Kuluttajien luottamus talouteen ennätyksellisen heikko, Suomen valtion­lainan korko nousussa – HS:n markkina­kooste kertaa viikon tärkeimmät talous­uutiset

HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talous­uutiset.

Kuluttajien talousluottamus hiipui kesäkuussa heikoimmaksi koko mittaushistoriassa.

1.7. 12:09

Kuluttajien luottamus ennätyksellisen heikko

Kuluttajien talousluottamus hiipui kesäkuussa heikoimmaksi koko mittaushistoriassa, kertoo Tilastokeskus. Mittaushistoria alkaa vuodesta 1995.

Kuluttajista kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Odotus inflaatiosta vuoden kuluttua kasvoi entistä suuremmaksi.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat kesäkuussa edelleen hyväksi. Työttömyyden tai lomautuksen uhkaa ei nähty omalla kohdalla kovin suurena.

Myös elinkeinoelämän luottamus jatkoi kesäkuussa heikentymistään palveluyrityksiä lukuun ottamatta, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto.

Suomen valtionlainan korko nousee nopeasti

Suomen valtion kymmenen vuoden joukkolainan markkinakorko on kohonnut kevään aikana kahden prosentin tuntumaan. Vielä viime syksynä Suomi sai lainaa negatiivisella korolla, joten muutos on suuri lyhyessä ajassa.

Eurovaltioiden varainhankinta markkinoilta on kallistunut, koska Euroopan keskuspankki alkaa kiristää rahapolitiikkaa heinäkuun lopussa.

Valtiovarainministeriö ennakoi suhdannekatsauksessaan korkomenojen olevan ensi vuonna 300 miljoonaa euroa suuremmat ja vuonna 2026 jo 900 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisessä ennusteessaan joulukuussa.

Venäjä ei saanut ulkomaisia velkamaksujaan hoidettua

Venäjä ei saanut ulkomaisia velkamaksujaan hoidettua ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen.

Viime sunnuntaina päättyi kuukauden armonaika noin 100 miljoonan dollarin korkomaksuille, jotka erääntyivät alun perin 27. toukokuuta. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että Venäjä on ajautunut maksu­kyvyttömyyteen.

Käytännössä maalla olisi kuitenkin varaa maksaa velkansa runsaiden öljy- ja kaasutulojensa takia. Se on myös kertonut haluavansa ja yrittäneensä hoitaa korkomaksunsa.

Länsipakotteiden vuoksi Venäjä ei kuitenkaan käytännössä kykene tilittämään velka­maksujaan. Venäjän valtio­varain­ministerin Anton Siluanovin mukaan länsimaat yrittävät pakottaa Venäjän keinotekoiseen maksukyvyttömyyteen.

Esimerkiksi luottoluokittaja Moody’s tosin totesi alkuviikosta, että korkomaksujen maksamatta jääminen tarkoittaa Venäjän ajautuneen maksukyvyttömyyteen.

Maksukyvyttömyyteen ajautuneen valtion on lähes mahdotonta löytää markkinoilta uutta lainarahaa. Toisaalta Venäjän ei ole aiemminkaan ollut käytännössä mahdollista saada lainaa läntisiltä markkinoilta.

Valtiovarainministeri Siluanov on sanonut, että Venäjä ei edes aio ottaa lisää velkaa. Britannian yleisradion BBC:n mukaan maan arvioidaan saavan fossiilisen energian viennistä miljardi dollaria päivässä.

Asuntolainaajille tulossa uusi menokatto

Finanssivalvonnan (Fiva) johtokunta suosittelee, että asuntolainoja myönnetään jatkossa pääosin lainanhakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän stressitilanteessa alle 60 prosentissa lainanhakijan nettotuloista.

Lainanhoitorasituksen laskennassa luottojen takaisinmaksuaika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään kuusi prosenttia lukuun ottamatta pitkäaikaisesti korkosuojattuja ja kiinteäkorkoisia luottoja.

Suositus tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Finanssiyhtiöiden etujärjestö Finanssiala kertoi pitävänsä uutta suositusta erikoisena. Se tulkitsee, että viranomaiset ovat ottamassa Suomessa käyttöön uuden asuntoluototuksen rajoittamisvälineen.

Suomessa on aiemmin linjattu poliittisesti, että tuloihin sidottua velkaantumisrajoitetta ei otettaisi käyttöön. Suomessa on myös jo nyt käynnissä useita hankkeita, joissa kotitalouksien velkaantumiseen ollaan vaikuttamassa lakimuutoksilla.

Fivan mukaan lainanhakijan maksukyky pitäisi arvioida ennen lainan myöntämistä erityisen huolellisesti, jos kuormitettu luotonhoitorasite on suurempi kuin 60 prosenttia nettotuloista.

Fivan suuntaa antava ohje luotonantajille on, että 60 prosentin rajan ylittävien uusien asuntolainojen osuus olisi enintään 15 prosenttia luotonantajan myöntämien uusien asuntoluottojen euromäärästä kalenterivuoden aikana.

Neste investoi 1,9 miljardia euroa Rotterdamiin

Neste kertoi maanantaina tehneensä lopullisen päätöksen uuden jalostamon rakentamisesta Hollannin Rotterdamiin.

Noin 1,9 miljardin euron laajennusinvestointi Rotterdamin jalostamoon kasvattaa yhtiön uusiutuvien tuotteiden kokonaiskapasiteettia 1,3 miljoonalla tonnilla vuodessa.

Nesteen nykyinen uusiutuvien tuotteiden 1,4 miljoonan tonnin kapasiteetti Rotterdamissa on Euroopan laajin. Yhtiön tavoitteena on käynnistää uusi tuotantoyksikkö vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.

Rotterdam on Nesteen viime vuosien suurin yksittäinen investointi. Yhtiö arvioi sen arvoksi 1,9 miljardia euroa. Kaikkiaan yhtiöllä on nyt käynnissä noin 4,5 miljardin euron arvosta uusia jalostamoinvestointeja eri puolilla maailmaa.

Päätöstä oli valmisteltu yli vuoden verran. Maaliskuussa 2021 Neste kertoi hylkäävänsä Porvoon uuden jalostamon mahdollisena sijoituspaikkana, ja laskelmia tehtiin enää Rotterdamia silmällä pitäen.

Nesteen maailmanlaajuinen uusiutuvien tuotteiden tuotantokapasiteetti on noin 3,3 miljoonaa tonnia vuodessa.

Käynnissä ja suunnitteilla olevat projektit kasvattavat uusiutuvien tuotteiden kokonaiskapasiteetin vuoden 2023 loppuun mennessä 5,5 miljoonaan tonniin, tiedotteessa kerrotaan.

Nokian Renkaat vetäytyy Venäjältä

Nokian Renkaat kertoi tiistaina aloittavansa ”hallitun” vetäytymisen Venäjältä.

Yhtiön mukaan sillä ei ole edellytyksiä jatkaa toimintaansa maassa ”kestävällä tavalla” Ukrainan sodan ja siitä seuranneiden pakotteiden takia.

Yhtiö kertoi tiedotteessaan käynnistävänsä valmistelut heti ja aloittavansa eri vetäytymisvaihtoehtojen arvioimisen.

Nokian Renkaiden suurin tehdas sijaitsee Pietarissa. Viime vuonna noin 80 prosenttia sen valmistamista henkilöauton renkaista tehtiin Venäjällä, ja Venäjän markkinat muodostivat noin 20 prosenttia Nokian Renkaiden liikevaihdosta.

Yhtiö kirjaa toisen neljänneksen tulokseensa noin 300 miljoonaa euroa Venäjän varoihin liittyviä arvonalentumisia.

Nokian Renkaiden omistusten netto­kokonais­arvo Venäjällä ja Valko-Venäjällä oli toukokuun lopussa noin 400 miljoonaa euroa edellä mainitut arvonalentumiset huomioon ottaen.

Nokian Renkaat on ollut viimeisiä isoja suomalaisyrityksiä, jotka ovat jatkaneet toimintaansa Venäjällä maan hyökättyä Ukrainaan helmikuussa. Venäjä-riskien takia yhtiön osake on halventunut vuoden alusta noin 65 prosenttia.

Samalla alalla toimiva ranskalainen Michelin kertoi tiistaina, että se aikoo siirtää liiketoimintansa Venäjällä paikallisen johdon yhtiölle vuoden loppuun mennessä.