Ensi talvena sähköstä voi tulla todellinen pula ja hinnat voivat olla hurjissa korkeuksissa – kuluttajalla on nyt vain vähän keinoja varautua

Sähköalan ammattilaisetkin ovat valinneet erilaisia strategioita kriisiin varautumisessa. Energiaviraston johtaja kiinnitti sähkön hintansa määräaikaisella sopimuksella viime syksynä, Energiateollisuuden johtaja luottaa yhä pörssisähköön.

Energiateollisuuden sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa lataa sähköautoa kotitilallaan Salon Kiskossa silloin, kun sähkö on halpaa. Hän luottaa pörssisähkön edullisuuteen, vaikka hinnat heilahtelevat nyt rajusti.

13.7. 2:00 | Päivitetty 13.7. 9:45

Viime talven sähkökriisi oli lastenleikkiä verrattuna siihen, mitä ensi talven energiamarkkinoilla voi olla luvassa.

Vaikka viime talvelta tuli joillekin kuluttajille hurjia sähkölaskuja ja sähkön pörssihinta nousi useiksi päiviksi ennätyshintoihin, ensi talvena ongelmat voivat olla aivan toista mittaluokkaa.

Keski-Euroopassa on todennäköisesti ankara pula maakaasusta ja sitä myöten myös sähköstä.

Samaan aikaan pulaa sähköstä voi olla myös Suomessa. Aiemmin käytössä ollut 1 400 megawatin sähkön siirtoyhteys Venäjältä on talouspakotteiden vuoksi pois käytöstä.

Pitkään odotettu Olkiluodon ydinvoimalan 1  600 megawatin tehoinen kolmosyksikkökään ei ole välttämättä talvella vielä käytössä.

Viime talven huippuhinnat johtuivat suurelta osin maakaasun hinnan noususta Euroopassa. Silloin maakaasua kuitenkin vielä oli.

On mahdollista, että kaasuvirta kaasuputki Nordstreamissa katkeaa lopullisesti jo ensi viikolla.

Lue lisää: Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin, suomalaisille veronmaksajille miljardien tappiot

Vaikka nesteytettyä maakaasua haalitaan nyt Eurooppaan mistä suinkin saadaan, se ei millään riitä korvaamaan massiivista Venäjän-tuontia kokonaan. Kaasun hinta on noin seitsenkertaistunut vain vuodessa.

Suomessa maakaasun merkitys energiantuotannossa on suoraan vähäinen, mutta Euroopan pula nostaa sähkönhintaa suoraan myös meillä.

Sähkön ensi talven futuurihinnat ovat olleet tasaisessa nousussa koko vuoden ja käyrät suorastaan ampaisivat ylöspäin kesäkuussa, kun Gazpromin kerrottiin rajoittaneen kaasuvirtaa Eurooppaan.

Viime perjantaina tämän vuoden viimeisen ja ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen futuurihinnat Pohjoismaissa olivat jo yli 190 euroa megawattitunnilta.

Kilowattitunnin verottomana hintana se tarkoittaa yli 19 senttiä. Hintoihin liittyvä epävarmuus on kuitenkin valtavaa. Jopa viime viikkoina, keskellä kesää, sähkö on maksanut pörssissä ajoittain yli 50 senttiä kilowattitunnilta. Sellaista ei ole nähty milloinkaan aikaisemmin.

Futuurihintojen nousu heijastuu suoraan sähköyhtiöiden tarjoushintoihin, koska sähköä myyvät yhtiöt joutuvat suojaamaan oman sähkönhankintansa futuurimarkkinoilla.

Tarjoushinnat ovat nousseet viime viikkoina nopeasti. Energiaviraston keräämien kaksivuotisten sopimustarjousten keskihinta oli heinäkuun alussa kerrostaloasujalle jo yli 20 senttiä kilowattitunnilta ja sähköllä lämmittävälle omakotiasujallekin lähes 19 senttiä kilowattitunnilta.

Hinnat ovat ehtineet nousta jo tästäkin. Alle 20 sentin hinnalla sähköä saa enää harvasta yhtiöstä. Vertailua kannattaa tehdä, koska hintaerot ovat nyt myös suuria.

Keskimäärin hinnat ovat kolmin–nelinkertaistuneet viime vuodesta. Vuodenvaihteeseen verrattuna hinnat ovat noin kaksinkertaisia.

Suomen ja Pohjoismaiden hinnat ovat silti edelleen maltillisia verrattuna Keski-Eurooppaan. Talven sähköfutuurit maksoivat viime viikolla Saksassa yli 40 senttiä kilowattitunnilta ja Ranskassa jopa 90 senttiä.

Ranskan hintojen taustalla on maakaasukriisin lisäksi ydinvoimaloista löytyneet korroosio-ongelmat.

Suomessakin edessä voi olla pahimmillaan vakavia ongelmia. Sähköjärjestelmän toiminnasta vastaavan Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen arvioi kesäkuussa Helsingin Sanomissa, että alkutalvella sähkömarkkinoilla voidaan joutua turvautumaan poikkeustoimiin sähkön saannin turvaamiseksi.

Lue lisää: Olkiluoto 3 myöhästyy, ensi talvena voi tulla pulaa sähköstä

Tilanne voisi syntyä, jos alkutalvesta Suomessa nähtäisiin poikkeuksellisen kylmä talvipäivä, jolloin tuulivoiman tuotanto romahtaa eikä Olkiluoto 3 tuota sähköä lainkaan.

Jos kulutus hetkellisesti nousee yli 15 000 megawatin, muista Pohjoismaista ja Baltiasta tulevien siirtoyhteyksien ja varavoimaloiden kapasiteetti ei riitä turvaamaan sähkön saatavuutta. Silloin sähkönjakelua voidaan joutua jopa rajoittamaan.

Se tarkoittaisi alueittain kiertäviä, hallitusti ohjattuja sähkökatkoja.

Fingridissä sähköjärjestelmän toiminnasta vastaavan johtajan Tuomas Rauhalan mukaan tällaiseen tilanteeseen joutuminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä.

”Käytännössä sähkön hinnan nousu johtaa kulutuksen vähenemiseen. Teollisuudessa tuotantoa todennäköisesti siirretään kalleimmilta tunneilta, mikä pienentää kulutusta tehokkaasti”, Rauhala sanoo.

Esimerkiksi metsä- ja terästeollisuudessa on hyvin paljon sähköä kuluttavia prosesseja, joita voidaan keskeyttää tai siirtää hintojen mukaan. Näin yhtiöt itse asiassa toimivat normaalioloissakin koko ajan.

Äärimmäinen niukkuus sähköstä tarkoittaisi kuitenkin hintojen rajua nousua. Spot-sähkömarkkinoilla, joihin esimerkiksi kuluttajien pörssisähkösopimusten hinta perustuu, hinnoilla ei ole periaatteessa ylärajaa.

”Tekninen yläraja on tällä hetkellä 4 000 euroa megawattitunnilta [eli neljä euroa kilowattitunnilta], mutta jos sitä lähestytään, raja nousee automaattisesti korkeammalle”, Energiaviraston markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen sanoo.

Mitä paljon sähköä kuluttavan, erityisesti sähkölämmittäjän kannattaisi nyt tehdä, jos sähkön hintaa ei ole kiinnittänyt jo aiemmin määräaikaisella sopimuksella?

Asiantuntijoiden mukaan keinot ovat nyt vähissä. Sähkön kulutusta pienentävän ilmalämpöpumpun asennuksia ei esimerkiksi talveksi enää saa. Myös vaikkapa talon lisäeristyksen tai muiden energiaremonttien tekijöitä voi olla vaikea löytää tähän hätään.

Myöskään öljy- tai maakaasulämmittäjä ei ehdi saada uutta lämmitysjärjestelmää käyttöön ennen talvea. Niin maalämpöjärjestelmien kuin ilma-vesilämpöpumppujen toimitusjonot ovat pitkiä.

Lue lisää: Ukrainan sota nostaa roimasti energian hintaa, ja siksi energia­remontti on nyt erityisen järkevä – tässä tärpit remonttia suunnittelevalle

Sähkön hinnan voi yhä sitoa määräaikaisella sopimuksella, vaikka se on nyt varsin kallis vaihtoehto. Suuren epävarmuuden vuoksi se voi silti olla kannattava ja joka tapauksessa mielenrauhaa tuova vaihtoehto.

Joidenkin sähköyhtiöiden sopimukseen voi ostaa pienellä lisähinnalla vaihtoturvan, eli sopimuksen voi vaihtaa halvempaan, jos hinnat laskevat.

Asiantuntijat uskovat energiakriisin olevan joka tapauksessa väliaikainen. Eurooppa pystynee ennen pitkää sopeutumaan uuteen todellisuuteen.

Nesteytetyn maakaasun lng:n tuontia pyritään kasvattamaan nopeasti. Samaan aikaan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto kasvaa ja energian varastointitekniikoita kehitetään valtavalla vauhdilla.

Markkinat siis toimivat tavallaan juuri niin kuin pitääkin. Energian hinnannousu luo kannustimet investoinneille ja uuden teknologian kehittämiselle.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut šokki kiihdyttävät Euroopan energiamurrosta, vaikka lyhyellä tähtäimellä esimerkiksi kivihiilen ja turpeen polttaminen ja päästöt kasvavat.

Suomessakin tuulivoimaa rakennetaan lähivuosina tuhansia megawatteja lisää joka vuosi. Se laskee sähkön keskihintaa mutta kasvattaa myös sähkön hintavaihtelua rajusti. Jo nyt tuuliolot vaikuttavat hintaan voimakkaasti.

Jos sähköä ostaa pörssihinnalla ja pystyy ajastamaan sähkön käyttöä, sähköä voi saada edullisesti jopa nykyoloissa.

”Viime kuukausinakin sähkö on ollut aamuyön tunteina usein ilmaista, vaikka päivällä hinnat ovat olleet korkeita. Jokaisen kannattaa miettiä, pystyykö kulutusta siirtämään näihin edullisiin tunteihin”, Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa sanoo.

Energiateollisuuden Pekka Salomaan mukaan omaa sähkön käyttöä kannattaa pohtia jo nyt. ”Esimerkiksi lämpimän veden kulutukseen on mahdollista vaikuttaa.”

Salomaan mukaan jokaisen kannattaa pohtia jo ennen talvea myös omaa energiankäyttöään.

”Onko joidenkin huoneiden tai tilojen lämpötilaa mahdollista alentaa? Jos on mahdollisuus lämmittää varaavalla takalla, puuvarasto kannattaa täyttää hyvissä ajoin. Hinnat voivat nousta”, hän sanoo.

Myös käyttöveden lämmitys syö yllättävän paljon sähköä, ja siihen voi vaikuttaa paljon lyhentämällä suihkuja ja muuta veden lotrausta.

Jos ostaa pörssisähköä, saatavilla on sovelluksia, joilla esimerkiksi vesivaraajan lämmityksen voi ajastaa automaattisesti edullisimmille tunneille, samoin vaikkapa sähköauton latauksen.

Miten asiantuntijat itse toimivat?

Noin 20 000 kilowattituntia vuodessa sähköä käyttävä Salomaa luottaa pörssisähköön.

”Tähän mennessä se on ollut yhä kannattava vaihtoehto, erityisesti koska olen pystynyt lataamaan sähköauton edullisilla tunneilla ilmaiseksi. Uskon yhä, että Olkiluoto kolmonen saadaan joulukuussa käyttöön”, hän sanoo.

Salomaan talo lämpiää hakkeella, mutta sähköä kuluu paljon talotekniikkaan ja auton lataamiseen.

Pörssihinnalla sähköä ostavan kannattaa kuitenkin varautua talven huippuhintoihin säästämällä. Tilanne on niin arvaamaton, että lämmityslasku voi pahimmillaan kasvaa jopa moninkertaiseksi tämän hetken futuurihintoihin verrattuna.

Energiaviraston Paananen lämmittää taloaan myös sähköllä. Hän otti viime syksynä määräaikaisen sähkösopimuksen siinä vaiheessa, kun pörssihinnat alkoivat voimakkaasti kallistua.

”Sen sai silloin vielä edulliseen hintaan. Siitä hinnat ovat jo noin kolminkertaistuneet”, hän sanoo.

Oikaisu 13.7. klo 9.45: Korjattu tieto, jonka mukaan Pekka Salomaa lämmittäisi talonsa sähköllä. Hän lämmittää hakkeella. Sähköä kuluu silti 20 000 kilowattituntia vuodessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita