Raskaasti velkaantuneiden euromaiden auttaminen ei tule häiritsemään inflaation hillitsemistä, EKP:n pääjohtaja vakuuttaa

Reutersin mukaan Italian kaltaisten raskaasti velkaantuneiden maiden auttamiseen tarkoitettuun välineeseen tulevat ehdot jäävät kevyiksi.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde vakuuttaa, että velkaantuneiden maiden auttaminen ei häiritse inflaation kiihtymistä hillitseviä toimia.

28.6. 15:55

Velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinnan kallistumisen torjumiseen suunnitteilla oleva väline ei tule häiritsemään inflaation vastaisia toimia Euroopassa. Väline tulee valtionlainojen nousun hillitsemisen lisäksi painostamaan valtioita laittamaan budjettinsa kuntoon.

Näin vakuutti tiistaina Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde, joka puhui EKP:n vuosittaisessa kesäseminaarissa Portugalissa. Asiasta kertovat uutistoimistot Reuters ja Bloomberg.

”Uuden instrumentin täytyy olla tehokas, mutta samalla oikeasuhtainen. Sen täytyy sisältää riittävät suojakeinot siivittääkseen jäsenmaat kohti tervettä talouspolitiikkaa”, Lagarde sanoi.

Reuters tulkitsee Lagarden puheiden ja lähteidensä perusteella, että uuden instrumentin tuomalle avulle tullaan asettamaan ehtoja.

Reutersin lähteiden mukaan nämä ehdot tulevat kuitenkin olemaan melko kevyitä, kuten vaatimus noudattaa EU-komission taloudellisia suosituksia, joita maiden pitäisi jo nyt noudattaa.

Lähteiden mukaan EKP tulee myös vetämään rahaa pankkijärjestelmästä, jotta uudet valtionlainojen ostot eivät lisäisi markkinoiden kokonaislikviditeettiä.

EKP piti kesäkuun puolivälissä hätäkokouksen joukkolainamarkkinoiden levottomuuden vuoksi. Esimerkiksi Italian 10 vuoden valtionlainan markkinakorko nousi yli neljän prosentin, korkeimmilleen sitten vuoden 2013 loppupuolen.

Hätäkokouksen jälkeen EKP kertoi kiihdyttävänsä uudenlaisen välineen kehittämistä, jotta eurovaltioiden varainhankinnan kustannukset eivät hajaantuisi tarpeettoman paljon.

Uusien välineiden lisäksi EKP kertoi kohdentavansa erääntyvien joukkolainojen uudelleensijoituksia valtioille, joiden varanhankinnan kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti.

Uudelleensijoituksissa on kysymys siitä, minkä eurovaltioiden joukkolainoja keskuspankki ostaa vastaisuudessa pääomalla, joka sille maksetaan aiempien valtiolainojen erääntyessä.

Keskuspankki on kertonut aloittavansa ohjauskorkojen nostot heinäkuussa torjuakseen kiihtyvää inflaatiota.

Lagarde vahvisti tiistaina, että EKP:n suunnitelmissa on 0,25 prosenttiyksikön koronnosto heinäkuussa, mutta sanoi keskuspankin olevan valmis vauhdikkaampiin toimiin tilanteen niin vaatiessa.

Jos inflaationäkymät pysyvät epäsuotuisina, on mahdollista, että syyskuussa EKP turvautuu 0,50 prosenttiyksikön kiristämiseen.

”On olosuhteita, joihin vähittäinen lähestymistapa ei sovi. Jos esimerkiksi korkeampi inflaatio uhkaisi vaikuttaa inflaatio-odotuksiin tai näkisimme merkkejä pysyvämmästä taloudellisen potentiaalin menetyksestä, joka rajoittaa resurssien saatavuutta, meidän pitäisi vetää sopeuttamistoimia pois entistä joutuisammin”, Lagarde sanoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita