 hinnoilla sähköauto olisi bensa-autoa halvempi viidentenä käyttövuotena.

Toisaalta jos kilometrejä kertyy vain vähän, on bensa-auto pidemmälläkin aikavälillä sähköautoa edullisempi. Vuosittaisten ajokilometrien ollessa 10 000 sähköauto on kokonaiskustannuksiltaan kalliimpi vielä 12 vuotta auton käyttöönotosta.

Polttoaineiden hinnannousun lisäksi sähkö on ollut poikkeuksellisen kallista viime syksystä asti.

Moni sähköauton omistaja lataa autoaan kotona, jolloin oman sähkösopimuksen hinnoittelu vaikuttaa oleellisesti latauskustannuksiin. Julkisissa latauspaikoissa palveluntarjoajat hankkivat sähkön useita eri reittejä ja määrittelevät lataussähkön hintatason itse, mutta lataushintoihinkin kohdistuu korotuspaineita.

Lue lisää: Kallis pörssisähkö voi tuntua pian sähköautoilijan kukkarossa – Näin suuri on bensalla ja sähköllä ajamisen hintaero

Sähkön hintojen vaihtelu ei kuitenkaan vaikuta sähköautoilun kokonaiskustannuksiin yhtä voimakkaasti kuin polttoaineiden hintojen nousu bensiinikäyttöisten autojen kustannuksiin, sanoo Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen.

”Sähköautot ovat polttomoottoriautoja energiatehokkaampia, ja sen takia energian hinnan muutoksella ei ole niin suurta merkitystä.”

Sähköautojen kustannuksia nostaa tällä hetkellä akkujen korkeat hinnat. Mikäli akkujen ja sitä kautta sähköautojen hinnat laskevat, voimistuu sähköautojen kustannushyöty bensa-autoihin verrattuna entisestään.

”Tällä hetkellä uuden auton hankintaa miettivä voi omalta osaltaan pohtia, mikä on itselle sopiva akun koko. Siinä saa nytkin aika helpostikin tuhansia euroja säästöä, jos valitsee pienikokoisemman akun”, Liimatainen sanoo.

Tulevaisuudessa yksi keskeisesti bensa-autojen käyttökustannuksiin vaikuttava asia on polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen lisäksi polttoaineiden jakeluvelvoite, Liimatainen kertoo.

Jakeluvelvoite pakottaa polttoaineen jakelijoita sekoittamaan bensiinin ja dieselin joukkoon biopolttoainetta. Vuoteen 2030 mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on nostettava EU:ssa 14 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta. Suomessa tavoite on vielä korkeampi, 34 prosenttia. Jakeluvelvoite nostaa polttoaineiden hintoja.

”Jakeluvelvoite vaikuttaa erityisesti dieseliin, mutta pidemmällä aikavälillä myös bensiinin tilalle pitäisi saada synteettistä polttoainetta, joka on huomattavasti kalliimpaa kuin fossiilinen. Vuoden 2030 jälkeenkin pitäisi yhä nopeammin lisätä uusiutuvia polttoaineita, jotta päästään Suomen päästötavoitteisiin.”

Täyssähköisten ja ladattavien hybridien osuus autokaupasta kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2021 ensirekisteröinneistä 10 prosenttia oli sähköautoja ja 20 prosenttia ladattavia hybridejä. Tänä vuonna sähköautojen ensirekisteröintien arvioidaan nousevan 17 prosenttiin ja ladattavien hybridien noin 23 prosenttiin kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä.

Liimatainen uskookin, että autokannan sähköistyminen kiihtyy entisestään.

”Kehitys on ollut käynnissä jo ennen nykyistä polttoaineiden hinnannousua, mutta nyt se näkyy yhä korostuneemmin. Autovalmistajat myös panostavat nykyään paljon enemmän sähköautojen kehittämiseen ja kuluttajille on tarjolla laajemmin erilaisia malleja.”

Oikaisu 28.6.2022 kello 9.45: Suomessa jakeluvelvoite vuonna 2030 on 34 prosenttia, ei 30 prosenttia kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita