HS selvitti taideväen, liikunnan ja uskonnon korona­tukia – ”yhden tähden surkeus” sai tukea yli 600 000 euroa

Markus Selinin Solar Films nousi kaikkien tuen­saajien kärki­joukkoon. Elokuva­säätiön mukaan yhtiö oli hyvä tekemään hakemuksia. Katso suurimmat suorat korona­tuet haku­koneesta.

Kansallisooppera ja baletti, teatteri, kristillisen kirkon diakoniatyö sekä Helsingin isot taidemuseot ovat suurimpia suunnattujen koronatukien yksittäisiä saajia.

6.7. 2:00 | Päivitetty 6.7. 11:46

Kansallisooppera ja baletti, teatteri, kristillisen kirkon diakoniatyö sekä Helsingin isot taidemuseot. Siinä suurimmat suunnattujen koronatukien yksittäiset saajat, joita veronmaksajat tukivat miljoonilla euroilla kutakin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat avustukset olivat niin runsaita, että ne nostivat kaikkiaan viisi instituutiota suurimmiksi tuensaajiksi ohi koronatukea saaneiden yritysten kärjen. Tämä kävi ilmi, kun Helsingin Sanomat selvitti taideväen, liikunnan ja urheilun sekä uskonnon saamia suunnattuja koronatukia.

Alla olevasta taulukosta voit hakea yli 20 000 euroa koronatukea saaneet yhteisöt nimellä tai esimerkiksi alalla kuten ”taide ja kulttuuri”, ”taiteen perusopetus”, ”liikunta”, ”uskonto”, ”hiihto” tai ”jääkiekko”.

Koronatukien selvä ykkönen Suomen kansallisooppera ja -baletti (7,2 miljoonaa euroa) sai koronatukia suurimmaksi osaksi varsinaiseen toimintaansa, mutta myös pienessä määrin taiteen perusopetuksen jatkuvuuden turvaamiseen. Oopperan ja baletin tuet olivat puolisen miljoonaa suuremmat kuin Helsingin teatterisäätiön, joka pitää yllä Helsingin kaupunginteatteria.

Suomen kansallisooppera ja -baletti, Helsingin teatterisäätiö, Kirkon keskusrahasto, Kansallisgalleria ja Tampereen Työväen Teatteri saivat enemmän koronatukia kuin yritystukien ykkönen HMSHost Finland, joka pyörittää lukuisia kahviloita ja ravintoloita Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentoaseman HMSHost Finland sai yritysten koronatukia 2,9 miljoonaa euroa ja edellä mainitut taiteen instituutiot 3,6–7,2 miljoonaa euroa kukin. HS:n laaja selvitys 2,4 miljardin euron yritystukien saajista julkaistiin 16. kesäkuuta.

Lue lisää: HS selvitti, mitkä yritykset saivat eniten koronatukia – suurin potti meni Helsinki-Vantaalla toimivalle yritykselle, josta harva on kuullut

HS:n uudessa selvityksessä ovat mukana opetus- ja kulttuuri­ministeriön myöntämät tuet taiteelle, kulttuurille ja taiteen perusopetukselle. Samoin mukana ovat Suomen elokuvasäätiön jakamat koronatuet sekä Taiteen edistämis­keskuksen apurahat ja avustukset.

Lisäksi opetus- ja kulttuuri­ministeriö jakoi koronatukia uskonto- ja kirkollisasioihin sekä liikuntaan.

Kyseessä ovat nimenomaan myönnetyt summat, sillä pieni osa tuensaajista on palauttanut saamiaan tukia eri syistä. Ainoa isot tuet lähes kokonaan palauttanut tuensaaja on Kuhmon Musiikkiyhdistys, jonka 477 000 euron tuista palautui opetus- ja kulttuuriministeriön koronatukitilaston mukaan 465 000 euroa.

Suomen kansallisooppera ja -baletti sai suurimman koronatuen eli 7,2 miljoonaa euroa. Marjukka Tepponen esiintyi elokuussa 2021.

Suunnattujen koronatukien selvityksessä ovat mukana yhteensä yli neljälle tuhannelle taholle myönnetyt 220 miljoonaa euroa. Näiden kulttuurin, liikunnan ja uskonnon alojen yritysten ja yhteisöjen koronatukien keskiarvo oli 54 300 euroa ja mediaani 9 000 euroa. Mediaani tarkoittaa jonon keskimmäisenä olevaa apurahan saajaa.

Merkittävä koronatuki on myös Taiteen edistämiskeskuksen eli Taiken jakama henkilökohtaisten apurahojen potti. Taike jakoi 13 000 henkilölle yhteensä 119 miljoonaa euroa.

Taiteen edistämiskeskuksen jakamien henkilökohtaisten apurahojen saajat eivät ole mukana HS:n hakukoneessa, mutta joitakin apurahan saajia esitellään myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Korona tyhjensi baletin, museoiden ja teattereiden ohella elokuvateattereita, minkä uskottiin ajavan elokuvantekijöitä ahdinkoon.

Suomen elokuvasäätiö tuki siksi elokuvia suoraan viidellä miljoonalla eurolla, kun tekijä osasi tukea hakea. Eniten suoraa koronatukea sai Renny Harlinin ohjaama komedia Luokkakokous 3, jolle elokuvasäätiö myönsi kahdessa haussa yhteensä 634 000 euroa.

Renny Harlinin ohjaama komedia Luokkakokous 3 sai elokuvasäätiöltä kahdessa erässä yhteensä 634 000 euroa koronatukea.

Luokkakokous 3:n saama tuki on yli 12 prosenttia koko elokuvasäätiön elokuville jakamasta viidestä miljoonasta eurosta. Yhteensä elokuvatuotantojen tukea havitteli 69 elokuvaa.

Luokkakokous sai murskaavia arvosteluja. Esimerkiksi Helsingin Sanomien kritiikissä elokuvaa kutsuttiin ”yhden tähden surkeudeksi”.

Katsojia Luokkakokous 3:lla sen sijaan riitti, vuonna 2021 noin 166 000, ja se oli viime vuoden katsotuin kotimainen elokuva. Esimerkiksi yhtenä viikonloppuna elokuva keräsi lähes 30 000 katsojaa.

Luokkakokous 3:n saama koronatuki herättää kysymyksiä, sillä suoran elokuvatuen tavoitteena oli kattaakoronapandemiasta johtuneesta elokuvateatterituottojen laskusta tuotantoyhtiöille aiheutunutta taloudellista alijäämää. Tuesta ei vaadittu erillistä loppuselvitystä.

”Luokkakokous-elokuvan tuen perusteena oli katsoja-arvio, kuten muissakin tuetuissa elokuvissa. Hakija oli arvioinut menettäneensä 140 000 katsojaa normaaliaikaan verrattuna, mutta meidän arviomme oli 125 000 menetettyä katsojaa”, elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen selventää.

Elokuvasäätiö myönsi suurimman osan tukisummasta, eli 565 000 euroa, vasta 15. joulukuuta 2021. Tuolloin oli jo tiedossa, että elokuva on korona-ajan katsojamenestys. Miksi tukea annettiin silti?

”Tämä tuki siis kattoi todennettua alijäämää, mitä Luokkakokouksesta ja eräästä toisesta elokuvasta oli Solarille muodostunut. He pääsivät niin sanotusti onnellisesti nollille näissä tuotannoissa”, Saarinen sanoo.

Tukea maksettiin puhtaasti taloudellisin perustein, eikä laatu ratkaissut.

Luokkakokouksen tuotti Solar Films Inc, josta puolet omistaa Markus Selin. Elokuva-alan lisäksi ravintolabisneksessä mukana olevan Selinin ansiotulot olivat 156 428 euroa ja pääomatulot 492 162 euroa viimeksi julkistetussa koronavuoden 2020 verotuksessa.

Elokuvasäätiön koko koronatuesta Solar Filmsin elokuvat saivat noin 1,9 miljoonaa euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Markus Selin.

Solar Films napsi muillekin elokuvilleen isot koronatuet. HS:n selvityksessä Solar Films on kuusi kertaa listalla, jolla on 15 eniten suoraa koronatukea saanutta elokuvaa.

”Solar Films osasi tehdä erittäin hyvät koronatukihakemukset”, elokuvasäätiön toimitusjohtaja Saarinen sanoo.

Kaikkiaan Suomen elokuvasäätiö jakoi koronatukia 31 miljoonaa euroa. Nimettyjen elokuvatuotantojen ohella säätiö tuki elokuvien tekoa yleisesti sekä elokuvateattereita ja elokuvalevittäjiä.

Kaikesta elokuvasäätiön koronatuesta Solar Films sai noin 1,9 miljoonaa euroa, Nordisk Film 1,1 miljoonaa euroa ja Bio Rex Cinemas 860 000 euroa, HS:n selvitys kertoo. Pienimmän koronatuen sai kemijärveläinen LPMA Productions , jonka elokuva Lasikatto - The Invisible Made Visible sai 400 euroa elokuvatuotantojen lisätuotantotukea.

Solar Films pomppaa esiin suorien koronatukien saajien listalla myös sen vuoksi, että se on 20:n eniten tukea saaneen yhtiön kärjessä ainoa kaupallinen yksityinen yhtiö. Muut listalla ovat säätiöitä, kaupunkeja ja julkisomisteisia yhtiöitä.

Yhtiöt ja muut liiketoiminnan harjoittajat saivat koronatukea myös muuta kautta, kun muun muassa Business Finland ja Valtiokonttori jakoivat niille liiketoiminnan tukirahaa. Kun mukaan lasketaan tämä yrityksille erikseen myönnetty koronatuki, nousee Solar Filmsin saama koronatuki lähes kahteen miljoonaan euroon ja levittäjäyhtiö Nordisk Filmin noin 1,3 miljoonaan euroon.

Kolmikosta eniten yhteenlaskettua koronatukea sai kuitenkin ruotsalaisomisteinen elokuvateatteriketju Bio Rex Cinemas. Kun mukaan lasketaan liiketoimintatuet, ketju keräsi koronatukia yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Sitäkin enemmän sai elokuvateatteriketju Finnkino, jonka yhteensä 2,5 miljoonan euron tuista 90 prosenttia tuli yritysten koronatukien kautta.

Elokuva-alan lisäksi pandemia iski pahasti elävän musiikin tapahtumiin. Suomen suurimmat musiikkifestivaalit saivat avustusta sekä liiketoiminnan tukipotista että Taiken jakamista kulttuurialan avustuksista.

Yksittäisistä festivaaleista eniten tukea saivat Savonlinnan oopperajuhlat (1,7 miljoonaa euroa kulttuuritukea) ja Flow (1,5 miljoonaa euroa, josta kulttuuritukea 1,05 miljoonaa). Ruisrock sai 1,25 miljoonaa, josta kulttuuritukea oli 600 000 euroa ja Pori Jazz hieman yli miljoonan, josta kulttuuritukea oli 450 000 euroa.

Metallimusiikkiin keskittyvä Tuska sai tukea vajaan miljoonan, josta vähän yli puolet oli kulttuuritukea.

Tuska-festivaali sai melkein miljoonan euron koronatuen. Vuonna 2020 festivaaleilla nähtiin myös yleisötaidetta.

Sidewaysia ja Provinssia järjestävä Fullsteam Agency sai yhteensä yli 1,8 miljoonan euron avustuksen, josta kulttuurituen osuus oli 740 000 euroa. Festivaalien lisäksi yhtiö tekee runsaasti keikkamyyntiä muille järjestäjille.

Tänä kesänä esiintyjien peruutuksista kärsinyt Weekend Festival sai avustusta 660 000 euroa, josta 200 000 oli kulttuuritukea.

Kulttuurialan henkilökohtaisia apurahoja myönnettiin varsinkin muusikoille ja muille esiintyville taiteilijoille, mutta myös kuvataiteilijoille ja teatterin- ja elokuvantekijöille.

Suurimmat myönnetyt summat olivat 30 600 euroa, jonka saajat ovat suurelle yleisölle tuntemattomampia taiteilijoita, kuten pääosin ulkomailla työskennelleet kuvataiteilija Laura Lappi ja sirkustaiteilija Pipsa Ilpala. Myös nykysirkustaiteilija Miradonna Sirkka sai suurimman korona-apurahan.

29 000 euroa saaneiden joukossa on tunnetumpia nimiä, kuten harmonikkataiteilija Johanna Juhola ja laulaja ja lauluntekijä Samae Koskinen.

Harmonikkataitelija Johanna Juhola sai 29 000 euron korona-apurahan.

Vuodesta 2014 New Yorkissa asunut ja työskennellyt Laura Lappi sanoo, että hänelle myönnetty korona-avustus on auttanut merkittävästi, sillä se on korvannut tulonmenetyksiä ja turvannut työskentelyn jatkumisen.

”Kaikki sovitut näyttelyt, joihin minun piti osallistua, peruttiin tai siirtyivät eteenpäin”, Lappi sanoo.

”Näyttelyiden peruuntuminen vaikutti myös mahdollisiin myyntituloihin.”

Yhdysvalloissa myös freelance-taiteilijoiden oli koronan takia mahdollisuus hakea työttömyyskorvausta, mutta Lappi ei voinut sitä hakea, koska työskenteli viisumilla. Hän haki ja sai Yhdysvalloista yhden pienen apurahan, joka oli suunnattu New Yorkin kulttuurielämän elvyttämiseen.

Parhaillaan Lappi valmistelee keväällä Suomessa avautuvaa ensimmäistä yksityisnäyttelyään.

Taiken yksityishenkilöille jakaman korona-apurahan keskiarvo oli 9 300 euroa ja mediaani 8 600 euroa.

Selvästi yli keskiarvon eli 25 000 euroa tai sitä enemmän tukea sai yhteensä 255 taiteilijaa. Heidän joukossaan on menestyneitä kevyen musiikin tekijöitä, kuten Erin Anttila, Kyösti Mäkimattila, Olavi Uusivirta ja Von Hertzenin veljekset sekä klassisen musiikin puolelta muun muassa oopperalaulaja Laura Pyrrö ja säveltäjä Osmo Tapio Räihälä.

Myös taidejournalismi sai tukea. Suurin summa, 26 000 euroa, myönnettiin Axa Sorjaselle, joka on toimittaja, dokumenttiohjaaja ja aktiivinen hiihdonopettaja. Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard sai taidejournalismin tekemiseen 13 000 euroa.

Matti ja Teppo Ruohonen saivat henkilökohtaista koronatukea 14 600 euroa kumpikin.

Monet Suomen kuunnelluimmista ja tunnetuimmista poptähdistäkin saivat tukea, mutta summat olivat pienempiä. Esimerkiksi Arttu Wiskari, Danny ja Antti Tuisku saivat tyytyä 4 000 euron tukeen, Paula Vesala ja Chisu 7 000 euroon.

Matti ja Teppo saivat 14 600 euroa mieheen, JVG-yhtyeen Ville Galle 16 000 euroa ja Reino Nordin 17 600 euroa.

Tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt rockmuusikko Michael Monroe sai koronatukea 22 000 euroa ja hänen entinen Hanoi Rocks -bändikaverinsa Andy McCoy 12 000 euroa. McCoyn taiteenalaksi on merkitty myöntöpäätöksessä monitaide.

Muusikko Antti Hulkko, taiteilijanimeltään Andy McCoy, sai henkilökohtaista koronatukea 12 000 euroa monitaiteelliseen tekemiseen.

Henkilökohtaista apurahaa saivat hakemuksen perusteella taiteilijat sekä kulttuurin ja luovan alan ammattilaiset. Mukana olivat myös tavallisesta kulttuuriväestä poikkeavat taiteen ja kulttuurin ammattilaiset kuten tiskijukat, stand up -koomikot ja taiteen tuotannon henkilökunta.

Taiteiden ja kulttuurin ohella opetus- ja kulttuuriministeriö tuki myös uskonnollista toimintaa. Suurimman yksittäisen summan, 4,4 miljoonaa euroa, sai Suomen evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto, joka jakoi tukirahat seurakunnille diakoniatoiminnan tukemista varten.

Lisäksi valtakirkolle myönnettiin 460 000 euroa kesätyöpaikkojen määrän lisäämisestä aiheutuviin palkka- tai palkkiokustannuksiin.

Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen suviseurat järjestettiin Lopella heinäkuun alussa. Kuvassa Raija ja Jaakko Jäntinen ja lapset Frans, Ossi, Iisak, Kaijus, Kalla, Iiris, Aatos, Selja, Elia ja Simon.

Huomattavan summan sai lisäksi Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys (SRK), jolle myönnettiin 721 000 euroa uskonnollisiin kesätapahtumiin. SRK on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Suomessa toimivien rauhanyhdistysten keskusjärjestö.

Myös muiden pienempien uskonnollisten yhteisöjen saamat koronatuet liittyivät joko kesätapahtumien järjestämiseen tai kesätyöpaikkojen palkkakustannuksiin.

Valtakirkon saama koronatuki herätti huomiota HS:n edellisessä selvityksessä 16. kesäkuuta. Tuolloin kävi ilmi, että Lahden seurakunta sai yritysten koronatukea puoli miljoonaa euroa ja teki samalla yli kolme miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen.

Lahden seurakuntayhtymä myönsi, että se olisi kokonaisuutena pärjännyt ilman koronatukeakin.

Kolmas merkittävä suorien koronatukien saajaryhmä on liikunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnalle kaikkiaan noin 37 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia jaetuista suorista tuista.

Liikunnan saama osuus on toiseksi suurin. Suurimman summan, 275 miljoonaa euroa, sai taide ja kulttuuri, jonka saama tuki oli 81 prosenttia jaetusta 339 miljoonan euron suorasta koronatuesta.

Pienimmät osuudet saivat kulttuurin perusopetus, 22 miljoonaa euroa eli kuusi prosenttia, sekä uskonnollinen toiminta, kuusi miljoonaa, mikä on alle kaksi prosenttia jaetusta suorasta tuesta.

Eniten suoraa urheilun koronatukea sai Jalkapalloliiga, joka hallinnoi Veikkausliigaa eli miesten jalkapalloilun korkeinta sarjatasoa Suomessa. Korkean tason jalkapallo sai suunnattua koronatukea 1,5 miljoonaa euroa.

Muun muassa Suomen ja Bosnia-Hertsegovinan välinen jalkapallon MM-karsintaottelu Olympiastadionilla maaliskuussa 2021 pelattiin ilman yleisöä. Viranomaisten määräämät yleisökiellot olivat yksi koronatukien myöntöperusteista.

Suomalaista jalkapalloa ja futsalia edustava Suomen Palloliitto sai lisäksi miljoonan euron koronatuen. Tukipäätöksen perusteina olivat muun muassa tyhjille katsomoille pelatut pelit ja sarjatoiminnan keskeytymisestä seuroille aiheutuneet kustannukset.

Muut urheilulajit saivat tyytyä hieman pienempiin koronatukiin. Espoon kaupungin miljoonatuesta 750 000 euroa myönnettiin Espoonlahden liikuntahallin peruskorjaukseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita